Hyppää sisältöön

Puolustusministeri Kaikkonen: Suomi sovittaa puolustuksensa Naton yhteiseen puolustukseen – “Ei muuta kuin töpseli seinään”

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) paalutti Nato-jäsenyyden vaikutuksia Suomen puolustukseen maanpuolustuskurssin avajaisissa.

Puolustusministeri Kaikkonen: Täytämme Naton jäsenyyskriteerit
Puolustusministeri Kaikkonen: Täytämme Naton jäsenyyskriteerit

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) arvioi, että Suomen jo pitkään rakentama Nato-yhteensopivuus auttaa Suomen puolustuksen sovittamista Nato-jäsenyyteen.

– Voi sanoa, että olemme täysin Nato-yhteensopivia. Täytämme Naton jäsenyyskriteerit. Ei muuta kuin töpseli seinään, voisi kai sanoa, Kaikkonen totesi 240. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Säätytalossa.

Kaikkonen aikataulutti, että parhaassa tapauksessa Suomi voisi olla Naton täysjäsen tämän vuoden lopulla.

– Ponnistelemme luonnollisesti osaltamme sen eteen, että jäsenyys voisi toteutua mahdollisimman ripeästi, Kaikkonen sanoi.

Tällä hetkellä Suomi osallistuu Naton toimintaan tarkkailijajäsenen asemassa.

Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen korosti Nato-jäsenyyden vahvistavan Suomen turvallisuutta. Kivisen mukaan puolustusvoimia kehitetään tulevaisuudessa Nato-yhteistyön näkökulmasta.

– On tärkeää täyttää liittokunnan yhteisen puolustuksen velvollisuudet, Kivinen huomautti.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen arvioi vuosikymmeniä jatkuneen yhteistyön valmistaneen Suomen puolustusvoimia sotilaalliseen yhteistyöhön Nato-maiden kanssa. Arkistokuvassa Kivinen kertoo 6. huhtikuuta 2022, mihin puolustuksen lisämäärärahat käytetään. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Ylen haastattelussa sekä Kivinen että Kaikkonen arvioivat, että Suomen puolustusvoimien sotilaallinen yhteensopivuus Naton kanssa on vuosikymmenien yhteistyön jälkeen jo hyvin valmista.

Jatkotyössä on kysymys lähinnä teknisistä yksityiskohdista, ja sotilaallista valmiutta vahvistetaan yhteisillä harjoituksilla.

Kaikkonen: Suomi ei suosi terrorismia

Puolustusministeri Antti Kaikkonen laski, että tähän päivään mennessä 23 Nato-maata on vahvistanut Suomen Nato-jäsenyyden. Seitsemän jäsenmaan päätöstä vielä odotetaan.

Terveisiä lähti erityisesti Turkkiin. Kaikkonen muistutti, että Turkin terrorismihuoliin on vastattu kesäkuun lopulla Madridissa allekirjoitetulla asiakirjalla.

– Ja voi sen kyllä hyvin ääneenkin sanoa, minkä jokainen suomalainen kyllä tietää: Suomi ei suosi terrorismia. Ei todellakaan.

– Viranomaisemme tekevät päivittäin työtä terrorismin torjumiseksi. Ja voi kai sanoa, että myös varsin onnistuneella tavalla, Kaikkonen vakuutti.

Puolustuksen sotien jälkeen suurin muutos

Hyvistä lähtöasetelmista huolimatta, Suomen Nato-jäsenyyden toimeenpano on Kaikkosen mukaan puolustushallinnolle vuosien mittainen prosessi.

– Nato-jäsenyyden toimeenpano, Suomen kansallisen puolustuksen sovittaminen osaksi Naton yhteistä puolustusta, on suurin muutos Suomen puolustuksessa sitten sotien, Kaikkonen kuvaili.

Kaikkonen huomautti, että Nato-jäsenyyden toimeenpanolla on merkittäviä ja pitkäkestoisia käytännön vaikutuksia myös koko valtionhallintoon.

– Suomen tulee jatkossa muodostaa kantansa entistä laajempaan kirjoon turvallisuuspoliittisia kysymyksiä sekä sopeuttaa valtionhallinnon työskentelytavat ja prosessit yhteen Naton vakiintuneiden käytäntöjen kanssa, Kaikkonen linjasi.

