Hyppää sisältöön

Suomi varautuu sähkönmarkkinoiden hätätilanteisiin 600 megawatin lisätehoilla – tällainen on tehoreservi, jota on hyödynnetty viimeksi 12 vuotta sitten

Suomen tehoreservin tavoitekoko on 600 megawattia. Energiaviraston asiantuntijan Henri Hämäläisen mukaan tehoreserviä ei nykylainsäädännöllä voitaisi käyttää vain siksi, että sähkö on kallista.

Fortumin voimalaitos Meri-Porissa Tahkoluodossa oli osa tehoreserviä viime kaudella. Uutta reserviä ei ole vielä valittu. Kuva: Jari Pelkonen / Yle

Jos Suomesta todella loppuisi sähkö, hätäavuksi voitaisiin ottaa 600 megawatin tehoreservi.

Nämä lisätehot nousivat keskusteluun torstaina, kun Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen syytti energiayhtiö Fortumia Iltalehdessä (siirryt toiseen palveluun) siitä, että se seisottaa Meri-Porin kivihiilivoimalaa pitääkseen sähkön hintaa korkealla.

Kuokkasen mukaan voimalaitoksen käynnistäminen alentaisi sähkön hintaa markkinoilla.

Fortum vastasi, että Meri-Porin voimala on vuodesta 2017 ollut tehoreservissä, eikä sillä ole edellytyksiä kaupalliseen käyttöön.

Meri-Porin voimala on vain yksi tehoreservissä ollut laitos. Jos Suomessa olisi mahdollisuus tuottaa lisää sähköä markkinoille, miksi niin ei jo tehdä? Mistä tehoreservissä on kyse ja onko se ratkaisu sähkökriisiin?

Kysyimme Energiaviraston asiantuntijalta Henri Hämäläiseltä.

Mikä on sähkön tehoreservi?

Tehoreservin tarkoitus on turvata sähkön toimitusvarmuutta. Suomen tehoreservin tavoitekoko on 600 megawattia, mutta juuri nyt reservissä ei ole yhtäkään laitosta.

Tehoreservissä olevat laitokset varautuvat tuottamaan sähköä silloin, kun sähkön tarjonta markkinoilla ei riitä kattamaan kulutusta – eli kun sähköstä on pulaa. Päätöksen käyttöönotosta tekee kantaverkkoyhtiö Fingrid.

Lain mukaan reservissä oleva laitos on talvikaudella saatava tuottamaan sähköä 12 tunnin sisällä käyttöönottokäskystä. Muina aikoina käynnistysaikaa on kuukausi.

Kun laitos on mukana tehoreservissä, se ei voi samaan aikaan tuottaa sähköä markkinoille.

Juuri tällä hetkellä reservissä ei kuitenkaan ole yhtäkään laitosta, sillä uusien laitosten kilpailutus on käynnissä. Edellinen tehoreservikausi päättyi kesäkuun lopussa, ja Energiavirasto valitsee parhaillaan uusia.

Suomen tehoreservin tavoitekoko, 600 megawattia, vastaa esimerkiksi enemmän kuin yhden Loviisan ydinvoimalayksikön tehoa.

– Ei puhuta mistään muutamasta omakotitalosta, vaan suurehkon kaupungin hetkellisestä kulutuksesta, sanoo Energiaviraston Henri Hämäläinen.

Tavallisesti uusi tehoreservikausi jatkuisi heti seuraavan perään, mutta nyt kausien välillä on lakimuutoksesta johtuva katkos. Tehoreservin laitokset valitaan aina yhdeksi vuodeksi kerrallaan.

Kuka on mukana reservissä?

Tehoreservissä on tyypillisesti sellaisia laitoksia, jotka eivät enää sovellu kaupalliseen käyttöön.

Päättyneellä kaudella Suomen tehoreservi koostui kolmesta voimalaitoksesta: Fortumin Meri-Porin kivihiilivoimalasta (440 megawattia), Tampereen sähkölaitoksen Naistenlahti 1 -maakaasuvoimalasta (129 megawattia) sekä Lahti Energian Kymijärven kaasuturbiinista (42 megawattia).

Tyypillisesti tehoreservin laitokset ovat olleet jo käyttöikänsä päässä olevia laitoksia, Hämäläinen sanoo. Esimerkiksi Fortumin laitos on kivihiililaitos, ja kivihiilen poltto Suomessa loppuu vuonna 2029.

Jos reservissä edellisellä kaudella ollutta laitosta ei ole enää valittu seuraavalle kaudelle, se on Hämäläisen mukaan usein poistettu käytöstä tai purettu.

– Reserviin on siis hakeutunut sellaisia laitoksia, jotka eivät ehkä pärjäisi markkinoilla, mutta voivat saada vielä pientä tuloa ja palvella sähköjärjestelmää varalaitoksena.

