Hyppää sisältöön

Harvinaiseen testamenttiin liittyviä vanhoja kirjeitä ei avattukaan Iisalmessa – perinnönsaajien mysteeri selviää vasta 200 vuoden kuluttua

Iisalmelainen kauppias jätti aikoinaan perintönä 15 000 markkaa rahaa, jonka sijoituskohde olisi selvinnyt kirjeistä. Poikkeuksellisen testamentin tapausta käsiteltiin Iisalmessa maanantaina.

Nils Jakob Hjelmmannin viimeisteen tahtoon liityvät paperit.
Nils Jakob Hjelmmannin viimeisteen tahtoon liityvät paperit.

Iisalmen kaupunginhallituksessa käsiteltiin maanantai-iltana harvinaista tapausta, joka liittyy lähes 120 vuotta sitten tehtyyn testamenttiin.

Kaupungin johtohenkilöstölle luovutettiin puolitoista vuotta sitten Nordean hallussa olleet kaksi metallilaatikkoa. Ne sisälsivät vuonna 1904 kuolleen iisalmelaisen Nils Jakob Hjelmmanin testamenttiin kuuluvan määräyskirjan, sinetöityjä kirjeitä sekä joukon muita papereita.

Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen, hallintojohtaja Tiina Karppinen sekä talousjohtaja Eeva Suomalainen avasivat suuret metallilaatikot tammikuussa 2021. Laatikot olivat olleet säilytyksessä Nordea-pankissa.

Karppinen kertoo ihmetyksen olleen tuolloin valtava.

– Käärekirjeet olivat todella vaikuttavia. Ne on kaikki kiinnitetty punaisilla sineteillä ja nauhoilla eikä niitä pysty avaamaan sinettejä rikkomatta, Tiina Karppinen kuvailee innoissaan.

Johtohenkilöstö luki laatikossa olleen määräyskirjan, missä oli ohjeet kirjekääröjen avaamiseen. Teksti on kirjoitettu vanhalla kaunokirjoituksella ja siitä saa hyvin selvän.

Hjelmmanin aikoinaan kirjoittamat paperit ovat kaikin puolin erittäin hyvässä kunnossa lukuun ottamatta hienoista vanhahtavaa tuoksua.

Kävi ilmi, että kirjeet saa avata Iisalmen kaupunginvaltuustossa vuosina 2200, 2220 ja 2230 eli yli 300 vuotta Hjelmmanin kuoleman jälkeen.

Pankinjohtajana ja kauppiaana Iisalmessa työskennellyt mies oli testamentissaan jättänyt 15 000 markkaa rahaa Iisalmen kaupungin rahatoimikamarille säilytettäväksi. Mutta mihin tarkoitukseen tai kenelle? Sen tiedon tarkkaan sinetöidyt kirjeet pitävät sisällään.

Määräyskirja ja kirjeet ovat säilyneet hyvässä kunnossa. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Perintösumma oli aikoinaan valtava

Pankinjohtaja Hjelmman kuoli vuonna 1904 eikä hänellä ollut jälkeläisiä. Hänellä oli Irene-niminen vaimo. Testamentin toimeenpanija oli hänen veljensä.

Summa, jonka Hjelmman testamenttasi toistaiseksi tuntemattomille perinnönsaajille, oli sen ajan mittapuulla mitattuna erittäin suuri. Esimerkiksi vuonna 1900 Iisalmen kaupungin talousarvion loppusumma on ollut 34 000 markkaa.

Iisalmen hallintojohtaja Tiina Karppinen kertoo laskeneensa, että rahanarvonmuuntimella perintösumma 15 000 markkaa olisi nykypäivänä noin 73 000 euroa.

– Tämmöinen testamentti on todella poikkeuksellinen. En itse ainakaan ole kuullut vastaavasta, Karppinen pohtii.

Iisalmen kaupungin hallussa 13 eri tilillä olevat perintörahat ovat inflaation myötä kutistuneet huomattavasti. Nyt jäljellä on alle 3 000 euroa eli enää neljä prosenttia alkuperäisestä. Tileillä olevat summat vaihtelevat 20 eurosta vähän reiluun 500 euroon.

Hjelmman oli aikoinaan halunnut rahojen kasvavan tileillä tuottoa. Näin ei kuitenkaan käynyt.

– Sillä perusteella valmistelin esityksen, jonka mukaan kirjeet avattaisiin ja pelastettaisiin se, mikä pelastettavissa on. Hän on varmaan luullut, että rahat kasvavat kunnolla korkoa, Karppinen miettii.

Hän kertoo yrittäneensä myös selvittää pankinjohtajan perillisiä, mutta se työ loppui lyhyeen, sillä kustannukset olisivat nousseet turhan korkeiksi.

Se tiedetään, että pankinjohtajan sukua lähti todennäköisesti Etelä-Suomeen.

– Jos joku tiedostaa olevansa perillinen, olisi kiva olla yhteydessä. Sieltä saattaisi tulla vastauksia vaikka siihen, miksi pankinjohtaja on päätynyt testamenttaamaan rahaa monen sadan vuoden päähän, Karppinen miettii.

Iisalmen kaupungin hallintojohtaja Tiina Karppinen toteaa, että on vaikea arvioida, milloin inflaatio on syönyt Hjelmmanin perintörahat kokonaan. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Salaperäinen testamentti puhutti kaupunginhallituksessa

Iisalmen kaupunginhallitukselle esitettiin siis lopulta kirjeiden avaamista ennenaikaisesti. Maanantai-illan kokouksessa tapauksesta keskusteltiin hyvässä hengessä.

Karppisen mukaan kokouksessa puhutti muun muassa se, miksi Hjelmman on halunnut seisottaa perintöään tileillä useita satoja vuosia. Tämä pysyy toistaiseksi mysteerinä, sillä kokouksessa päätettiin lopulta, että testamentin tekijän tahtoa noudatetaan eikä kirjeitä avata.

– Jatko jää nyt sitten jälkipolville, Karppinen toteaa arvoituksellisesti.

Iisalmen kaupunki selvittää lähiaikoina metallilaatikoille sopivaa säilytyspaikkaa. Tieto tullaan merkitsemään kirjoihin ja kansiin tarkasti, jotta se kulkisi jatkossa sukupolvelta toiselle.

Tätä tietoa tarvitaan vuonna 2220, kun kirjeistä ensimmäiset saa avata.

Mitä ajatuksia artikkeli sinussa herätti? Aiheesta voi keskustella 10.8.2022 klo 23:een saakka.

Lue myös:

Olvi-säätiö antoi 130-vuotiaalle kotikaupungilleen epätavallisen lahjan – puolen miljoonan euron satsaus menee alueen historian tutkimukseen

Olavi kuoli ensin, sitten lähti Sanni – vaatimaton pariskunta oli säästänyt kaikessa hiljaisuudessa valtavan summan ja jätti kotikunnalle vain yhden ehdon