Hyppää sisältöön

BBC:n riipaiseva videokuva paljastaa vammaisten huonon kohtelun Ukrainassa

Ihmisoikeusasiantuntijoiden mukaan Ukrainaa ei pitäisi päästää EU:n jäseneksi ennen kuin se sulkee laitokset. Ennen sotaa Ukraina lupasi uudistaa neuvostoaikaista järjestelmäänsä.

kehitysvammainen poika makaa penkillä kädet sidottuina yhteen
Britannian yleisradioyhtiö BBC vieraili kesäkuussa ukrainalaisissa vammaisten hoitolaitoksissa ja havaitsi kaltoinkohtelua sekä laiminlyöntejä. Sota ja evakuoinnit ovat pahentaneet vammaisten ja hoitolaitosten tilannetta.

Britannian yleisradioyhtiö BBC vieraili kesällä (siirryt toiseen palveluun) viidessä vammaisten henkilöiden hoitolaitoksessa Ukrainan eteläosassa. Toimittajat löysivät muun muassa teini-ikäisiä sidottuna penkkeihin ja aliravittuja lapsia.

Yhdessä laitoksessa he tapasivat 18-vuotiaan pojan, joka heijasi penkkiin kiinni sidottuna tunteja edestakaisin huutaen.

Laitos vastaanottaa myös sotaa pakenevia vammaisia. Henkilökunta on väsynyttä ja ylityöllistettyä.

BBC vieraili myös laitoksessa, jossa vammaiset aikuiset miehet elävät lasten sängyissä. He poistuvat niistä vain harvakseltaan edes syömään. Heitä ruokitaan sängyn laitapalkkien välistä lusikalla.

BBC haastatteli joidenkin näiden laitosten johtajia, jotka sanoivat, että he eivät pärjää taisteluja pakenevien määrän kanssa.

Sota ja evakuoinnit ovat pahentaneet vammaisten ja hoitolaitosten tilannetta Ukrainassa. BBC:n mukaan ongelmat eivät kuitenkaan ole uusia.

Ukrainassa on kaikkiaan noin 700 laitosta. Niitä kutsutaan orpokodeiksi, vaikka valtaosalla niissä asuvista on perheet.

Taustalla on BBC:n mukaan neuvostoaikainen järjestelmä, jossa rohkaistiin vanhempia antamaan vammaiset lapsensa valtion huolehdittavaksi.

Ukrainassa monet ajattelevat yhä, että he saavat parempaa huolenpitoa laitoksissa.

BBC:n mukaan laitokset eivät kykene vastaamaan vammaisten henkilöiden tarpeisiin.

Säätiö: "Tällaista ei voi hyväksyä ollenkaan"

Puheenjohtaja Amu Urhonen Abilis-säätiöstä ei ole yllättynyt BBC:n tiedoista. Abilis on vammaisten ihmisten perustama kehitysyhteistyösäätiö.

Urhosen mukaan vastaavantyyppistä viestiä ovat kertoneet ukrainalaiset vammaisjärjestöt jo jonkin aikaa. Hän huomauttaa, että sodat ja kriisit tuovat usein esiin rakenteelliset ongelmat ja kärjistävät niitä.

– Kyllähän me tiedämme, että Ukrainassa on ollut isoja ongelmia vammaisten oikeuksien kanssa. Tällainen vammaisten henkilöiden kohtelu kuulostaa ihmisoikeussopimusten vastaiselta ja vanhanaikaiselta, eikä tällaista voi hyväksyä ollenkaan, hän sanoo.

BBC uutisoi jo toukokuussa, että ihmisoikeusjärjestö Disability Rights Internationalin selvityksen mukaan Ukrainassa vakavasti vammaisia lapsia on unohdettu ja hylätty laitoksiin, jotka eivät kykene pitämään lapsista huolta. Järjestön mukaan osa lapsista on ollut sidottuina sänkyihinsä hoitokodeissa ja lastenkodit ovat olleet liian täynnä.

