Hyppää sisältöön

Jussi Virtasen pitää keksiä, miten pulpetissaan tuskailevan lapsen saisi oppimaan – joka viides peruskoululainen saa opetusta erityisopettajalta

Yli viideosa peruskoululaisista saa oppimiseensa lisätukea. Erityisopettajilla on oltava luovuutta, kun sopivaa opiskelutyyliä etsitään.

Joillakin erityisopettajilla voi olla käytössään esimerkiksi tunnekortit. Arkistokuva. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Tällä viikolla se alkaa kaikkialla Suomessa: peruskoulun lukuvuosi. Kotkalainen Jussi Virtanenkin on jo pari päivää valmistautunut lukuvuoden alkuun Mussalon koulussa.

Pian koulun pihaan tulee monia tuttuja kasvoja, mutta myös pieniä jännittyneitä ekaluokkalaisia. Vaikka oppilaat vaihtuvat, yksi asia on varma. Erityisopettaja Jussi Virtasta tarvitaan aina.

Erityisopettaja auttaa oppimisessa

Erityisopettaja on ikään kuin luokanopettajan ja oppilaan välissä oleva apu, joka toimii molempiin suuntiin. Tärkein erityisopettajan tehtävä on auttaa oppilaita oppimisessa ja koulunkäynnissä. Erityisopettaja ei opeta omaa luokkaansa, vaan hän on auttamassa ja opettamassa siellä, missä häntä tarvitaan.

Virtanen kertoo, että hänen työssään oppimisen haasteet ovat yleisimmät syyt, jotka tuo hänet oppilaan luo.

– Kirjoittamisessa, lukemisessa ja matematiikassa kun on haasteita, niin silloin meikäläisen apua tarvitaan.

Tilastokeskuksen mukaan noin 129 000 peruskoululaista eli yli viidesosa kaikista peruskoululaisista sai viime lukuvuonna tehostettua tai erityistä tukea oppimiseensa, kuten tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta. Luvut ovat pyörineet 120 000:n molemmin puolin jo 2000-luvun alusta.

Jussi Virtanen toimii erityisopettajana Mussalon koulussa, jossa opetetaan alakoululaisia viidenteen luokkaan asti. Kuva: Tuula-Maija Tuunila / Yle

Erityisopettajalle tärkeintä on saada oppimaan oppilas, joka ei opi perinteisillä keinoilla.

– Varmasti oppilastuntemus ja ihmistuntemus ovat tärkeimpiä ominaisuuksia. Nähdä, mikä tälle oppilaalle toimii ja mikä tälle toiselle. Sellainen herkkyys ja tilanteen tasalla olo ovat tärkeitä taitoja.

Erityisopettajalla on laaja paletti erilaisia keinoja tehdä koulusta oppilaalle mukava paikka oppia.

Jos luokassa oleminen on vaikeaa eikä oppiminen onnistu, erityisopettaja voi ottaa itselleen pienemmän ryhmän ja opettaa sitä erikseen omassa luokassaan. Näin oppilaat saavat rauhaa ja oman opettajan, joka tarjoaa heille yksilöllisiä oppimisen keinoja.

– Jos vaikka vitosuokkalaisilla on matematiikan tunti, voin ottaa sieltä kaikista vitosluokista muutaman oppilaan, joilla on matematiikan haasteita. Emme välttämättä aina tee edes oppikirjasta juttuja, vaan teemme haasteisiin liittyviä tehtäviä ja harjoitteita.

Erityisopettaja Jussi Virtanen kertoo, miksi häntä tarvitaan koulussa ja mikä on hänen työssään parasta. Haastattelemassa Maija Tuunila.

Oleminen on levottomampaa kuin ennen

Jussi Virtanen kertoo, että nykypäivänä oppilailla on yhä enemmän haasteita myös tavanomaisessa koulunkäynnissä, olemisessa, toiminnanohjauksessa ja itsesäätelyssä.

