Hyppää sisältöön

Evankelis-luterilainen kirkko selvittää sovintoprosessin käynnistämistä saamelaisten kanssa – arkkipiispa: "Oppimisen ja katumuksen paikka"

Sovintoprosessia käsitellään syksyn kirkolliskokouksessa. Asia on kuitenkin vasta ajatuksen tasolla, kertoo arkkipiispa Tapio Luoma.

Arkkipiispa Tapio Luoma (toinen oikealta) osallistui saamelaisten jäänteiden uudelleen hautaamiseen Inarissa 7.8.2022. Kuvassa Inarin kirkkoherra Tuomo Huusko (vas.), Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo sekä saamelaispappi Mari Valjakka. Kuva: Anneli Lappalainen / Yle

Evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksessa käsitellään syksyllä piispainkokouksen kanslian aloitetta, joka koskee rahoituksen hakemista kirkon ja saamelaisten välisen totuus- ja sovintoprosessin toteuttamiseen.

Arkkipiispa Tapio Luoma sanoo, että kirkossa pitää tarkastella menneisyyden tekoja erittäin kriittisesti.

– Kirkolla on tässä oppimisen ja katumuksen paikka, koska se on toiminut muun yhteiskunnan tavoin ja sen mukana tavalla, joka ei kestä eettistä tarkastelua, sanoo Luoma.

Evankelis-luterilaisen kirkon sovintoprosessi olisi erillinen Suomen valtion ja saamelaisten välisestä totuus- ja sovintokomitean työstä. Sovintoprosessillaan evankelis-luterilainen kirkko haluaisi tarkastella omaa kipeää historiaansa saamelaisten suhteen.

Hän muistuttaa, että tiiviin yhteistyön tekeminen saamelaisten kanssa olisi prosessissa tärkeää. Saamelaiset halutaan mukaan keskusteluun. Sovintoprosessi on kuitenkin vasta ajatuksen tasolla.

– Suunnitelmat ovat kirkossa sen verran alustavia, että mitään konkreettista ei ole vielä tällä hetkellä kerrottavana, Luoma sanoo.

Kuuntele tästä arkkipiispa Tapio Luoman haastattelu. Toimittajana Jouni Aikio.

Menneisyyden ei haluta olevan rasitteena saamelaisten ja valtaväestön välillä

Arkkipiispa Tapio Luoma osallistui saamelaisvainajien jäänteiden uudelleen hautaamistilaisuuksiin 7.–8.8. Inarissa, Utsjoella ja Nellimissä haudattiin maahan yhteensä 140 saamelaisvainajan jäänteet, jotka oli kaivettu haudoistaan 1800– ja 1900-luvuilla.

– Luulen, että vainajien maahan kätkeminen ja kotiseurakunnan multiin saattaminen uudelleen on merkinnyt jollakin tavalla, että on uudella tavalla myös oivallettu kirkon rooli siinä, että näitä vainajia on aikanaan kaivettu ylös haudoistaan, arkkipiispa Tapio Luoma sanoo.

Sunnuntaina 7. elokuuta kätkettiin 69 saamelaisvainajaa Inarin Hautuumaasaareen. Kuva: Anneli Lappalainen / Yle

Luoma osallistui myös saamelaisille kirkkopäiville viime viikonloppuna. Hän uskoo, että saamelaisten kirkkopäivien ohjelmat ja vainajien uudelleen maahan kätkemiset omalta osaltaan alleviivaavat sitä, että kirkolla on paljon työnsarkaa tulevina vuosina.

– Olen saanut laulaa saamelaisten mukana saamenkielisiä virsiä tutuilla sävelmillä. Se on jollakin tavalla tuonut yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, vaikka en saamelainen itse olekaan, sanoo Luoma.

Luoma huomauttaa, että historiassa tapahtuneet asiat ovat kauaskantoisia.

– Olen ymmärtänyt, että saamen kansan kollektiivisessa muistissa ovat monenlaiset kokemukset valtaväestön ylenkatseesta, ikään kuin toisen luokan kansalaisen asemaan joutumisesta ja ymmärtämättömyydestä saamelaisuutta, saamen kieltä ja kulttuuria kohtaan, hän sanoo.

Arkkipiispan mukaan kyse on siitä, miten saamelaisten ja valtaväestön suhteissa päästäisiin eteenpäin niin, etteivät menneisyyden raskaat asiat olisi enää rasitteena.

– Tämä kaikki on jotakin sellaista, josta ehdottomasti kirkon ja myös muun yhteiskunnan on tärkeää tehdä parannusta, Luoma painottaa.

Mallia haetaan Ruotsista ja Norjasta

Vastaavanlaiset kirkon ja saamelaisyhteisön väliset sovintoprosessit on jo aloitettu sekä Norjassa että Ruotsissa. Lisäksi maissa on käynnissä totuus- ja sovintoprosessit myös valtioiden ja saamelaisten välillä.

Ruotsissa arkkipiispa Antje Jackelén esitti anteeksipyynnön saamelaisille viime vuoden marraskuussa Uppsalan tuomiokirkossa juhlajumalanpalveluksessa. Hän esittää anteeksipyynnön myös toisen kerran Ságastallamat-konferenssissa Luulajassa lokakuussa. Anteeksipyyntöä seuraa kahdeksan toimenpidettä, jotka toteutetaan kymmenen vuoden aikana.

Arkkipiispa Tapio Luoma kertoo heidän seuraavan tarkasti Ruotsin kirkon sovintoprosessia.

– Me täällä Suomessakin olemme kirkossa valmiit tekemään sen, minkä vain suinkin kykenemme, sanoo Luoma.

Saamelaisvainajien jäänteitä haudattiin uudelleen Inarin Vanhaan Hautuumaasaareen sunnuntaina 7. päivä elokuuta ja Utsjoelle ja Nellimiin maanantaina 8. päivä elokuuta.

Lue myös:

Piispa Jukka Keskitalo vetosi paavi Franciscukseen Vatikaanissa: "Kirkkojen on syytä pyytää anteeksi saamelaisilta"

Kirkko tutkii omaa osuuttaan saamelaisvainajien jäänteiden kaivamisista 1930-luvulla – jäänteet on tarkoitus haudata uudelleen ensi kesänä