Hyppää sisältöön

Lapsia ei kannata patistaa läksyihin, sanoo tutkija – mitä enemmän vanhempi kontrolloi kotitehtäviä, sitä enemmän lapset niitä välttelevät

Lapsen kannattaisi antaa itse suoriutua kotitehtävistä, mutta kuitenkin kiinnostusta koulutehtäviin osoittaen ja tarvittaessa apua lupaamalla, sanoo väitöskirjatutkija Mari Tunkkari.

Heikommin koulussa menestyviä lapsia saatetaan painostaa tekemään läksyjä. Syyllistämisellä on kuitenkin negatiiviset seuraukset, sillä se johtaa vain koulutehtävien välttelyyn entisestään. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Varhaisnuoren manipulointi, painostus ja syyllistäminen kotitehtävien pariin aiheuttaa vain entistä enemmän läksyjen välttelyä, selviää vasta tarkastetusta väitöskirjasta (siirryt toiseen palveluun).

– Äidin korkea syyllistäminen ja painostaminen oli yhteydessä heikompaan koulumenestykseen. Kun äidit valvoivat oma-aloitteisesti kovasti kotitehtäviä, nuoret välttelivät enemmän tehtäviä ja menestyivät heikommin koulussa, sanoo väitöskirjatutkija Mari Tunkkari Jyväskylän yliopistosta.

Tunkkari tutki psykologian väitöskirjassaan äitien kotitehtäviin osallistumisen yhteyttä varhaisnuorten kotitehtävien välttelyyn ja koulumenestykseen varhaisnuorten siirtyessä alakoulusta yläkouluun. Väitöskirja on osa tutkimushanketta, jossa tutkitaan 800:aa keskisuomalaista nuorta, heidän vanhempiaan ja opettajiaan.

Negatiivinen kierre

Tunkkarin mukaan nuorten heikompi koulumenestys ja kotitehtävien välttely oli yhteydessä äitien omaan kokemukseen korkeasta psykologisesta kontrollista kotitehtävätilanteesta ja heikommasta autonomian tuesta nuorelle.

Eli toisin sanoen heikommin koulussa menestyviä nuoria saatetaan manipuloida ja painostaa tekemään kotitehtäviä muita enemmän.

Osa äideistä reagoi tutkimuksen mukaan heikompaan koulumenestykseen oma-aloitteisesti auttamalla ja valvomalla nuorten kotitehtävien tekemistä mutta luomalla samalla syyllistävää ja painostavaa ilmapiiriä.

Hiillostamisella voi kuitenkin olla vain entistä pahempia vaikutuksia.

– Siitä seuraa usein kierre, jossa nuori välttelee tehtäviä ja vanhempi painostaa sitten entistä enemmän kotitehtävien pariin, Tunkkari sanoo.

Äidin manipuloiva, syyllistävä ja painostava toiminta oli erityisen haitallista nuoren motivaation kannalta. Se oli tutkimuksen mukaan selvässä yhteydessä nuoren korkeampaan tehtävien välttelyyn ja heikompaan koulumenestykseen yläkoulussa.

– Painostamisen taustalla ovat usein vanhempien korkeat odotukset nuoren koulumenestyksestä, Tunkkari avaa.

Osalla äideistä oma-aloitteisen auttamisen ja valvomisen ohella samanlaista syyllistävän ja painostavan ilmapiirin luomista ei tapahtunut.

Toisaalta paremmin menestyvää nuorta saatetaan tukea enemmän oma-aloitteisuuteen ja aktiivisuuteen kotitehtävissä. Se taas usein johtaa entistä parempaan koulumenestykseen.

– Nuoret, jotka menestyivät paremmin koulussa, kokivat, että saivat äideiltään enemmän rohkaisua oma-aloitteisuuteen. Sillä taas oli positiivisia seurauksia nuoren motivaatiolle. Nämä nuoret olivat vähemmän tehtäviä vältteleviä yläkoulussa, Tunkkari korostaa.

Äideille konkreettista tietoa

Tunkkari sanoo, että vanhemmat saattavat olla epätietoisia siitä, miten nuorta voisi parhaiten tukea kotitehtävissä. Hän perää konkreettista tietoa vanhemmille.

– Ei niin, että sanotaan että älä syyllistä, älä painosta, vaan pitäisi antaa täsmällisiä neuvoja siihen, miten tukea nuoren oma-aloitteisuutta.

Tunkkarin mukana koulujen ja vanhempien pitäisi tehdä yhteistyötä asiassa. Vanhemmat tarvitsisivat yksilöllisiä neuvoja siihen, millaiset keinot tepsisivät juuri heidän lapsensa oppimisen tueksi; mitkä ovat oman nuoren tarpeet ja miten heidän kykyjään voisi tukea.

– Pitäisi tarjota myös motivaatio-ongelmista kärsiville nuorille positiivisia oppimiskokemuksia, Tunkkari lisää.

Yhtenä esimerkkinä on motivaation palauttaminen.

– Nuorten voi olla vaikea miettiä, miksi kotitehtävien tekeminen on tärkeää. Silloin vanhempi voisi yrittää perustella nuorelle, miksi tehtävien tekeminen on tärkeää. Eli ilmaista merkitys niin, että nuori itse keksisi merkityksen kotitehtäville.

Lasta ei kuitenkaan jätetä yksin

Tunkkari kuitenkin korostaa sitä, että lasta ei pidä jättää yksin.

– Autonomia ei tarkoita sitä, että nuorten pitäisi selviytyä tehtävistä itsenäisesti. Vanhempi on saatavilla ja tukee nuorta, kun nuori sitä tarvitsee. Kaiken auttamisen pitäisi kuitenkin perustua nuoren tarpeisiin ja pyyntöihin.

Vanhempien olisi ilmaistava nuorille kiinnostuksensa heidän koulunkäyntiinsä ja lupauksen tuesta.

– Se luo nuorelle sellaisen kokemuksen, että vanhemmat ovat kiinnostuneita ja voivat tarvittaessa auttaa.

Vanhempi voi tukea nuorten oma-aloitteisuutta ja kunnioittaa nuorten mielipidettä esimerkiksi niin, että antavat heidän itse päättää, miten ja missä he haluavat tehdä kotitehtävät, Tunkkari vinkkaa.

Millä tavalla teillä kannustetaan läksyjen tekemiseen? Voit keskustella aiheesta 14.8. kello 23:een saakka.