Nämä ongelmat voivat näkyä ulospäin esimerkiksi levottomuutena ja villeytenä. Se häiritsee luokkatilannetta, mutta myös oppilaalla itsellään on vaikeaa.

Silloin on hyvä viheltää hetkeksi peli poikki ja antaa itsesäätely- ja toiminnanohjausta muualla kuin luokkatilassa. Niillä eväillä luokassa olemista voi harjoitella, Virtanen kertoo.

Oppimisvaikeuksia voi olla monista eri syistä. Yksi erityisopettajan tehtävistä on pohtia yhdessä muiden kanssa, mistä vaikeudet voisivat johtua. Kuvituskuva. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Virtanen on työskennellyt alalla noin 15 vuotta. Hän kertoo pohtineensa, että lasten levottomuus ja impulsiivisuus on lisääntynyt vuosien varrella siitä, kun hän aloitti Mussalon koulussa vuonna 2009.

– Toki maailmakin on muuttunut siitä ja on hektisempää ylipäätään.

Kotiakaan ei unohdeta koulussa. Opettajat tekevät lasten huoltajien kanssa paljon yhteistyötä ja kertovat, mitä lapselle kuuluu koulussa. Vanhemmatkin voivat auttaa lapsen oppimisen vaikeuden syiden löytämisessä ja oppimisen tukemisessa.

Pääsääntöisesti erityisopettaja pohtii luokanopettajan kanssa, ketkä oppilaista hyötyisivät Virtasesta parhaiten. Myös vanhemmat ovat Virtasen mukaan esittäneet toiveita siitä, että heidän lapsensa oppimista tutkailtaisiin hieman tarkemmin.

Lapsen oppimisvaikeuksien taustalla voi olla myös neuropsykiatrisia häiriöitä, ja koulu on yksi niistä paikoista, jotka voivat auttaa lapsen tukemisessa ja diagnoosiprosessissa. Nykyään esimerkiksi ADHD-diagnoosi voi auttaa aikuisia löytämään paremmin lapselle sopivia keinoja pärjätä arjessa.

Kotkalainen erityisopettaja Jussi Virtanen päätti pyöräillä kesäloman loppupuolella Kotkasta Leville. Miten reissu meni, oliko ongelmia ja mitä hän oppi tältä matkalta mahdollisia tulevia tempauksia varten? Maija Tuunila jututtaa Virtasta ja he puhuvat myös erityisopettajan työstä.

Lue seuraavaksi

Tyttöjen ADHD huomataan liian harvoin ja vasta aikuisena saa selityksen käytökselle – Psykologi: "Yleensä helpotus on suurempi kuin suru diagnoosista"

Adhd vai kehitykseen kuuluvaa vilkkautta? Lastenpsykiatri: Vanhemman huoli on jo riittävä syy hakea apua

Psykostimulanttien käyttö on kovassa kasvussa lapsilla ja nuorilla – ne auttavat ADHD-oireisiin, mutta syytä ei täysin tiedetä

“Mä oon Eve ja mä oon autisti!” – Somekoomikko Eve Kulmala haastaa käsityksen siitä, että autisti ei ymmärtäisi huumoria

Moni autismikirjon tyttö saa diagnoosin vasta mielenterveysongelmien puhjettua – näin kävi myös Kiialle, jonka äiti haki tyttärelleen apua vuosia

Kouluaikojen häpeä seuraa lukemisen ja kirjoittamisen ongelmista kärsiviä työelämään – Milja Haavisto meni pomon puheille ja suosittelee samaa muille

Milla Vaara, 24, selätti lukivaikeudet, vaikka alakoulussa opetus meni yli hilseen: "Et ole tyhmä tai laiska, opit vaan eri tavalla"

Testaa, miten pärjäisit lukihäiriön kanssa – lukivaikeudet eivät liity älyyn, silti ne johtavat usein pilkkaan ja vähättelyyn