Hyppää sisältöön

Tältä näyttää miljoonilla kunnostettu kaasukello – se avaa nyt ovensa, mutta vain muutamaksi päiväksi

Tiilisen kaasukellon remontti on valmistunut Helsingin Suvilahdessa. Tilaan on esitetty ainakin keikkapaikkaa, teatteria ja museota, mutta pysyvää toimintaa rakennukseen ei ole toistaiseksi tiedossa.

Helsingin Suvilahden tiilinen kaasukello kuvattuna viereisen teräksisen sisältä.
Suvilahden kaasukellon kunnostamiseen on uponnut aikaa neljä vuotta ja rahaa 19 miljoonaa euroa.

– On se iso!

Tämä oli turkulaisen äänitaiteilija Antti Tolvin ensimmäinen ajatus, kun hän astui tiilisen kaasukellon ovesta sisään viime keväänä Helsingin Suvilahdessa.

Nyt hän rakentaa kaasukelloon ääni-installaation kaupunkifestivaali Flow’n ajaksi ja jännittää, miten ison tilan saa "haltuun". Festivaali on hakenut pelastuslaitokselta tilapäisen tapahtumaluvan ja voi päästää rakennukseen korkeintaan 60 henkilöä kerrallaan.

Tolvin äänitaiteen kuuntelemisen ja kokemisen lisäksi festivaaliyleisö pääsee näkemään tamperelaisen Hanna Vihriälän helmiteoksen, kun kaasukello avaa ovensa ensimmäisen kerran remontin jälkeen tänä perjantaina.

Juuri tämän mittavampaan toimintaan tila ei nykyisellään sovellu, vaikka rakennusta on vasta kunnostettu 19 miljoonalla eurolla.

Turkulainen Antti Tolvi korkkaa äänitaiteellaan vasta kunnostetun kaasukellon yleisötilaisuudet yhdessä Hanna Vihriälän kanssa. Tolvi myös esiintyy Flow Festivalilla AT/PT-kokoonpanossa. Kuva: Paula Tiainen / Yle

Kaasuvarastosta kulttuurin kehdoksi?

Suvilahden umpikuorista kaasukelloa on haviteltu kulttuurikäyttöön jo yli kymmenen vuoden ajan. Tilaan on esitetty ainakin väliaikaista teatteria, elävän musiikin yhdistyksen Elmun keikkapaikkaa ja Helsingin taidemuseo HAMia.

Suvilahdessa Flow’n tavoin järjestettävän Tuska-festivaalin toimitusjohtaja Eeka Mäkynen pitää kaasukelloa alueen tapahtumien kannalta kiinnostavana.

– Se on moniulotteinen muunneltava tila, jonka sisätilat jo itsessään ovat näkemisen arvoiset. Helsingin keskikokoisten tapahtumatilojen akuuttiin puutteeseen voisi löytyä vastaus kaasukellosta, mikäli sinne saataisiin ketterä operaattori.

Muun muassa näyttävä teräksinen sisäkattorakenne meni remontissa kokonaan uusiksi. Kuva: Paula Tiainen / Yle

Tuli tilaan mitä tahansa, se maksaa. Kunnostushankkeen projektipäällikkö Mika Kontkanen arvioi, että esimerkiksi kaksikerroksisen sisätilan rakentaminen jo olemassa olevaan tiilikelloon maksaisi suurin piirtein saman verran kuin tähän mennessä tehty remontti.

Nykyisellään rakennelma sopii vain väliaikaiseen käyttöön. Kaasukellossa on käytännössä vain katto, seinät, vesi ja sähkö sekä minimaalinen ilmanvaihto ja lämmitys, jonka tehtävä on lähinnä pitää rakenteet kuivina.

Näkymä Suvilahteen kuvattuna vuosien 1930 ja 1938 välillä. Kuvassa näkyy kaasusäiliö teräskellon sisällä. Myös tiilikellossa on ollut vastaava säiliö säänsuojassa. Kuva: Työväen Arkisto

Tilaan on parhaillaan vireillä asemakaavan poikkamislupahakemus, joka mahdollistaisi kaasukellon tapahtumakäytön. Vielä tällä hetkellä rakennus on kaavoitettu voimalaitokseksi, mikä sekin rajoittaa tilojen hyödyntämistä.

Kaasukello on osa merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Rakennus on suojeltu ja siksi nyt remontoitu. Kaasukellon omistaa Helsingin kaupunki, joka myös aikanaan päättää rakennuksen tulevan käyttötarkoituksen.

Takana haastava ja kallis remontti, tulevasta ei tietoa

Monen kulttuuri- ja tapahtuma-alan ihmisen puheissa toistuu Suvilahden kaasukellon sisätilojen vertaus Rooman Pantheoniin. Sitä kellon pyöreä sisätila erikoisine kattorakenteineen muistuttaakin.

Katto meni teräsosia myöten uusiksi remontin aikana. Vesikatto eristeineen oli tarkoitus rakentaa alkuperäisen rakenteen päälle, mutta sen lujuus ei riittänyt. Tämä oli vain yksi menneen urakan aikana vastaan tulleista haasteista.

Mielenkiintoinen, antoisa, motivoiva, haastava. Näillä adjektiiveilla kaasukellon kunnostamista kuvailee projektipäällikkö Mika Kontkanen.

Suvilahdessa on vierekkäin kaksi käytöstä poistettua kaasukelloa: tiilirakenteinen umpikello ja teräksinen avokello. Kuva: Paula Tiainen / Yle

Myös hän soisi näkevänsä Suvilahden maamerkin vielä jossain pysyvässä käytössä.

– Kunnostamiseen on laitettu paljon ammattitaitoa ja rahaa. Olisihan se hienoa, että joku rakennuksen arvoinen käyttötarkoitus löytyisi, ettei se jäisi pelkäksi muistomerkiksi.

Tulevana viikonloppuna järjestettävä Flow Festival on toistaiseksi ainut toimija, jonka kanssa Helsingin kaupunki on sopinut tilan vuokraamisesta edes lyhytaikaiseen käyttöön.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 12. elokuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Flow-festivaalilla on Suvilahteen viha-rakkaussuhde, joka voi kohta päättyä eroon – vuoden 2024 festivaalia saatetaan viettää uudessa paikassa

Päättäjät yksimielisiä Suvilahden kaasukellon kunnostamisesta: "Kallistahan tämä on, mutta elämä on"

Ehdotuksista hurjin: Vainajat Suvilahden kaasukelloon