Osa vammaisista lapsista on jäänyt Ukrainaan yksin, kun lasten perheet ovat paenneet sotaa naapurimaihin.

Urhonen huomauttaa, että Ukraina on ratifioinut YK:n vammaissopimuksen. Hän sanoo olevan selvää, että vammaisten ihmisten hylkääminen laitoksiin ei siihen kuulu.

Vammaiset henkilöt ovat sodassa vaikeassa asemassa.

– Vaikeasti vammaisten ihmisten evakuoiminen paikasta toiseen on todella hankalaa. Heille matkustaminen voi olla hyvin raskasta, ja pula esteettömistä kulkuvälineistä on Ukrainassa huutava, Urhonen huomauttaa.

Myös lastensuojelun päällikkö Rebecca Smith Pelastakaa lapset -järjestön kansainvälisestä organisaatiosta sanoo Ylelle, että BBC:n paljastukset eivät valitettavasti yllätä.

– Tiedämme, että laitoksissa olevat lapset ovat haavoittuvaisimpia.

Järjestössä on oltu huolissaan erityisesti sodan takia siitä, miten lapset voivat laitoksissa.

– Tilanne varmasti vaihtelee merkittävästi laitoksittain, mutta yleisesti lapset laitoshoidossa Ukrainassa ovat vaarallisessa tilanteessa. Paljon henkilökuntaa on lähtenyt ja toimitusketjuissa on ongelmia, Smith kertoo.

Myös YK on ilmaissut huolensa

Myös YK on huolissaan vammaisten lasten tilanteesta Ukrainassa.

YK:n asiantuntijoiden mukaan vammaisia lapsia kohdellaan kaltoin ja laiminlyödään Ukrainan laitoksissa. YK on huolissaan myös lapsista, jotka on lähetetty laitoksista kotiinsa hyökkäyksen jälkeen ilman asianmukaista tukea. Riskinä on, että he päätyvät kadulle tai ihmiskaupan uhreiksi.

YK julkaisi asiasta lausunnon (siirryt toiseen palveluun) viime viikolla sen jälkeen, kun BBC kertoi laitosten epäkohdista. Se sanoo ymmärtävänsä täysin sodan olosuhteet ja tilanteen, jossa täytyy tehdä vaikeita valintoja.

– Mutta tilanne ei saa jatkua loputtomiin, YK:n lausunnossa sanotaan.

BBC kertoo (siirryt toiseen palveluun), että Ukrainan laitoksissa asui yli 100 000 lasta ja nuorta ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan helmikuussa.

Vaikka vammaisia lapsia on lähetetty takaisin perheisiinsä, on heitä jäänyt myös laitoksiin.

YK huomauttaa, että lapsia on jouduttu siirtämään sodan takia laitoksesta toiseen ja laitoksiin jääneiden vointi on heikentynyt.

YK:n mukaan kaltoinkohtelun ja laiminlyönnin kaltaiset ongelmat ovat olleet jo tiedossa. Lasten tilannetta on vaikeuttanut entisestään se, että heidän perheensä eivät välttämättä tiedä heidän olinpaikoistaan eivätkä saa heihin yhteyttä.

Tämä huolestuttaa myös Pelastakaa lapset -järjestöä.

– Olemme miettineet, miten saisimme heidät yhteen perheidensä kanssa, sillä lapsi on siten paremmassa turvassa kuin laitoksessa, sanoo Rebecca Smith.

Joitakin laitoksissa asuvia on myös viety naapurimaihin kuten Romaniaan ja Moldovaan, jotka ovat edistyneet laitosjärjestelmästä irti pääsemisessä.

YK:n asiantuntijat kuitenkin kertovat BBC:n mukaan, että heillä on todistusaineistoa siitä, että Ukraina sallisi näiden maiden auttaa vain, jos lapset pidetään laitosolosuhteissa.

Kun Romaniassa Nicolae Ceuausescun diktatuuri kaatui vuoden 1989 lopussa, kävi ilmi, että orpokodeissa eri puolilla maata eli kurjissa oloissa 150 000 – 200 000 lasta. BBC huomauttaa, että sittemmin Romania on sulkenut monia orpokodeistaan.

