Hyppää sisältöön

Tehdas ja sen pelottavat koneet tekivät vaikutuksen sveitsiläiseen pariskuntaan – palasivat nyt lapsiensa kanssa juhlavuotta viettävään Verlaan

Tulevaisuudessa maailmanperintökohde Verlan miljöö uudistuu merkittävästi, kun tehtaan johtajan asuntona toiminut huvila saadaan jälleen käyttöön.

Juhlavuosia viettävä maailmanperintökohde ihastuttaa: “On vaikuttavaa, kuinka he rakensivat tämän”
Juhlavuosia viettävä maailmanperintökohde ihastuttaa: “On vaikuttavaa, kuinka he rakensivat tämän”

Aurinko paistaa ja puutarhan kukat tuoksuvat makeilta. Verlan tehtaan nurmikolla pienet ja suuret porukat odottavat opastetulle tehdaskierrokselle pääsyä.

– Olemme itse asiassa tehtaan takapihalla. Tehtaan julkisivu osoittaa toiseen suuntaan kuin mistä ihmiset nykyään tänne saapuvat, koska nykyistä tietä ei tehtaan alkuaikoina ollut, kertoo Verlan museonjohtaja Ville Majuri.

Verlan tehdasmiljöö alkoi muodostua jo 150 vuotta sitten, kun paikalle perustettiin puuhiomo. Tänä vuonna Verlassa on juhlittu puuhiomon syntymäpäiviä, mutta myös muita merkkipäiviä. Tehdasmuseon perustamisesta on tänä vuonna 50 vuotta ja Verla on ollut nyt maailmanperintökohteena 25 vuotta.

Tänä vuonna Kymenlaakson metsäteollisuus täyttää saman verran kuin Verla, eli 150 vuotta. Kuva: Antro Valo / Yle

Juhlavuoden kunniaksi on perustettu näyttely Verla 150 vuotta, jonka on tarkoitus olla nähtävillä ainakin muutaman vuoden ajan. Lisäksi Verlassa on järjestetty tapahtumia, esimerkiksi puistojuhla toukokuussa, Majuri kertoo.

– Marraskuun lopussa pidämme vielä joulutapahtuman, joka huipentaa juhlavuoden. Siitä on tarkoitus tulla perinne.

Pytinki uudistaa Verlan

Verlassa kunnostetaan paraikaa pahvikuivaamon julkisivua. Verlan omistavalla UPM:llä on kohteessa kymmeniä suojelurakennuksia. Rakennuksia on säännöllisesti korjattava, jotta ne säilyvät, Majuri kertoo.

– Restaurointi on meille jatkuvaa toimintaa. Se on oleellinen osa työtämme.

Parhaillaan Verlassa restauroidaan pahvitehtaan kuivaamon tiilirakenteita. Kuva: Antro Valo / Yle

Tulevaisuudessa on tarkoitus kunnostaa vajaa parisenkymmentä vuotta tyhjillään ollut Patruunan pytinki. Puuhuvila on toiminut muun muassa tehtaan omistajan asuntona ja konttorina.

– Pytinki on ulkopuolelta hyvässä kunnossa, mutta sisältä se oli 1960-1970-luvun tyyliin vuorattu vanerilevyllä. Levytykset on jo purettu ja tulevaisuudessa sisätilatkin on tarkoitus restauroida, Majuri sanoo.

Verlan tehdasmuseonjohtaja Ville Majuri kertoo, että Verlassa on kehitetty viime vuosina kestävää matkailua yhteistyössä paikallisen tahojen kanssa. Kuva: Antro Valo / Yle

Pytinkiin suunnitellaan ravintolaa ja matkailupalveluiden sijoittamista. Aikataulusta ei ole tietoa, koska rahoitus ei ole vielä selvinnyt. Kun restaurointi päästään aloittamaan, se tulee kestämään parisen vuotta.

– Rakennus on niin iso osa Verlan tulevaisuudensuunnitelmia, että se tavallaan pidättää tekemästä muita isoja ratkaisuja. Pytingin käyttöönotto uudistaa kohteen monella tavalla, Majuri kertoo.

Ilman huvilaan pääsyäkin Verlan museokierrokset ovat keränneet vuosittain noin 15 000 kävijää. Juhlavuonna ei kuitenkaan ole päästy huippuvuosien lukemiin. Majuri kertoo, että kävijöitä on ollut tänä vuonna odotuksia vähemmän.

– Oma vaikutuksensa on varmaan polttoaineiden hinnan nousulla ja sillä, että ryhmät eivät ole vielä koronan jälkeen aktivoituneet. Koronarajoitusten lievennyttyä monet suuntaavat lomillaan ulkomaille, kun se pitkän tauon jälkeen on mahdollista.

