Hyppää sisältöön

Trumpin kotietsintä perustui epäilyihin puolustusasiakirjojen laittomasta säilytyksestä – taustalla mahdollinen vakoilulain rikkominen

FBI:n agentit takavarikoivat etsinnässä merkittävän määrän huippusalaisiksi merkittyjä asiakirjoja.

Mar-a-Lago -kartanorakennus sijaitsee Palm Beachissa, Floridassa. Donald Trump osti rakennuksen vuonna 1985. Kuva: MediaPunch/Shutterstock/All Over Press

Yhdysvalloissa floridalainen tuomari on julkaissut entisen presidentin Donald Trumpin kotietsintää koskevan etsintäluvan ja siihen liittyviä materiaaleja.

Määräyksestä käy ilmi, että liittovaltion poliisin FBI:n tekemä kotietsintä perustui osin epäilyihin arkaluontoisten puolustusasiakirjojen laittomasta säilyttämisestä. Kyseisten asiakirjojen mahdollinen laiton säilyttäminen rikkoo Yhdysvaltain vakoiluun liittyvää lainsäädäntöä. Etsintä liittyi myös kahden muun lain rikkomisepäilyyn.

New York Times -lehti (siirryt toiseen palveluun) kirjoittaa, että vakoilulaki kieltää säilyttämästä luvatta kansalliseen turvallisuuteen liittyviä tietoja, jotka voisivat vahingoittaa Yhdysvaltoja tai auttaa ulkomaisia vastapuolia.

Nyt julkistetuista asiakirjoista käy ilmi, että FBI:n agentit takavarikoivat etsinnässä merkittävän määrän huippusalaisiksi merkittyjä asiakirjoja.

Aiemmin Yhdysvaltain oikeusministeri Merrick Garland pyysi tuomaria julkistamaan oikeuden myöntämän etsintäluvan sisällön suuren julkisen kiinnostuksen vuoksi. Garland kertoi myös hyväksyneensä henkilökohtaisesti FBI:n etsinnän. Trump ei vastustanut luvan julkistamista.

Trumpin floridalaiseen Mar-a-Lago-kartanoon tehtiin alkuviikosta kotietsintä.

Trump vei asiakirjoja mukanaan vaalitappionsa jälkeen

Wall Street Journal -lehti (siirryt toiseen palveluun)uutisoi aiemmin perjantaina, että kotietsinnässä löytyi 11 salaiseksi luokiteltua asiakirjakokonaisuutta.

FBI:n agentit veivät ratsiassa lehden mukaan noin 20 laatikkoa tavaroita, jotka sisälsivät muun muassa valokuvakansioita sekä tietoa Ranskan presidentistä.

FBI:n takavarikoimien asiakirjojen joukossa oli myös Roger Stonen armahduspäätös. Stone on Trumpin uskollinen liittolainen, joka sai helmikuussa 2020 kolmen vuoden ja neljän kuukauden vankeustuomion valehtelemisesta Yhdysvaltojen edustajainhuoneen komitealle, joka selvitti Venäjän sekaantumista Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin vuonna 2016.

Ranskan Washingtonin suurlähetystön edustaja kieltäytyi kommentoimasta CNN:lle (siirryt toiseen palveluun) tietoa, että Trumpilta takavarikoidussa materiaalissa oli tietoa Ranskan presidentistä.

Trumpin asianajajien mukaan Trump käytti presidenttinä oikeuttaan muuttaa asiakirjojen turvallisuusluokitusta ennen virkakautensa loppua. Lehti kuitenkin huomauttaa, että vaikka presidentillä on oikeus muuttaa asiakirjojen luokitusta, vaatii se liittovaltion säätelemän prosessin seuraamista.

Yhdysvaltain kansallisarkisto kertoi helmikuussa, että se oli saanut 15 laatikollista papereita Trumpin Floridan-kartanolta. Tuolloin Washington Post raportoi, että laatikoissa oli salaiseksi luokiteltuja asiakirjoja, jotka Trump oli ottanut mukaansa vaalitappionsa jälkeen.

Lain mukaan asiakirjat olisi Trumpin presidenttikauden päätyttyä pitänyt luovuttaa, mutta ne oli viety Mar-a-Lagoon.

Kansallisarkisto pyysi oikeusministeriötä aloittamaan tutkinnan Trumpin toiminnasta.

Lisätty väliotsikon jälkeen 3. ja 4. kappale 13.8. kello 05.32.

Lisää aiheesta:

Oikeusministeri yrittää paljastaa Trumpin bluffin – Trump kehottaa julkistamaan kartanonsa etsintäluvan välittömästi

Washington Post: FBI etsi Trumpin kartanosta ydinaseisiin liittyviä asiakirjoja