Hyppää sisältöön

Suomeen eksyneellä mursulla on nyt oma muistomerkki – näin juhlallisesti se paljastettiin Haminassa

Mursun muistomerkki on kaiverrettu Liedon punaiseen graniittiin. Se on näkyvillä Haminan Tervasaaressa.

Neljä Viipurirykmentin pukuun sonnustautunutta miestä seisoo torvea soittavan miehen vierellä. Laitimmaisena seisoo vielä Seppo Huisman.
Ennen muistokiven paljastusta kajahti ilmoille ensin fanfaari, sitten kunnialaukaus S/S Hyökyn merkinantotykillä.

Haminan mursu on saanut muistokiven Haminan Tervasaareen. Kivi paljastettiin torstaina illalla juhlallisin menoin, joihin kuului kunnialaukaus Hyöky-aluksen merkinantotykillä.

Koko Suomen katseet kääntyivät Haminaan heinäkuun puolivälissä, kun mursu rantautui haminalaisten veneiden väliin. Muutaman kerran rantautuneen mursun vaiheita seurattiin noin viikon, kunnes se kuoli matkalla villieläinsairaalaan.

Aluksen kippari Patu Patanen halusi kunnioittaa heinäkuussa Haminaan ja Kotkaan eksyneen mursua muistokivellä. Kiven on kaivertanut Liedon punaiseen graniittiin hauta- ja taidekivikaivertaja Seppo Huisman.

Huisman ei ottanut mallia mursusta otetuista kuvista, sillä hän halusi tehdä näköiskuvan sijaan symbolisemman kuvan.

– Se palvelee lapsia, vanhuksia ja siltä väliltä. Sen symbolinen merkitys on laajempi monessakin mielessä.

Huismanin mielestä muistomerkki voi herätellä pohtimaan luonnonsuojeluakin.

Seppo Huisman halusi kaivertaa kuvan Liedon punaiseen graniittiin, sillä hän ajatteli värin herättävän ihmisten huomion. Kuva: Jasmina Kauta / Yle

Mursu (Odobenus rosmarus)

IN MEMORIAM

The “Old Lady’s” last harbour

Port of HaminaKotka

Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen kehotti Ylen aiemmassa jutussa ihmisiä pohtimaan, onko mursussa kyse jostakin suuremmasta.

– Meidän on mietittävä merta, siellä olevaa luontaista eläimistöä ja miten se voi. On sattumaa, että mursu joutui tänne, mutta onko tämä silti ilmiö, joka kertoo muutoksesta.

Seppo Huisman on kaivertanut paljon kuvia eläimistä, mursun kuvaan meni noin tuhat lyöntiä. Kuva: Jasmina Kauta / Yle

Mursua on kutsuttu mediassa ja sosiaalisessa mediassa Haminan mursuksi, koska se rantautui ensimmäisenä Suomessa Haminaan.

Suomalaiset ovat käsitelleet mursua ja sen poismenoa kesällä netissä esimerkiksi erilaisilla muistokirjoituksilla, lauluilla ja meemeillä. Mursusta on tehty myös esimerkiksi magneetteja.

Kuollut mursu on parhaillaan täytettävänä. Eläin tulee esille Luonnontieteellisen keskusmuseon yleisönäyttelyyn, mutta siihen saattaa kulua jopa vuosi. Syynä on mursun konservointiin kuluva aika.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Keskustelu on auki lauantaihin 13. elokuuta kello 23.00 asti.

Lue lisää:

Video: Roni Andersson ikuistaa mursun kaikkien nähtäväksi – nahan jälkeen käsittelyä odottavat pakastetut luut, hampaat ja kynnet

Naapurusto kypsyi turisteihin, jotka saapuvat kuvaamaan mursun viimeisiä leposijoja – toivovat, että mursuturismi loppuisi jo