Hyppää sisältöön

Moni varjelee marjapaikkaansa kuin valtionsalaisuutta, vaikka poliisikin toivoo toisin – "Syy on kateus", sanoo ahkera marjastaja Raili Lämsä

Historiassa hyviä marjapaikkoja varjeltiin, koska marjojen vitamiinien turvin pärjättiin puutostaudeitta talven yli. Nykymarjastajaa pula ei uhkaa ja kadonneita marjastajia etsivät viranomaiset toivoisivat salailun poistuvan.

Kuusamolainen Raili Lämsä kerää jopa toista tuhatta litraa marjoja kesässä, eikä salaile marjapaikkojaan.
Kuusamolainen Raili Lämsä kerää jopa toista tuhatta litraa marjoja kesässä, eikä salaile marjapaikkojaan.

Moni marjastaja varjelee parhaita apajiaan kuin suurtakin salaisuutta, vaikka syitä marjastusinnostuksen jakamiseen olisi monia.

Marjapaikkojen paljastamista on toivonut esimerkiksi poliisi, joka joutuu etsimään yksin metsään tai soille kadonneita marjastajia joka kesä.

Kuusamolainen innokas marjastaja Raili Lämsä kerää vuosittain satoja, jopa toista tuhatta kiloa hilloja, mustikkaa, puolukkaa ja vielä karpaloita.

Juuri äskettäin hän on löytänyt hyvän mustikka-apajan Kuusamon Konttaisenvaaran ja Rukan välimaastosta. Lämsä ei näe tarvetta salailla löytöään.

– Olen kutsunut tänne nytkin kaverin, joka ei ole täällä koskaan käynyt. Minulle on aivan sama kuka täällä käy marjastamassa. Kyllä täällä riittää lääniä kävellä, Lämsä naurahtaa.

Hän tunnustaa itsekin salailleensa marjapaikkojaan harrastuksen alkuvuosina. Vuosien saatossa hän on huomannut, että marjoja riittää kenelle vaan poimittavaksi.

– Itse syön aika vähän marjoja, mutta ottajia riittää. Kerään marjoja ihmisille, jotka eivät itse pääse metsään. Myös työpaikalle vien marjoja, Raili Lämsä kertoo.

Raili Lämsä on löytänyt hyvän mustikkapaikan Konttaisenvaaran ja Rukan väliseltä seudulta. Hän aikoo pyytää myös ystävänsä sinne marjastamaan. Kuva: Ensio Karjalainen / Yle

Luonnontuotealan toimialajärjestö Arktiset aromit ry:n toiminnanjohtajan Birgitta Partasen mukaan tilanne on vähän parantunut, mutta hyvistä marjapaikoista kerrotaan edelleen nihkeästi muille.

– On luonnollista, että omille hyville marjapaikoille ei tahdota isoa joukkoa muita, kun itselle ei jää niin paljon kerättävää, Partanen pohtii.

Pelko marjatta jäämisestä lienee silti turha, sillä yhdistyksen arvion mukaan mukaan Suomessa metsämarjoista kerätään maksimissaan kymmenen prosenttia.

– Eli jos kokonaissato on 500 miljoonaa kiloa, niin metsään jää hyvin paljon kerättävää, Partanen muistuttaa.

Marjastamisen hyödyt kasvavat, kun mukana on kaveri

Marjastusinnon lisääntymisellä olisi monia hyviä puolia: suomalaisten metsämarjojen ravitsemukselliset hyödyt ovat laajat ja monipuoliset ja lisäksi metsissä ulkoilu on jo sinällään terveellistä.

Marjaan lähteminen ystävien kanssa toisi mukaan vielä sosiaalisen kanssakäymisen ulottuvuuden. Arktiset aromitkin on kannustanut tähän muun muassa Marjakaveri-kampanjassaan.

Birgitta Partasen mielestä yhteisretkille lähtemiselle olisi juuri kaiken lisäksi entistä enemmän perusteita juuri nyt, kun polttoaineiden hinnat ovat nousseet.

