Hyppää sisältöön

Suomi ottaa jälleen uutta velkaa kuusi miljardia euroa – kysyimme asiantuntijoilta, onko sillä mitään väliä

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomella on paljon velkaa. Muualla velkaan suhtaudutaan kuitenkin Suomea myönteisemmin.

Heidi Schauman (vas.) sanoo, että suomalaiset pelkäävät velanottoa jopa liikaa. Sanna Kurrosen (oik.) mukaan ongelma eivät ole yksittäiset velkaiset vuodet, vaan se, että velanotolle ei näy loppua. Kuva: Jussi Koivunoro / Yle, Arttu Timonen / Yle

Elokuun alussa julkaistiin ensi vuoden budjettiesitys, jota eduskunnan on tarkoitus puida vielä syksyllä.

Suomen valtio käyttää nyt rahaa kaikkeen enemmän kuin koskaan. Menot ovat kasvaneet vuosi vuodelta, mutta myös tulot ovat olleet 2000-luvun alusta lähtien tasaisessa kasvussa, muutamaa finanssikriisin vuotta lukuun ottamatta.

Ensi vuodelle on varattu lähes 80 miljardin budjetti. Tänä vuonna budjetti oli tuntuvasti pienempi, lähes 65 miljardia euroa.

Velkaa otetaan kuitenkin taas lisää.

Mitä suurin budjetti koskaan tarkoittaa, ja mitä väliä, kuinka paljon Suomi ottaa velkaa? Kysyimme velasta Danske Bankin tutkimusjohtaja Heidi Schaumanilta ja Evan ekonomisti Sanna Kurroselta.

Kertooko historiallisen suuri budjetti ja tulojen kasvu vaurastumisesta?

Valtion tulot ovat suuremmat kuin koskaan. Työmarkkinat käyvät kuumina, ja verotuloja kertyy paljon.

Osa noususta johtuu hintatason noususta ja ilman talouskasvuakin euromääräiset luvut yleensä kasvavat, toteaa ekonomisti Kurronen.

Suuret menot koostuvat varsinkin suomalaisten ikärakenteesta: vanhenevia ikäluokkia on paljon ja työssä käyviä heihin verrattuna vähemmän. Myös koronapandemian tuomat kulut näkyvät suuressa budjetissa, arvioi Heidi Schauman. On hyvin tyypillistä, että kriisiaikana rahaa kuluu talouden elvytykseen – samoin oli esimerkiksi 2000-luvun finanssikriisin aikana.

Kuinka paljon velkaa voidaan vielä ottaa?

Ei ole selkeää rajaa, kuinka paljon valtio voi ottaa velkaa. Velasta voi kuitenkin tulla kallista, jos sitä otetaan paljon.

Suomen valtiolla on velkaa 135,7 miljardia euroa. Jokaista suomalaista kohti velkaa on reilut 24 000 euroa.

Viime viikolla julkaistussa budjettiehdotuksessa ensi vuodelle otetaan lisää velkaa 6,3 miljardia euroa, eli velkaa kertyy jokaiselle suomalaiselle parin kahvikupin verran päivässä.

Kun velkaa otetaan paljon, sen hinta kallistuu ja on myös mahdollista, ettei sitä enää saa lisää: näin on käynyt esimerkiksi Kreikalle 2010-luvun alussa.

EU:ssa sovittiin vuosia sitten, että julkista velkaa voisi olla 60 prosenttia maan bruttokansantuotteesta – mutta senkin yli on mennyt moni maa, Suomi mukaan lukien. Eniten velkaa on jo mainitulla Kreikalla, jolla velkaa on lähes 200 prosenttia verrattuna BKT:hen.

Toisaalta velkaa voidaan käyttää myös investointeihin, jotka tuovat verotuloja ja työpaikkoja. Jos suomalainen esimerkiksi ottaa lainaa, jolla hankkii koulutuksen, lainaa voi pitää investointina, Heidi Schauman vertaa.

– Vaarana on, että otetaan velkaa, jolla hoidetaan juoksevia kustannuksia. Se olisi vähän kuin kotitalous ostaisi enemmän ja enemmän luottokortilla.

Ongelma ei ekonomisti Sanna Kurrosen mukaan ole se, kuinka paljon velkaa otetaan yksittäisinä vuosina, vaan se, että velkaa otetaan joka vuosi enemmän ja potti kasvaa.

Onko velan määrällä mitään väliä?

Tavallinen suomalainen ei arjessaan huomaa, onko meillä vähän vai paljon velkaa. Korkoihin käytettävä raha on kuitenkin muista palveluista pois.

Ensi vuoden budjettiesityksessä velan korkomenot nousevat 1,3 miljardiin euroon. Tämä raha on tietenkin pois muualta. Esimerkiksi ammatilliseen ja lukiokoulutukseen on budjetoitu suurin piirtein saman verran rahaa ensi vuodelle kuin korkoihin.

Velkaa on aikojen saatossa maksettu myös takaisin, mutta suomalaisten ikärakenteen vuoksi se voi tulevina vuosina olla epätodennäköistä, Heidi Schauman arvioi. Työikäisiä on liian vähän suhteessa vanhempiin sukupolviin, eli menoja on liian paljon. Tämä tilanne ei myöskään ole helpottamassa tulevina vuosina.

Korkojen nousun myötä on puhuttu, selviääkö esimerkiksi velkainen Italia veloistaan ja nousevista koroista. Suomessa ei Sanna Kurrosen mukaan ole uhkaa velkakriisiin, mutta on tärkeää pitää velka hallittavissa myös korkeampien korkojen aikana.

Miten Suomella menee naapureihin verrattuna?

EU-maihin verrattuna Suomi on velan määrässä keskikastia, mutta muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomella on paljon velkaa. Muualla velkaan suhtaudutaan eri tavalla, paljon Suomea myönteisemmin.

Sanna Kurrosen mukaan ongelma on nimenomaan suomalaisten ikärakenteessa. Jos palvelutasoa halutaan pitää yllä, myös tulojen olisi oltava suuremmat, jotta velkaa ei jouduttaisi ottamaan enemmän ja enemmän, Kurronen sanoo.

Toisaalta velkaan suhtaudutaan myös eri tavoin eri maissa. Suomessa velkaa pelätään jopa liikaa, Heidi Schauman sanoo.

Vertailuissa suomalaiset näkevät julkisen velan suurempana ongelmana kuin muissa EU-maissa. Suomalaiset ajattelevat velan olevan iso taakka, joka halutaan maksaa pois, kun taas esimerkiksi Ruotsissa velka nähdään työkaluna, jota ei välttämättä ole edes tarkoitus maksaa takaisin, Schauman vertaa.

– Suomalaisten suhtautumisessa on paljon tervettä järkeä, mutta se voi myös estää vaurastumasta.

Katso Annika Saarikon tiedotustilaisuus viime viikon torstailta, jossa hän kertoo ensi vuoden budjetin päälinjoista:

Mistä talousaiheesta meidän kannattaisi tehdä juttu seuraavaksi? Lähetä juttuvinkkisi meille tämän lomakkeen kautta (siirryt toiseen palveluun).

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 12.08.2022 klo 23.00 asti.