"Ukrainassa vammaisuus on nähty ennen kaikkea lääketieteellisenä tilana"

BBC kirjoittaa (siirryt toiseen palveluun), että ihmisoikeustutkijoiden mukaan Ukrainaa ei pitäisi päästää EU:n jäseneksi ennen kuin se sulkee laitokset.

Ukrainan hallinto on luvannut viime vuosina useita uudistuksia ja myöntänyt, että sen laitosjärjestelmän tulee muuttua.

YK:n asiantuntija Gerard Quinn sanoo BBC:n mukaan, että Ukrainan hallitukselta tarvitaan selkeä sitoutuminen laitosjärjestelmän lopettamiseen.

Myös Pelastakaa lapset -järjestön Rebecca Smith huomauttaa, että aiemmin Ukrainassa vammaisuus on nähty ennen kaikkea lääketieteellisenä tilana ja parhaana ratkaisuna on pidetty vammaisen lapsen sijoittamista erityiseen laitokseen.

Tämä ajattelutapa on Smithin mukaan muuttumassa, mutta muutos vie aikaa.

– On hyvin helppoa ajatella lapsia yhtenä ryhmänä, mutta me yritämme saada hallinnon ja muut näkemään, että jokainen lapsi on oma persoonansa, joilla on omat mielipiteensä, oikeutensa ja tarpeensa.

Tärkeää on esimerkiksi tukea sitä, että perhe voi huolehtia lapsesta, hän sanoo.

Smith uskoo, että ukrainalaiset viranomaiset tekevät parhaansa vaikeissa olosuhteissa.

– He ovat päättäneet, että he haluavat EU:n jäseneksi. EU on aina ollut laitosjärjestelmän purkamisen kannalla. Tämä tarkoittaa, että Ukrainan täytyy jatkaa uudistuksiaan, ja he ovatkin tehneet yhteistyötä. Toivomme todella, että uudistusprosessi jatkuu, sillä järjestöt ovat tehneet töitä sen eteen todella pitkään.

Suomalaisasiantuntija ei usko tilanteen kohenevan nopeasti

Amu Urhosen mukaan vammaisjärjestöt toivovat niin ikään, että asuttamisesta laitoksissa päästäisiin eroon.

Hän huomauttaa, että EU:n kannan taustalla ovat ihmisoikeussopimukset, joiden mukaan vammaisten ihmisten tulee saada asua siellä missä muutkin.

Amu Urhonen ei kuitenkaan usko, että tilanne paranee niin kauan kuin sota jatkuu – tai nopeasti myöhemminkään.

– Tiedän, että siitä [laitosjärjestelmän lopettamisesta] on keskusteltu Ukrainassa, mutta ajatus ei ole saanut niin paljon valtaa kuin toivoisi.

Urhosen mukaan toivoa antaa se, että Ukrainassa on hyvä vammaisliike, joka tekee töitä tilanteen parantamiseksi.

Vammaisjärjestöt toivovat ennen kaikkea parempaa lainsäädäntöä. Urhonen kuitenkin huomauttaa, että Ukrainan mahdollisuudet lainsäädännön parantamiseen ovat sotatilanteessa heikot.

Alta voit katsoa Ylen 8 minuuttia -ohjelman jakson, jossa käsitellään sitä, miten vammaiset huomioidaan kriisin keskellä (28.7.2022):

* Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 17. elokuuta 2022 kello 23:een saakka.

Lisää aiheesta:

"Minne pakenet, jos asut esteellisessä kerrostalossa ja tulee pommitus?" Vammaiset jäävät helposti sodan jalkoihin, sanoo vammaisaktivisti

BBC: Tuhansia vakavasti vammaisia lapsia hylätty laitoksiin Ukrainassa

Kehitysvammaiset jäävät Ukrainassa sodan jalkoihin – on vaikea paeta sekä ymmärtää pelottavia muutoksia, sanoo Ylen haastattelema omaishoitaja