Hyppää sisältöön

Ministeri Lindén: Ensi vuoden hoitajamitoitusta voidaan vielä muuttaa

Perhe- ja peruspalveluministeri Lindénin mukaan nykyistä hoitajamitoitusta ei ole tarvetta perua. Ennen ensi vuonna voimaan tulevan tiukemman mitoituksen muuttamista, ministeriö ehdottaa lisärahaa toimille, joilla puututtaisiin hoitajapulaan.

Sairaaloiden ruuhkautuneet päivystykset ovat tuoneet esille sen, että hoitajapulan takia terveydenhuollossa on laajasti pula vuodepaikoista. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) on valmis tarkastelemaan 0,7:n hoitajamitoituksen sisältöä, mutta hoitajapulaan nopeasti tehoavat toimet löytyvät hänen mukaansa ensisijaisesti kentältä.

Sosiaali- ja terveysalan työntekijäpula on eskaloitunut kesän aikana etenkin päivystyksissä. Lisäksi Iltalehden selvityksen mukaan vanhuspalveluissa lakiin kirjattu sitova hoitajamitoitus on vaikuttanut niin, että osa vanhuspalveluiden asiakaspaikoista on pidetty tyhjillään.

STT kysyi perhe- ja peruspalveluministeriltä, miten tilanteeseen reagoidaan.

Hoitajamitoitukseen liittyviä ongelmia Lindén ratkoisi tällä hetkellä siitä näkökulmasta, miten huhtikuussa voimaan tulevaa 0,7:n hoitajamitoitusta tulkittaisiin ja mitä henkilöstömitoitukseen katsottaisiin kuuluvaksi.

– Tällä hetkellä voimassa olevasta 0,6:sta en ole ainakaan nyt valmis luopumaan. Se olisi valtava taka-askel ja tarkoittaisi sitä, että me toteaisimme, ettei vanhuksia pidäkään hoitaa, Lindén sanoo.

Ero voimassa olevan ja tulevan mitoituksen välillä on 3 200 hoitajaa

Vuonna 2020 tuli voimaan laki tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon yksiköiden sitovasta henkilöstömitoituksesta eli niin sanotusta hoitajamitoituksesta. Mitoitus on kiristynyt asteittain. Vuoden 2020 lokakuun alusta mitoitus oli 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Tämän vuoden alusta alkaen mitoitus on ollut 0,6 työntekijää asiakasta kohti. Ensi vuoden huhtikuusta mitoituksen pitäisi olla 0,7.

– Ero nyt voimassa olevan 0,6:n ja tulevan 0,7:n välillä on 3 200 hoitajaa. Onhan se suuri määrä ja ihan jokainen ymmärtää, ettei muutos ole helposti tehtävissä.

Lindén sanoo, että tällä hetkellä hän tarkastelisi enemmän mitoituksen sisältöä ja selitystä kuin itse mitoitusta.

Hänen mukaansa esimerkiksi Valviran ulostulo kesäkuussa oli erittäin hyvä. Kesäkuussa Valviran ohjeistus mahdollisti sen, että hoiva-avustajia voidaan käyttää aiempaa laajemmin.

– Sehän toi satoja työntekijöitä lisää kunnille, mutta tietysti myös nämä hoiva-avustajat on löydettävä jostain.

Hän sanoo suhtautuvansa hoitajamitoitusta koskevan lain tarkasteluun avoimesti, mutta muutos edellyttäisi virkamiesten ja asiantuntijoiden tarkkoja laskelmia ja mietintää siitä, mikä on tässä tapauksessa viisainta.

Ministeriö hakee pidemmän ajan keinoja hoitajapulaan

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi valtiovarainministeriön budjettineuvotteluiden jälkeen odottavansa elo–syyskuun vaihteen budjettiriiheen mennessä saavansa STM:n osastopäällikön Satu Koskelan johtamalta työryhmältä konkreettisia ehdotuksia siitä, miten sote-alan työntekijäpulaan voitaisiin löytää lyhyellä aikavälillä vaikuttavia keinoja.

Lindén katsoo, että nopeita ratkaisuita tilanteeseen on helpommin löydettävissä operatiiviselta tasolta kentältä. Työnantajien on myös itse mietittävä, miten työvoimapulaa voitaisiin helpottaa.

Näiden nopeasti vaikuttavien toimenpiteiden toteuttamiseen sosiaali- ja terveysministeriö esittää budjettiriihessä 150 miljoonan euron lisärahoitusta. Lindén sanoo, että esimerkiksi työpaikkakohtaiset järjestelyt hoitajapulan helpottamiseksi eivät ole valtionhallinnon käsissä.

– Me haemme sitten niitä pitkän aikavälin ratkaisun avaimia, hän sanoo.

Lue myös:

Hallituksessa valmiutta lykätä hoitajamitoitusta – keskustalaiset väläyttävät aikalisää, SDP pitää viimeisenä keinona

Sairaaloiden pahat päivystysruuhkat pullauttivat hoitoketjujen ongelmat esille – ylilääkäri: Potilaita hoidetaan nyt huonommin ja riskillä