Puolustushallinnossa toimintojen yhteensovittaminen Natoon toimeenpannaan asteittain. Kaikkosen mukaan osa uudistuksista jatkuu jäsenyyden jo astuttua voimaan.

Suomen puolustuskyky vahvistaa Natoa

Kaikkosen mukaan Suomella on jo Naton kanssa pitkälle yhteensopiva, uskottava kansallinen puolustuskyky sekä korkea maanpuolustustahto ja vahva yhteiskunnan resilienssi.

– Olemme hyvin varautuneita erilaisiin turvallisuusuhkiin, Kaikkonen vakuutti.

Kaikkonen kehui, että Suomen hyvä puolustuskyky sekä kriisinsietokyky vahvistavat Naton yhteistä puolustusta koko liittokunnan alueella.

– Jäsenenä Suomi liittyy Naton yhteiseen ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmään, osallistumme yhteisen ilmatilannekuvan ja meritilannekuvan vaihtoon sekä syvempään tiedusteluyhteistyöhön.

– Lisäksi jatkossa Suomi osallistuu nykyistä kattavammin Naton siviilivalmiusyhteistyöhön, puolustusministeri Kaikkonen listasi.

Kaikkonen kertasi, että jäsenyyden myötä Suomella tulee olla kyky osoittaa Puolustusvoimien joukkoja toisen Naton jäsenvaltion avuksi ja kyky tarvittaessa vastaanottaa toisten Naton jäsenvaltioiden joukkoja Suomeen.

Mahdollisissa tehtävissä Suomen rajojen ulkopuolella käytettäisiin Kaikkosen mukaan lähtökohtaisesti ammattisotilaita ja vapaaehtoisia reserviläisiä.

Suuria päätöksiä puolen vuoden aikana

Suomen turvallisuuspolitiikassa on tehty puolen vuoden aikana suuria päätöksiä.

Venäjän helmikuussa aloittama hyökkäyssota Ukrainaan romahdutti Euroopan turvallisuusjärjestelmän. Venäjän hyökkäyssota yhtä naapurimaataan vastaan käänsi nopeasti Suomen turvallisuuspoliittisen linjan.

Presidentti Sauli Niinistö vieraili maaliskuun alussa Yhdysvaltojen pääkaupungissa Washingtonissa ja tapasi presidentti Joe Bidenin. Ulkopolitiikan johto haki Suomen Nato-jäsenyystielle johtavan Nato-maan takuita.

Suomi ja Ruotsi päättivät toukokuussa hakea Naton jäsenyyttä.

Naton huippukokous kesäkuun lopulla Madridissa näytti lopulta vihreää valoa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle, ja kesän aikana valtaosa Nato-maista on jo ratifioinut jäsenhakemukset.

Suomi on kevään ja kesän aikana monin tavoin tukenut Ukrainan puolustusta. Suomi on myös vahvistanut omaa puolustuskykyään.

Puolustusministeri Kaikkonen tapasi maaliskuussa Yhdysvaltojen puolustusministerin Lloyd Austinin.

Keskustelut Pentagonissa vahvistivat, että turvallisuusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa voidaan lisätä jo jäsenyysprosessin aikana. Suomen hallituksen joulukuinen päätös hankkia amerikkalaisia F-35-hävittäjiä ei jäänyt huomaamatta.

Naton sotilaallisesti vahvin jäsenmaa Yhdysvallat ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden elokuun alussa.

Voit keskustella tästä artikkelista 16.8.2022 kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Kertausharjoitusten määrän kaksinkertaistuessa Upseeriliitto on huolissaan henkilökunnan jaksamisesta – työntekijäpula tunnistetaan Puolustusvoimissa

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden allekirjoitti Suomen ja Ruotsin Natoon liittymisasiakirjat – ylisti puheessaan Suomea ja Ruotsia

Presidentti Niinistö kommentoi Ylelle Yhdysvaltojen Nato-ratifiointia: Suomi ja Ruotsi ovat täysin tervetulleita nauttimaan turvatakuista

Kirjeenvaihtajalta: Madridin neuvottelut olivat Suomelle positiivinen yllätys – Turkki on myös jatkossa vaikeasti ennakoitava kumppani