Hyppää sisältöön

17-vuotiaan Oskari Sauniston mielestä hienointa on se hetki, kun harvinainen lintu pääsee yllättämään – "Linnut on jotenkin aina säväyttäneet"

Savonlinnalainen Oskari Saunisto on ollut aina kiinnostunut luonnosta ja erityisesti linnuista. Hän toivoo, että lintutietous siirtyisi vanhemmilta harrastajilta nuorille nykyistä paremmin.

Oskari Saunisto viihtyy kotirannassaan tarkkailemassa luontoa ja lintuja. Rannasta avautuu hieno näkymä Saimaan Haukivedelle. Kuva: Sari Ursin / Yle

Saimaan Haukivesi on tullut tutuksi sen läheisyydessä asuvalle 17-vuotiaalle lintuharrastaja Oskari Saunistolle. Kotimaisemissa hän retkeilee ja veneilee mielellään. Lähimetsien lisäksi Saunisto on tehnyt linturetkiä esimerkiksi Virolahdelle ja Parikkalan Siikalahdelle.

– Linnut on jotenkin aina säväyttäneet. Meitä on ystäväni Veikan kanssa aina kiinnostanut luonto ja erityisesti linnut. Kun pääsimme yläkoulussa samalle luokalle, niin siitä tämä harrastus pääsi oikein kunnolla käyntiin, Saunisto kertoo.

Ensimmäinen kunnon linturetkensä Saunisto teki ystävänsä kanssa Siikalahdelle. Tuolloin kaverukset olivat vielä hyvin nuoria ja lintutietous ei ollut lähelläkään tämän päivän tasoa. Havaintoja kertyi lähinnä alueen kevätlajistosta. BirdLife Suomen ylläpitämä Tiira.fi -lintuhavaintopalvelu on ollut Saunistolla käytössä heti alusta lähtien. Sinne hän merkitsee kaikki lintuhavainnot.

– Sitten olen merkannut myös näitä pinnoja eli miten monta lintulajia on esimerkiksi Suomessa nähnyt tai elämänsä tai vuoden aikana. Tällä hetkellä minulla on tänä vuonna Suomessa havaittuja lintulajeja kasassa 210-220, muistelee Saunisto.

Oskari Saunisto toivoisi lisää nuoria lintuharrastuksen pariin. Kuva: Sari Ursin / Yle

Tiirassa yli 25 miljoonaa havaintoa

Sauniston harrastuksella ja Tiira-järjestelmän ahkeralla käytöllä on tärkeä rooli Suomen lintukannan seurannassa.

Bird Life Suomen tiedottaja Jan Södersved pitää Tiira.fi -järjestelmää merkittävänä, koska kaikki jäsenyhdistykset eri puolilla maata käyttävät sitä havaintoarkistonaan. Tiiraan tulee ajantasaista lintutietoa ja havainnoilla on merkitystä linnuston seurannassa.

Södersvedin mukaan Tiira.fi -käyttäjien ja ilmoitettujen havaintojen määrä on kasvanut jatkuvasti ja niistä on koko ajan enemmän hyötyä tutkimustyössä. Nykyinen Tiira-järjestelmä on kuusitoista vuotta vanha ja uusi päivitetty versio on tulossa.

Rekisteröityneitä käyttäjiä Tiiralla on yli 40 000, mutta havaintoja pystyy ilmoittamaan myös rekisteröitymättä. Viime vuonna Tiiraan tallennettiin ensimmäistä kertaa yli kaksi miljoonaa havaintoa. https://www.birdlife.fi/ (siirryt toiseen palveluun)

Kotirannassaan Oskari Saunisto retkeilee mielellään ja tarkkailee lintuja. Kuva: Sari Ursin / Yle

– Pidän määrää hyvänä. Ennen tätä järjestelmää erilaisissa taulukoissa ja kortistoissa havaintomäärät olivat huomattavasti pienempiä. Nyt kesäkuussa meni järjestelmässä 25 miljoonan havainnon raja rikki, iloitsee Södersved.

Suomessa linnuston seuranta perustuu vakioituihin laskentoihin. Tärkeimmät linnustonseurannat ovan Luonnontieteellisen keskusmuseon ja BirdLife Suomen koordinoimia ja seurantalaskentoja tekevät pääasiassa vapaaehtoiset. Tiira.fi on kaikkein tärkein harvalukuisten lajien kohdalla.

Vastaavanlaisia kansallisia järjestelmiä on monissa maissa, muun muassa Ruotsissa ja Norjassa ja lisäksi on maailmanlaajuisia havaintojärjestelmiä.

