Hyppää sisältöön

Venäjällä ei ole pienintäkään intressiä vetäytyä Zaporižžjan ydinvoimalasta, arvioi tutkija: Se käyttää ydinvoimalaa puolustuskilpenä

Venäjä ja Ukraina syyttävät toisiaan Zaporižžjan ydinvoimalaiskuista. Aleksanteri-instituutin vierailevan tutkijan Ilmari Käihkön mukaan molemmilla osapuolilla on motiivi iskeä alueelle.

Aleksanteri instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö ei näe nopeaa ratkaisua, jolla ydinonnettomuuden riskiä saadaan vähennettyä. Kuva: Seppo Ahava / Yle

Euroopan suurin ydinvoimala on joutunut tykkitulen silmään.

Eilen Zaporižžjan ydinvoimalan alueelle osui jälleen useita ammuksia, ja niin kävi myös viime viikolla.

Venäjä ja Ukraina syyttävät iskuista toisiaan.

Aleksanteri-instituutin vierailevan tutkijan Ilmari Käihkön mukaan molemmilla osapuolilla on motiivi iskeä voimalan alueelle. Riippumattomat asiantuntijat eivät ole päässeet paikalle tutkimaan iskuja.

– Venäjä voi tehdä provosointeja ja hyökätä sinne itse, jotta se voi uhata Ukrainaa ydinkatastrofilla, Käihkö sanoo.

Hän huomauttaa, että Ukrainan taas tiedetään heinäkuun lopulla tehneen ainakin yhden iskun ydinvoimalaitoksen alueelle.

Ukraina on syyttänyt Venäjä siitä, että se käyttää Zaporižžjan ydinvoimalaa sotilastukikohtana ja tulittaa sieltä Ukrainaa.

– Se tekee tuleen vastaamisen hirveän vaikeaksi, ellei jopa mahdottomaksi.

Tästä syystä Ukrainan intressissä on saada venäläiset joukot vetäytymään voimalaitoksen läheisyydestä.

Ratkaisua ei näköpiirissä

Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on pitkään vaatinut, että se pääsisi Zaporizzjan ydinvoimalan alueelle tarkastuskäynnille.

Venäjälle tämä sopisi, mutta se ei ole poliittisista syistä onnistunut.

Venäjän fasilitoima tarkastuskäynti tarkoittaisi, että IAEA:n pitäisi kulkea alueelle Venäjän kautta. Se vahvistaisi vaikutelmaa, että kyse on venäläisestä ydinvoimalasta.

Taistelu Euroopan suurimman ydinvoimalan ympärillä on tulella leikkimistä, minkä seurauksista kärsivät ennen kaikkea ukrainalaiset.

– Ei se minua ainakaan lohduta, että suomalainen asiantuntija sanoo, etteivät vaikutukset leviä Suomeen, mutta ne voivat levitä satojen kilometrien säteellä Ukrainaan. Tässä puhutaan ihan katastrofaalisista seurauksista.

Käihkö mukaan Ukrainan ja Yhdysvaltojen vaatimus demilitarisoida alue olisi kaikkien osapuolien kannalta reilu tapa vähentää ydinonnettomuuden riskiä.

Venäjällä ei ole kuitenkaan pienintäkään intressiä suostua siihen. Sen kannalta on edullista, että se voi käyttäää ydinvoimalaa puolustuskilpenä, ja tehdä sen suojista iskuja Ukrainan alueelle, Käihkö arvioi.

Ydinvoimalaitos on myös tärkeä sähköntuotannon kannalta. Se tuottaa viidenneksen Ukrainan alueen sähköstä, ja Venäjä on suunnitellut sähkön siirtämistä Krimille.

Lue myös:

Zaporižžjan voimalan työntekijät: Venäläiset pitävät meitä vankeina aseilla uhaten