– Olisi hyvä, jos turhaa ajelua saataisiin pois. Ihannetilanteessa olisi sovellus, josta löytyisi marjapaikat ja se tieto, että onko siellä marjaa ja kannattaako sinne edes lähteä.

Marjasalailuun on ottanut kantaa myös poliisi, jota eksyneet marjastajat työllistävät joka kesä.

Kiivaimpaan marja-aikaan Oulun poliisilaitoksen alueella etsintöjä on yhdestä jopa kolmeen päivässä. Eniten niitä joudutaan tekemään hilla-aikaan, mutta myös mustikkametsään eksyneitä on jo haettu.

– Tämä on tavanomainen kesä valitettavasti. Tänä kesänä kadonneet on kuitenkin löydetty aika nopeasti, puhelimella tai muuten on tullut tieto, että on tallessa, kertoo ylikomisario Jyrki Kivirinta.

Poliisi toivoo, että oman marjapaikan sijainnista kerrottaisiin edes läheisille, koska se helpottaisi myös mahdollisia etsintöjä.

Parhaillaan kadonneiden marjastajien etsintöjä on menossa esimerkiksi Pudasjärvellä ja Hyrynsalmella.

Videolla poliisi antaa ohjeensa marjaan lähteville. Video on julkaistu ensimmäisen kerran heinäkuussa 2021.

Näin poliisin etsintäpartio toimii maastoetsinnöissä koiraa ja droonia apuna käyttäen. Video on julkaistu ensimmäisen kerran heinäkuussa 2021.

"Marjapaikan kertominen saattoi vaarantaa perheen hyvinvoinnin"

Suomalaista ruokahistoriaa tutkineen Oulun yliopiston historian yliopistonlehtori Ritva Kyllin mukaan marjakateus on ilmiönä kiehtova ja sille voidaan ajatella olevan historiallinen tausta.

Kylli muistuttaa, että marjat ovat olleet todella tärkeitä suomalaisten ravitsemuksen kannalta. Talven varalle säilötyt marjat ovat ehkäisseet puutostauteja, joista kärsittiin etenkin kevättalven aikana, kun talveksi säilötty ruoka alkoi loppua varastoista.

– Marjoilla on ollut iso merkitys siinäkin, että ihmiset ovat pystyneet elämään näin pohjoisessa. Jos omista marjapaikoista olisi kertonut muille, olisi oman perheen hyvinvointi saattanut vaarantua, Kylli sanoo.

Kyllin mielestä samaan ilmiöön kuulunee myös se, ettei marjoja syödä edelleenkään mielellään tuoreessa muodossa vaan vasta talvella pakastimesta.

– Marjat ovat olleet myös rahanarvoista tavaraa, hillojen myynnistä on saanut hyvät tienestit, on puhuttu keltaisesta kullasta, tai puolukoista punaisena kultana. On ymmärretty, että niissä on rikkauden siementä.

Marjanpoiminnalla hankitut tulot ovat pääsääntöisesti verovapaita, ja ahkera poimija voikin tehdä hyvänä marjakesänä tuntuvat tienestit.

Lue lisää: Kymmenvuotiaat pojat keräävät mustikoita jopa 50 litraa päivässä: "Parasta on, kun ohikulkijat tulevat tsemppaamaan meitä"

Kiinnostava knoppitieto marjastamisen historiassa on sekin, että sen kuuluminen jokaisen oikeuksiin ei Kyllin mukaan ole aina ollut itsestäänselvyys. Marjastamisesta käytiin vilkasta keskustelua lehtien palstoilla 1900-luvun alussa.

Monet maanomistajat olivat kirjoituksissaan sitä mieltä, ettei heidän mailleen saa mennä. Marjastajien sytyttämiä nuotioita ja niiden aiheuttamia metsäpaloja pelättiin. Pohdittiin jopa, onko marjojen poiminta toisen mailta rikos.

Paljastatko marjapaikkasi muille vai varjeletko salaisuutta? Osallistu keskusteluun Yle Tunnuksella lauantaihin 13.8. kello 23 saakka.