Hyppää sisältöön

Linda Mononen, 13, polkee kouluun mummon vanhalla pyörällä joka päivä: "Tosi hyvää perusliikuntaa" – Pyöräliitto kannustaa tekemään samoin

Pyöräliitto ry muistuttaa koulumatkapyöräilyn hyödyistä. Vain joka viides varhaisteini liikkuu suositusten mukaan, joten kävely tai pyöräily koulumatkoilla olisi tarpeen.

Linda Mononen pyöräilee mielellään. Kuva: Tanja Perkkiö / Yle

Pyöräily kouluun on turvallinen ja helppo tapa lisätä liikuntaa lapsen tai nuoren arkeen. Pyöräily on myös turvallista, muistutetaan koululaisten vanhempia. Pyöräilyssä sattuu nuorille vähän onnettomuuksia vanhempien lapsuusvuosiin verrattuna, tiedottaa Pyöräliitto ry.

Esimerkiksi vuosina 2017–2021 liikenteessä kuoli vain yksi alle 14-vuotias pyöräilijä. Samalla ajanjaksolla auton kyydissä kuoli 16 alle 14-vuotiasta, muistuttaa Pyöräliiton Matti Koistinen.

Pyöräliiton toiminnanjohtaja kannustaa kouluja suosittelemaan, ettei lasta tuotaisi autolla kouluun. Saattoliikenne on suuri turvallisuusriski ja se vähentää aktiivisia koulumatkoja.

Linda Mononen pyöräilee kouluun. Kuva: Tanja Perkkiö / Yle

Joensuun Utrassa asuvan Linda Monosen koulunalkupohdinnat ovat Pyöräliiton mieleen. 13-vuotias Mononen aikoo nimittäin polkea koulumatkansa pyörällä, vaikka bussi kulkee vierestä.

– Se on hyvä herätys aamulla ja tosi hyvää perusliikuntaa, jota kumminkin tarvitsee aika paljon, kertoo Linda Mononen.

Jopa 80 prosenttia liikkuu liian vähän

Urheileva Linda ei kuulu siihen joukkoon, joka ei saisi tarpeeksi liikuntaa arjessa. Lindalla on pyöräilyn lisäksi suunnistus- ja yleisurheiluharjoituksia.

13–15-vuotiasta peräti 80 prosenttia liikkuu suosituksiin nähden liian vähän. Siksi koulumatkojen kulkeminen jalan tai pyörällä olisi tosi tarpeellista liikettä.

Linda Mononen polkee noin 6,5 kilometrin koulumatkansa suunnitelman mukaan joka päivä. Reitti on tuttu, koska suunnistusta ja yleisurheilua harrastava nuori on polkenut samaa tietä jo treeneihin.

– Aikaa menee 20–25 minuuttia, jos polkee kovaa. Jos ei aina jaksa niin kovaa, niin jotain 25–30 minuuttia kuitenkin. Ja voi valita, joko kaupungin pääväylää tai joen rantaa, jossa ei ole risteyksiä ja voin vaan polkea menemään, kuvailee Linda koulumatkaansa.

Siirtyminen Utran lähikoulusta yläkouluun Joensuun lyseon peruskouluun liittyy urheiluharrastuksiin. Linda Mononen menee liikuntapainotteiselle seiskaluokalle.

Äiti Hanna Mononen kertoo, että Lindalle tulee viikossa niin paljon liikkumista, että pikemminkin on tarkkailtava, ettei sitä tule liikaa.

Joensuun Lyseon peruskoulu sijaitsee aivan kaupungin keskustassa. Kuva: Antti Makkonen / Yle

Varusteet, pyörä ja reppu

Linda Monosen koulumatka taittuu tavallisella vaihdepyörällä. Se on mummon vanha pyörä, joka meinasi ruostua autokatokseen, ennenkuin siitä tehtiin Lindan koulumatkapyörä.

Vaihdepyörä on vakaampi ja nopeampi kuin Jopo, jonka peri Lindan pikkusisko.

Linda pääsi myös äitinsä Hannan kanssa yhteisymmärrykseen laukkuasiassa. Kouluun pyöräilessä reppu kulkee selässä turvallisesti, mutta varhaisteinin tyyli on kohdillaan, kun koulun käytävillä kuljetaan kangaskassi olalla. Eli aamulla kirjat sujahtavat kangaskassiin ja kassi reppuun.

– Repussa on hyvät nämä olkanauhat, sillä kulkee painavampikin kirjakasa, kehuu Linda Mononen.

Syyssateet ja talvipakkaset voivat pakottaa Lindan linja-autoon, mutta bussikorttia ei hommata valmiiksi.

– Pidetään tämä ajatus pyöräilystä ensisijaisena, eikä niin että heti on helppo korvata se bussilla, jos vähän tökkii, pohtii äiti Hanna.

Miten olet itse kulkenut koulumatkasi? Aiheesta voi keskustella 12.8. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Harrastuksiin täytyy varata aikaa koulun ulkopuolelle, muistuttaa kuopiolaisen koulun rehtori – lukujärjestys ei voi joustaa harrastustunteihin

Tältä näyttää Suomen nykyaikaisin taidelukio Kuopiossa – tutustuimme 27 miljoonaa euroa maksaneeseen kouluun suorassa lähetyksessä

Seiskaluokkalaiset kertovat, miten iso mullistus hyppy yläkouluun on – Yle seurasi ensimmäisen koulupäivän päättymistä Ylöjärvellä