Hyppää sisältöön

Uhkaako Venäjä-suhteiden kylmeneminen pitkään suunniteltua itärataa? "Hanke on hylättävä", vaatii ulkomaankauppaministeri

Ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari esittää, että hallituksen pitäisi pikaisesti ottaa itäradan tulevaisuus uudelleen käsittelyyn.

Ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari lähikuvassa Tikkurilan asemalla videoon määritetyllä kuvasuhteella.
Ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin (sd.) mukaan Itärata-hankkeen hyöty on kyseenalainen ja se olisi keskeytettävä. Videokuvaus: Markku Tuhkanen / YLE, editointi: Esa Huuhko / YLE.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja raideliikenteen keskeytyminen itärajan yli on ulottanut pilvet myös usean miljardin Itärata -hankkeen ylle.

Jo vuosituhannen alkuvuosilta saakka on suunniteltu rautatien rakentamista nopealle junakalustolle Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan.

Syksyllä 2021 Valtioneuvosto päätti perustaa hankeyhtiön, Itärata Oy:n (siirryt toiseen palveluun), liikenne- ja viestintäministeriön alaisuuteen.

Väyläviraston muutaman vuoden takainen hintalappu Itäradan ensi vaiheelle on 1,7 miljardia euroa. Yleisen kustannusnousun vuoksi tämän päivän hintaan pitää lyödä reilusti lisää.

Suurta ratahanketta on perusteltu paitsi Itä-Suomen ja pääkaupungin välisten yhteyksien parantamiselle, niin myös venäläisten matkailijoiden ja ulkomaankaupan tulevaisuudella.

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin (sd.) mukaan sota Ukrainassa on muuttanut tilanteen perustellisesti.

– On selvää, että tämä Itärata-hanke ja sen hankeyhtiön toiminta tulee keskeyttää. Nyt on johtopäätöksien aika ja se tarkoittaa sitä, että pitää uskaltaa tehdä nopeitakin muutoksia, sanoo Skinnari.

Ylen kesälomaltaan tavoittaman ministerin mukaan oman puolueen tai maan hallituksen sisällä asiasta ei ole vielä keskusteltu.

– Hallituskin on viettänyt kesälomia, mutta on selvää, että hallituksen tulee jo tällä kaudella vetää ne johtopäätökset, joita Venäjän hyökkäyssota meille on aiheuttanut myös infran ja yhteyksien osalta, sanoo Skinnari.

On kovin harvinaista, että istuva ministeri rynnii näin vahvoin mielipitein toisen, samasta puolueesta olevan ministerin toimialalle. Skinnari on SDP:n 2. varapuheenjohtaja.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) on parhaillaan työmatkalla Brasiliassa eikä toistaiseksi kommentoinut Skinnarin ulostuloa.

Uudeksi itäiseksi rautatieksi oli alunperin kolme reittivaihtoehtoa. Niistä valittiin Helsingistä lentokentän kautta Porvooseen ja Kouvolaan kulkeva vaihtoehto. Kuva: Yle

Yhteys itään nykyistä rataverkkoa kohentaen

Skinnarin mukaan Itäradan kustannushyötyluvut ovat olleet kyseenalaisia jo alusta pitäen.

– Nyt pitää palata lähtöruutuun eli niihin hankkeisiin, joista saimme parhaat mahdolliset kustannushyötyanalyysit, kuten Heinolan ja Mikkelin välinen raideyhteys, jota teollisuus on peräänkuuluttanut jo 1990 -luvulta lähtien.

– Itärata-yhteys luotiin jo itse asiassa vuonna 2006 Vantaan Tikkurilasta Lahden kautta Itä-Suomeen ja nyt pitää katsoa miten voimme teollisuuden ja itäsuomalaisten kanssa nopeuttaa nykyisiä yhteyksiä. Investoida niihin mahdollisimman paljon ja nopeasti, jotta saamme luotettavuutta ja välityskykyä, peräänkuuluttaa Skinnari.

Lahtelaisen Skinnarin mielipide ei varsinaisesti ole yllätys. Ministerin isä, edesmennyt SDP:n pitkäaikainen kansanedustaja ja valtiopäiväneuvos Jouko Skinnari (sd.) oli aikanaan vahvasti ajamassa Lahden oikorataa ja poika on ollut jo aiemmin innokkaasti jatkamassa rataa Lahdesta eteenpäin.

Ministeri sanoo käyneensä kesän aikana viestinvaihtoa monien itäsuomalaisten päättäjien kanssa Itärata-hankkeen järkevyydestä.

– Kaiken kaikkiaan koko hankeyhtiöiden malli on haastava, se nähtiin jo Sipilän hallituksen aikana eikä ne tosiasiat ole miksikään muuttuneet, Skinnari sanoo.

Itärata-hanke on tähän asti saanut taakseen poikkeuksellisen konsortion, paitsi tietenkin asiasta iloinneet Kouvolan ja Porvoon talousalueet, niin myös maakuntatoimijoita aina Kainuuta myöten.

Savoa ja Karjalaa houkuttaa ensimmäisen vaiheen jälkeen horisontissa siintävä junaratojen parantaminen näissäkin maakunnissa.

Lahdesta kotoisin olevan ministeri Skinnarin mukaan vuonna 2006 valmistuneen oikoradan jatko Heinolan kautta Mikkeliin tulisi nyt ottaa pöydälle Kuva: Markku Tuhkanen / Yle

"Lahti - Heinola - Mikkeli tärkein"

Skinnari itse siis haluaisi jatkaa vuonna 2006 valmistunutta Helsinki–Lahti-oikorataa Heinolan kautta Mikkeliin.

Oikorata on Suomen modernein ja nopein junarata, joka mahdollistaa jopa 220 kilometrin tuntinopeuden.

Väyläviraston vuonna 2020 tekemässä Helsingistä itään suuntautuvien raidevaihtoehtojen selvityksessä oikorata Lahdesta Mikkeliin oli tipautettu kokonaan pois Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta.

Lahdesta kotoisin oleva ministeri kiistää ajavansa pelkkää aluepolitiikkaa. Hänen mukaansa kaksiraiteinen Suomi tulee olla yksi seuraavan hallituksen painopisteistä.

– Kaksiraiteinen rata pohjoiseen Oulun kautta aina Lappiin saakka, ja pitää katsoa myös Länsi-Suomen yhteyksiä siinä mielessä, että Norjan ja Ruotsin yhteydet ovat meille entistäkin tärkeämpiä logistisesti, jotta suomalainen vienti vetää, tuonti toimii ja Suomi pystyy kasvamaan, muistuttaa ulkomaankauppaministeri Skinnari.

Voit keskustella aiheesta 13.8. klo 23 saakka.

Lue lisää:

Itärata-linjaus on ehdolla Euroopan-laajuisen liikenneverkon solmukohdaksi – olisi osa vuoteen 2040 mennessä toteutettavaa matkustajaliikenteen ydinverkkoa

Liikenneministeriön Itärata-linjaus löi Lahden ällikällä: uusi rata veisi kaukojunavuorot kaupungista