Hyppää sisältöön

Olisiko ministeri Lintilän ehdottamasta veroalesta ratkaisuksi energiakriisiin? Tutkijat nostavat esiin neljää asiaa, miksi ehdotus on ongelmallinen

Tutkijoiden mukaan ei ole varmaa, että veronalennus siirtyisi sellaisenaan kuluttajille. Energiateollisuuden toimitusjohtajan mielestä se on tähän mennessä annetuista ehdotuksista potentiaalisin.

Energiakysymyksiin perehtyneet taloustieteilijät Marita Laukkanen ja Maria Kopsakangas-Savolainen näkevät ministerin ehdotuksessa monta kompastuskiveä. Kuva: Sampo Saikkonen / Yle, Maiju Pohjanheimo

Sähkön arvonlisäveron alentaminen olisi yksinkertaisin ja vaikuttavin keino helpottaa sähkön hinnannousua ensi talvena, totesi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) Ylen aamussa tiistaina.

Ministeri ehdotti arvonlisäveron pudottamista nykyisestä 24 prosentista 14:ään tai 10:een prosenttiin. Se vaikuttaisi kuluttajan laskuun suoraan, Lintilä sanoi Ylen aamussa.

Yle kysyi asiasta energiakysymyksiin perehtyneiltä taloustieteilijöiltä.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtava tutkija Marita Laukkanen ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Maria Kopsakangas-Savolainen eivät pidä asiaa näin yksinkertaisena.

He näkevät Lintilän ehdotuksessa neljä mahdollista ongelmaa.

1. Alennus ei välttämättä siirry kuluttajan kukkaroon

Arvonlisäveron osuus sähkölaskusta on tällä hetkellä 24 prosenttia.

Jos vero putoaa 14 prosenttiin, voisi ajatella, että pudotus näkyy sellaisenaan kuluttajan sähkölaskussa.

Yritysten ei kuitenkaan ole pakko siirtää veronalennuksia täysimääräisinä kuluttajahintoihin.

Tutkijat pitävät mahdollisena, että jos arvonlisäveroa alennetaan, sähköyhtiöt voisivat nostaa hintaa vastaavalla summalla – jolloin vaikutus ei siirtyisikään kuluttajien hyväksi vaan sähköyhtiöiden voitoiksi.

– Meillä ei ole mitään tietoa siitä, miten iso osa ehdotetusta alennuksesta näkyisi kuluttajan sähkölaskussa, ja mikä osa isompina voittoina sähköyhtiöille, sanoo Marita Laukkanen.

Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä on eri mieltä.

Hän pitää todennäköisenä, että esimerkiksi 10 prosenttiyksikön pudotus arvonlisäverossa tarkoittaisi samansuuruista pudotusta kuluttajan sähkölaskussa.

– Sähkömarkkinoilla on paljon kilpailua, ja asiakkaat voivat halutessaan vaihtaa toimittajaa. Uskon kilpailun pitävän huolen siitä, että veronalennus menisi hyvin läpi hintoihin.

2. Veroale kohdistuu kaikille, eli väärin

Energian hinnannousu vaikuttaa kaikkiin sähkönkäyttäjiin, mutta vaikeimmassa tilanteessa ovat pienituloiset kotitaloudet, joiden tuloista suurin osa menee energiakuluihin.

Arvonlisäveron alennuksella tavoitellaan sähkölaskun pienentämistä kaikilta kuluttajilta, myös sellaisilta, jotka eivät tukea tarvitse.

Se on tehotonta ja maksaa paljon, sanoo Laukkanen.

– Kysymys on se, olisiko järkevämpää toteuttaa jokin sellainen täsmätoimi, jolla pystyttäisiin pienemmillä kustannuksilla tukemaan niitä kuluttajia, joille hinnannoususta tuntuu tulevan kohtuuton rasite, hän sanoo.

Samaa mieltä on Kopsakangas-Savolainen.

– Itse miettisin enemmän niitä ratkaisuja, joilla kaikkein heikoimmassa asemassa olevat saisivat kohdennetun tuen, hän toteaa.