Lintujen rengastus luvanvaraista

Oskari Saunistoa kiinnostaa tällä hetkellä lintujen rengastus, joka on luvanvaraista. Saunistolla rengastuslupaa ei vielä ole, koska hän on alaikäinen. Lupaan vaaditaan 18 vuoden ikä, hyväksytty rengastustentti ja suositus vähintään yhdeltä rengastajalta. Saunisto on ollut harjoittelemassa rengastusta muutamien rengastajien kanssa. BirdLife Suomen mukaan Suomessa lintuja rengastavat vapaaehtoiset, joita on nyt reilut 600.

– Varmaan mielenkiintoisin lintu, mikä ollaan rengastettu on viirusirkkalintu, joka havaittiin sattumalta yöretkellä Parikkalassa. Lintu tuli myös dokumentoitua kameralla, kertoo Saunisto.

Lintujen bongausta, eli harvinaisten lintuyksilöiden havainnointia, Saunisto ei ihmeemmin harrasta. Hänen mielestään on hienompaa, kun joku harvinainen tai mielenkiintoinen laji tulee yllätyksenä eteen, kuin se, että mennään jollekin tietylle paikalle katsomaan tiettyä lintua.

– Ehkä selvin bongaus on se, kun menin ystäväni kanssa Varkauteen katsomaan viime keväänä mustanmerenlokkia. Se on varmaan myös harvinaisin lintu, jonka olen nähnyt.

Jokainen lintu on Sauniston mukaan yhtä tärkeä. Hän on kuullut isältään, miten hömötiaisten määrä on vuosien aikana vähentynyt huolestuttavasti. Kuva: Sari Ursin / Yle

Saunisto on myös törmännyt siihen, että eri lintulajeja arvostetaan eri lailla. Esimerkiksi maakotkaa saatetaan pitää hienompana kuin hiirihaukkaa. Joku aika sitten Saunisto oli Paasselän rannalla seuraamassa pikkulintujen vaellusta, joka ei ollut vielä ihan kunnolla alkanut. Rannalla oli satoja peippoja pyrkimässä niemen kärkeen. Ne aikoivat lähteä ylittämään vesialuetta, mutta eivät sitten kuitenkaan lähteneet.

– Vaikka peippo on Suomen yleisin lintu, niin oli se hienoa, kun niitä oli niin paljon yhtä aikaa. Se säväytti, sanoo Saunisto.

Mistä lisää nuoria lintuharrastajia?

Saunisto kaipaisi lisää kaltaisiaan nuoria lintuharrastuksen pariin. Harrastajien keski-ikä hiipii yhä ylemmäs. Ihannetilanne olisi, että nuoremmat harrastajat saisivat oppia vanhemmilta ja päinvastoin.

Tiedottaja Jan Södersved tunnistaa lintuharrastajien ikääntymisen. Nuoria, uusia harrastajia tulee lajin pariin harvakseltaan. Bird Life Suomen jäsenyhdistykset järjestävät aktiivisesti opastettuja linturetkiä, erilaisia kursseja sekä monissa yhdistyksissä on erikseen nuorisotoimintaa.

– Isoissa paikoissa, esimerkiksi korkeakoulupaikkakunnilla harrastajia on, muualla valitettavan vähän. Enemmän tahtoo olla niin, että uudet harrastajat ovat keski-ikäisiä, ruuhkavuodet juuri ohittaneita. Heillä on aikaa taas itselleen ja luonto kiinnostaa, sanoo Södersved.

Tulevaisuudessa Saunistoa kiinnostaa jokin luontoon liittyvä ala. Sellainen, joka ei olisi pelkkää toimistotyötä, vaan siinä pääsisi myös liikkumaan luonnossa. Hän onkin jo silmäillyt luontokartoittajan opintoja. Toisaalta tietokoneella erilaisten kaavioiden ja diagrammien tekeminen kiinnostaa häntä myös, koska niistä näkee tietynlaisen muutoksen.

Suomen ainutlaatuisen luonnon suojelemiseen tulisi kiinnittää Sauniston mielestä enemmän huomiota. Hän toivoo, että erilaiset luontokokemukset olisivat myös tulevaisuudessa ihmisten saavutettavissa ja koettavissa.

– Oma panokseni luonnonsuojeluun lähtee pienistä arkisista asioista.

Lue lisää:

Nina Jokiaho innostui lintujen tarkkailusta napsiessaan kuvia mökkilaiturilla – opastetuilla linturetkillä kasvavat lintutietämys ja kuvaustaidot

250 lintulajia tunnistava Benjamin Lehto, 13, alkoi bongailla jo ennen kouluikää: "Lueskelin lintukirjaa ja halusin nähdä niitä sitten luonnossakin"

Kerttu Kotakorpi: Linnunlaulu hiljenee – mihin linnut katosivat?