Patruunan pytinki on ensimmäinen asia, jonka Verlaan tuleva kävijä näkee. Kauniista ulkokuoresta huolimatta se on tyhjillään ja odottaa kunnostusta. Kuva: Antro Valo / Yle

Pelottavia koneita

Verlan tehtaan takapihan pöydässä evästä syö saksaa puhuva perhe. Sveitsiläinen Marcel Jenni maistelee lakritsista tikkunekkua.

– Olemme käyneet täällä aiemmin kymmenisen vuotta sitten. Pidimme tehdasta hyvin viehättävänä. Oli vaikuttavaa, kuinka he rakensivat tämän tehtaan ja mitä se teki. Ja koneet olivat pelottavia, Marcel Jenni nauraa.

– Halusimme tuoda lapsemme tänne, Zäzilia Jenni lisää.

Jennin perhe pohtii miksi 1800-luvulla rakennetut tehtaat olivat niin viehättäviä ja nykytehtaat harmaita ja ikäviä. Kuvassa Marcel, Carmina, Zäzilia ja Mattis Jenni. Kuva: Antro Valo / Yle

Srilankalainen Mahdahawa Basnayaka on ollut Suomessa kolme kuukautta. Hän on juuri aloittanut Aalto-yliopistossa, jossa tekee väitöskirjaa paperinjalostukseen ja -pakkaustekniikkaan liittyen. Nyt hän on tullut tutustumaan Verlaan osana yliopiston kurssia.

– Haluamme nähdä kuinka paperia tehtiin ennen vanhaan ja sen, mikä ero on entisen ja nykyisen teknologian välillä.

Aikanaan varastotilana ja nikkariverstaana toimineessa Verlan myllymakasiinissa toimii nykyään kesäravintola. Kuva: Antro Valo / Yle

Tyypillinen aikansa tuote

Verlan puuhiomo perustettiin 150 vuotta sitten pienen kosken varrelle nykyisen Kouvolan alueelle. Kymmenisen vuotta hiomon perustamisen jälkeen paikalle pystytettiin pahvitehdas.

Hiomo ja tehdas toimivat aina 1960-luvulle saakka, jolloin ne lopetettiin. Verlalle olisi voinut käydä kalpaten, sillä 60-luvulla lopetetut tehtaat monesti purettiin. Kuitenkin ajatus tehtaan ja ruukinkylän museoinnista oli heitetty ilmaan jo kymmenen vuotta aiemmin ja niinpä se tehtiinkin.

Verlan puuhiomon ja tehtaan yli satavuotisen toiminnan aikana ehti muuttua niin omistaja kuin tuotantokin. Esimerkiksi maailmansotien aikana tehtaassa valmistetusta pahvista tehtiin luotilaatikoita. Kuva: Antro Valo / Yle

Verla ei ansainnut maailmanperintökohdestatusta siksi, että se olisi itsessään niin erityinen. Verla on maailmanperintökohde, koska se on ainutlaatuisen hyvin säilynyt esimerkki 1800-luvun lopun puunjalostuksen ympärille syntyneestä tehdasyhteisöstä, museonjohtaja Ville Majuri toteaa.

– Verla on meistä tietenkin kaunis ja viehättävä paikka, mutta sen hienous on se, että se on säilynyt esimerkkinä tärkeästä teollistumisen vaiheesta.

Verla on osa harvaa joukkoa, sillä Suomessa on sen lisäksi kuusi Unescon maailmanperintökohdetta. Se on koko maailman ainoa metsäteollisuuden Unescon listalle päässyt kohde.

– Suomi on metsäteollisuuden maa, joten on osuvaa, että nimenomaan meillä on metsäteollisuuden maailmanperintökohde.

Verlan tehdaskylän voimalaitosalue.
Ylen Aamu kävi Verlan tehdasmuseolla katsomassa miten juhlavuosia siellä vietetään. Katso neljän minuutin lähetys Verlalta tästä.

Voit keskustella aiheesta 15.8. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Tupakka-askien ja kenkälaatikoiden pahvi lähti maailmalle tehtaasta, jonka väärin muuratut seinät uhkasivat murentua käsiin – 60 vuotta myöhemmin ne korjataan

1800-luvun ammattilaiset rakensivat syyspakkasessa upean tehdasmiljöön – nyt Unescon maailmanperintökohdetta pitää purkaa ja rakentaa uudelleen

Verla ja Hiroshima pääsivät Unescon listalle tasan 20 vuotta sitten – "Villiintyneet japanilaiset poistettiin kokouksesta"