Hyppää sisältöön

Noin 40 asiantuntijalla on 24 tuntia aikaa löytää mahdollisimman monta lajia Liesjärven kansallispuistosta

Metsähallituksen Luontopalvelut järjestää jo kahdeksannen kansallispuistoon suunnatun lajijahdin eli Bioblitzin. Tammelan Liesjärven kansallispuiston lajijahti alkoi perjantaina ja päättyy lauantaina.

Neljä miestä ja nainen tutkivat kaatuneen ja osittain lahonneen puun eliölajistoa elokuisessa metsässä.
Liesjärven kansallispuistossa Tammelassa käynnistyi perjantaina puoliltapäivin 24 tunnin lajijahti eli Bioblitz. Mukana jahdissa on useita asiantuntijoita, kuten Toni Eskelinen (nilviäiset, vas.), Sampsa Malmberg (kovakuoriaiset), Jere Kahanpää (kärpäset), Hannu Ormio (linnut) ja Kati Pihlaja (sammaleet).

Kanta-Hämeessä sijaitseva Liesjärven kansallispuisto on yksi eteläisen Suomen luontokohteista ja tuttu monille luonnossa liikkujille.

Puistossa on metsää, soita, harjuja sekä järven rantoja, mutta minkälaisia eliölajeja alueella elää. Sen selvittämiseksi Metsähallituksen Järvi-Suomen Luontopalvelut järjestää kansallispuistossa lajijahdin eli Bioblitzin.

Jahtiin on valjastettu Suomeen parhaat lajiasiantuntijat, joiden tavoitteena on löytää 24 tunnin aikana kansallispuiston alueelta mahdollisimman monta eliölajia.

– Kyseessä on vuosittainen lajifriikkien eli eliölajeja hyvin tuntevien ihmisten kokoontuminen. Liesjärven tapahtuma on jo kahdeksas Metsähallituksen järjestämä Bioblitz, kertoo lajisuojelun erikoissuunnittelija Kaisa Junninen Metsähallituksen Luontopalveluista.

Junnisen mukaan tapahtuman aikana asiantuntijat myös oppivat toisiltaan. Bioblitzin tarkoitus on luontokohteiden kartoittamisen lisäksi kertoa ihmisille luonnon monimuotoisuudesta ja sen suojelemisen tärkeydestä.

Lämmin sää sopii hyvin lajijahtiin

Liesjärven kansallispuistoon mahtuu pienestä koostaan huolimatta suuri määrä luontoa. Lajilistasta on odotettavissa pitkä, sillä tapahtumaan osallistuu monien eri eliöryhmien huippuasiantuntijoita.

Osallistujilla on osaamista muun muassa putkilokasveista, sammalista, sienistä, nilviäisistä, linnuista, kovakuoriaisista, pistiäisistä, kärpäsistä, perhosista ja muistakin hyönteisryhmistä.

Suomesta tunnetaan tällä hetkellä noin 45 000 monisoluista eliölajia. Bioblitzin tarkoituksena on täydentää Liesjärveltä jo löytyneiden eliölajien listaa.

Kaisa Junninen on itse perehtynyt kääpiin. Kuvassa rusokäävän itiöemiä. Kuva: Tiina Kokko / Yle

– Liesjärveltä ennestään tunnetaan jo vähän yli tuhat lajia. Esimerkiksi eri putkilokasveja on listattu täältä useampi sata, kertoo Kaisa Junninen.

– Tapahtuman aikana ruksataan listalla jo olevia lajeja ja sitten koetetaan löytää sellaisia lajeja, joita ei ole vielä dokumentoitu täältä.

Lajikartoitusmaraton järjestetään 12.–13. elokuuta ja alustavat tiedot löydetyistä lajeista ja niiden lukumääristä kootaan välittömästi. Lopulliset tulokset julkistetaan kuitenkin vasta syyskuussa, kun kaikki hyönteis- ja muut näytteet on saatu määritettyä.

Vuonna 1956 perustettu Liesjärven kansallispuisto on kooltaan noin 21 neliökilometriä ja se on osa Tammelan ylänköä.