Energiateollisuuden Jukka Leskelä ei näe ongelmana, että veronalennuksesta hyötyisivät kaikki sähkönkäyttäjät. Heikoimpia kotitalouksia tukee lisäksi toimeentulotuki, hän sanoo.

– Tähän mennessä tulleista ehdotuksista tämä on minusta potentiaalisin ja kiinnostavin, ja sitä ilman muuta kannattaisi selvittää, Leskelä toteaa.

Toinen julkisuudessa esillä ollut ehdotus on ollut sähkön hintakatto, jota on myös kritisoitu.

Sähkön hintaa ennustavat futuurit ennakoivat kallista talvea. Kuva: Susanna Pesonen / Yle, grafiikka: Samuli Huttunen / Yle

3. Sähkön hinta-ale ei ohjaa säästämään energiaa

Laukkasen ja Kopsakangas-Savolaisen mukaan olennaista olisi nyt vähentää sähkönkulutusta ja ohjata sitä sellaisille tunneille, jolloin sähköstä ei ole niin suurta niukkuutta.

Veronalennuksen viesti on päinvastainen.

– Sen sijaan, että ryhdyttäisiin säästämään ja alentamaan kulutusta, valtio pyrkiikin alentamaan hintaa, Laukkanen sanoo.

Kaikki sähkönkuluttajat voivat vaikuttaa sähkölaskuunsa kulutusta vähentämällä.

Pörssisähköasiakkaat voivat lisäksi pyrkiä siirtämään kulutustaan kalliimmilta tunneilta halvemmille. Heidän kannusteensa kulutuksen sääntelyyn vähenisivät veronalennuksen myötä, sanoo Laukkanen.

Kopsakangas-Savolaisen mukaan pienituloisimmat pyrkisivät todennäköisesti veronalennuksen jälkeenkin säästämään energiaa.

Joissain ryhmissä vaikutus voisi kuitenkin olla jopa päinvastainen, hän sanoo.

– Pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, että tietyt hyvin toimeentulevat kotitaloudet saavat vain lisää mahdollisuuksia eivätkä pyri säästämään energiaa ollenkaan.

4. Valtio menettää verotuloja, jotka on kompensoitava muualta

Arvonlisäverot ovat tuloa valtiolle.

Jos jonkin tuotteen tai palvelun ALV:tä pudotetaan, valtion verotulot vähenevät. Ne on kompensoitava jossain muualla, sanoo Kopsakangas-Savolainen.

– Otetaanko lisää velkaa vai nostetaanko veroja jossain muualla? Toimilla on aina kustannus.

Valtiovarainministeriöstä arvioitiin tiistaina iltapäivällä STT:lle (siirryt toiseen palveluun), että valtion verotulot vähenisivät 220 miljoonaa euroa, jos arvonlisäverokantaa alennettaisiin 14 prosenttiin. Alentaminen 10 prosenttiin vähentäisi tuloja 300 miljoonaa euroa.

Väliaikaisesti tarkoitetusta veronalennuksesta voi myös helposti tulla pysyvä, sanoo Laukkanen.

– Vaikka sähkön hinnat palautuisivat tai paineet hinnannousuun eivät toteutuisi, voi olla poliittisesti vaikeaa lähteä nostamaan sähkön arvonlisäveroa, jos se saadaan laskettua.

Voit keskustella aiheesta 10.8. klo 23 saakka.

Lue myös:

Pörssisähkön hinnassa nähtiin maanantaina kuluvan vuoden ennätys

Tässä markkinoiden varmin ennuste: Sähkön hinta kolminkertaistuu loppuvuonna, mutta keväällä nähdään hintaromahdus

Sähkömarkkinoilla eletään nyt täysin poikkeuksellista aikaa: kolme yhtiötä on kaatunut ja lisää voi olla tulossa, arvioivat asiantuntijat

Sinunkin sähkösi saattavat katketa ensi talvena energiapulan takia – näin varaudut kiertäviin sähkökatkoihin