Hyppää sisältöön

Myös Suomi hyötyy aurinkopaneeleista, vaikka aurinko ei paista Espanjan malliin – Helsinki asentaa jatkuvasti uusia aurinkosähköjärjestelmiä

Muun muassa Laakson ja Malmin sairaaloihin sekä Stadin ammattiopiston Roihupellon ja Myllypuron kampuksiin on päätetty laittaa aurinkopaneelit.

Aurinkopaneeleja asennetaan moniin uusiin kohteisiin. Kuva: Tapio Termonen / Yle

Euroopan maat etsivät kuumeisesti ratkaisuja energiakriisiin ja sähkön hinnan nousuun. Esimerkiksi Espanja rajoittaa julkisten sisätilojen viilennystä kesäisin ja lämmitystä talvisin.

Suomessa puolestaan pystytetään aurinkopaneeleja lisäämään omavaraista sähköntuotantoa muun muassa asuntoihin ja maatiloille.

Myös kaupungit, kuten Hanko ja Helsinki ovat ryhtyneet lisäämään aurinkopaneeleja rakennuksiinsa jo hyvissä ajoin ennen energiakriisiä.

Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelman mukaisesti aurinkosähköjärjestelmä asennetaan uusiin kaupungin toimitiloihin ja palvelurakennuksiin, kuten päiväkoteihin ja kirjastoihin.

– Paneelien taloudellinen kannattavuus on ollut todella hyvä jo ennen kuin sähkön hinta pomppasi. Olemme käyttäneet niitä jo useamman vuoden ajan esimerkiksi sairaaloiden, koulujen ja kulttuurirakennusten katoilla. Finlandia-talonkin katolla on aurinkopaneelit, kaupungin ilmastoyksikön päällikkö Kaisa-Reeta Koskinen sanoo.

Helsinki toteuttaa jo EU-komission aurinkopaneeliehdotusta

EU-komissio julkisti toukokuussa valtavan toimenpidepaketin (siirryt toiseen palveluun), jonka avulla on tarkoitus luopua venäläisestä energiasta lähivuosina.

Komission ehdotuksen mukaan "energiakatoista" tulisi pakollisia asteittain vuodesta 2025 lähtien. Sekä uusiin asuinrakennuksiin että julkisiin rakennuksiin pitäisi asentaa aurinkopaneelit vuodesta 2029 lähtien.

Kaikkiin uusiin yli 250 neliömetrin julkisiin rakennuksiin aurinkokennot pitäisi asentaa jo vuonna 2025 EU-alueella.

Koskisen mukaan aurinkopaneelit ovat maksaneet investointikulut takaisin kaikissa kaupungin kohteissa. Aurinkoenergian käyttö on järkevää myös Suomessa, vaikka pohjoisessa siitä ei saada yhtä suurta hyötyä kuin eteläisen EU:n maissa.

– Tämä ei ole meille ongelma, sillä teemme tätä jo. Mielestäni EU:n ehdotus on hyvä ja se olisi pitänyt tehdä jo aiemmin, Koskinen toteaa.

Lyhtypylväissä on aurinkopaneelit Ibizan Palya D´en Bossa -rantabulevardilla. Helsingissä on kuitenkin päädytty led-valoihin aurinkopaneelien sijaan. Kuva: Ulla Malminen / Yle

Myös nykyisiin rakennuksiin asennetaan paneeleja

Kaupungin päästövähennysohjelmassa sähkö on listattu yhdeksi merkittävimmistä päästölähteistä liikenteen ja lämmityksen jälkeen. Helsingin suorista päästöistä 13 prosenttia aiheutuu sähkönkulutuksesta. Aurinkopaneelien asennus on yksi keino vähentää näitä päästöjä.

Helsingissä on asennettu aurinkosähköjärjestelmiä useisiin kymmeniin kohteisiin, ja niitä tulee lisää.

– Selvitämme koko ajan olemassa olevaa rakennuskantaa, minne kaikkialle aurinkopaneeleita voidaan asentaa, Koskinen sanoo.

Kaikkiin rakennuksiin aurinkopaneeleja ei kuitenkaan voida asentaa. Esimerkiksi joidenkin vanhojen rakennusten katot eivät kestäisi niitä. Rakennusten käyttötarkoitus myös vaikuttaa siihen, kuinka suuri hyöty aurinkopaneelista saadaan irti.

Vaikka koulut ovat kesäisin enimmäkseen tyhjillään, myös niihin asennetaan aurinkopaneelit kaupungin linjauksen mukaan. Ne hyötyvät paneeleista erityisesti keväällä ja syksyllä. Sairaalat taas saavat paneeleista sähköä ympäri vuoden ja vuorokauden. Siksi niihin mitoitetaan isommat aurinkosähköjärjestelmät kuin kouluihin.

Periaatteessa aurinkosähköä voisi kesällä kerätä talteen kouluista ja myydä sitä eteenpäin, mutta tähän asti se ei ole ollut kovin kannattavaa.

– Korvaus sähköverkkoon myymisestä on ollut niin pieni, että se on syönyt paneelin järkevyyden. Kuitenkin nyt sähkön hinta on huipussa, ja myynti olisi kannattavaa. Tilanne kuitenkin tulee taas ensi kesänä todennäköisesti muuttumaan.

Lyhtypylväisiin lisätään led-valoja

Helsingin seudun liikenne hyödyntää aurinkoenergiaa esimerkiksi kaikilla Helsingin ja Espoon kaupunkipyöräasemilla. Sähköä käytetään kunkin aseman omaan verkkoyhteyteen.

Myös osassa bussipysäkeistä käytetään aurinkopaneeleja, joiden avulla pysäkin valaistus toimii.

Katuvaloihin aurinkopaneeleja ei kuitenkaan kannata Koskisen mukaan Suomessa asentaa, vaikka esimerkiksi Espanjassa näin tehdään.

– Talvisin, kun katuvalaistusta eniten tarvitaan, aurinkosähköä ei juurikaan ole käytössä, Koskinen sanoo.

Helsingissä on kuitenkin ryhdytty vaihtamaan lyhtypylväiden vanhoja purkausvaloja ekologisempiin led-valoihin. Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelmassa ehdotetaan, että valoja asennetaan jatkossa entistä nopeampaa vauhtia.

– Niiden ansiosta valaistuksen sähkönkulutus pienenee kaupungissa.

Kaupunginhallitus käsittelee päästövähennysohjelmaa maanantaina 15. elokuuta.

Lue seuraavaksi:

Maitotilalle asennettiin alkukesästä 260 aurinkopaneelia, nyt sähköä riittää myyntiin asti: "Parhaita investointeja ikinä", sanoo viljelijä

Hanko ottaa jättiloikan aurinkosähkön käytössä: "Näytämme vähän tietä muulle Suomelle"

Aurinkopaneelin suunnalla on väliä – tutkijat: aurinkosähkö kannattaa ottaa huomioon myös rakennusten arkkitehtuurissa

EU haluaa lisää aurinkovoimaa, mutta toimiiko se Lapissa? Pohjoisen rakentajalle uusiutuvien energialähteiden valinta on yhä arpapeliä