Fortum kertoi tänään, että sen Meri-Porin hiilivoimala on hakenut uudestaan reserviin. Tampereen sähkölaitoksen Naistenlahti 1 -voimalaitos puolestaan ei Aamulehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) ole enää mukana.

Hämäläinen ei kommentoi keskeneräistä kilpailutusta mutta kertoo, että uudet laitokset pyritään valitsemaan vielä elokuussa.

Tähän asti tarjouksia on kuitenkin riittänyt.

Viime kaudella tarjouksia tuli Hämäläisen mukaan yhteensä yli 1 000 megawatin edestä, vaikka tehoreservin koko oli tämän vuoden tapaan 600 megawattia.

Suomi lopettaa kivihiilen käytön vuoteen 2029 mennessä. Kuvassa Helenin Hanasaaren voimalaitoksen kivihiilikasa. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Milloin reserviä käytetään?

Suomen tehoreserviä on tähän mennessä käytetty vain kerran, talvella 2010. Käyttöönotosta päättää kantaverkkoyhtiö Fingrid.

Tehoreservi on perustettu vuonna 2007, ja sitä on tähän mennessä käytetty vain kerran.

Aamulla 8. tammikuuta vuonna 2010 Suomessa käynnistettiin kolmen tunnin aikana enimmillään 190 megawattia tehoreserviä.

Tuolloin kiristynyt pakkanen nosti sähkönkulutusta koko pohjoismaisella markkina-alueella. Lisäksi myös vesivarastot Pohjoismaissa olivat keskimääräistä alhaisemmalla tasolla, minkä vuoksi sähköä ei markkinoilta saatu riittävästi.

Varsinainen laukaisija oli kuitenkin hinta, joka nousi yli 1 000 euroon megawattitunnilta, Fingridistä kerrotaan. Tuolloin tehoreservi oli mahdollista ottaa käyttöön hintapiikin vuoksi, mutta nyt säännöt ovat toiset.

Tehoreservi perustuu hetkelliseen tarpeeseen, esimerkiksi muutamien tuntien kulutushuippujen tasaaamiseen, sanoo Hämäläinen. On vaikea arvioida, kuinka todennäköistä on, että tehoreserviä tarvitaan tänä talvena.

Joitakin laskelmia on Energiavirastossa tehty.

– Simulointien perusteella tehoreserviä voitaisiin tarvita muutama tunti talven aikana. Mutta kaikki riippuu siitä, miten kylmä talvi on tulossa ja miten tuotanto ja kulutus käyttäytyvät.

Onko tehoreservi ratkaisu sähkön hintaan?

Tehoreservi on tarkoitettu sähköpulaan. Sitä ei voida käyttää vain siksi, että sähkö on kallista.

Poliitikot ovat ehdottaneet tehoreservin käyttöönottoa yhdeksi helpotukseksi sähkön hinnannousuun.

Nykylainsäädännöllä tehoreservin käyttöönotto tähän tarkoitukseen ei kuitenkaan olisi mahdollista, sanoo Energiaviraston Henri Hämäläinen.

Vaikka sähkön hinta vielä moninkertaistuisi nykyisestä, tehoreservi ei tule hätiin ennen kuin sähkö todella loppuu. Markkinoihin ei puututa niin kauan kuin ne toimivat – oli hinta mikä tahansa.

– Tehoreservi on lain mukaan tarkoitettu lähinnä huippukulutustilanteiden ratkaisemiseksi, viimeiseksi keinoksi ennen kuin joudutaan kiertäviin sähkökatkoihin. Sitä ei ole suunniteltu hintojen hillitsemiseen, eikä se lainsäädännön puitteissa olisi edes mahdollista, Hämäläinen sanoo.

Jos tehoreservi haluttaisiin ottaa käyttöön avuksi hintapiikkeihin, se vaatisi Hämäläisen mukaan lakimuutoksia.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen kehotti MTV Uutisissa (siirryt toiseen palveluun) päättäjiä harkitsemaan, kannattaako järjestelmää edes rakentaa ensi talveksi. Ruususen mukaan tehoreserviä pitäisi supistaa ensi talveksi, sillä kaikki tuotantokapasiteetti tarvittaisiin markkinoille.

Voit keskustella aiheesta 13.8. klo 23 saakka.

Lue myös:

Fortum on tarjonnut Meri-Porin hiilivoimalaa myös seuraavalle tehoreservikaudelle

Fortum vastaa syytöksiin sähkömarkkinoiden manipuloimisesta: "Kyllähän se kohtuuton väite on"

Suomen Sähkönkäyttäjien toimitusjohtaja Iltalehdelle: Fortum seisottaa Meri-Porin voimalaitosta pitääkseen sähkön hintaa korkealla