Hyppää sisältöön

Kertausharjoitusten määrän kaksinkertaistuessa Upseeriliitto on huolissaan henkilökunnan jaksamisesta – työntekijäpula tunnistetaan Puolustusvoimissa

Puolustusvoimien pääesikunnasta todetaan myös, että Puolustusvoimien tehtävät ovat luonteeltaan sellaisia, että yleiset työaikalain säädökset eivät ole sellaisenaan toimivia.

Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita sanoo, että upseerit ovat tyytyväisiä nykyiseen ilmapiiriin, jossa maanpuolustusasioista puhutaan avoimesti. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Kulunut kesä ja kevät ovat tuoneet paljon muutoksia Puolustusvoimien henkilökunnan arkeen.

Erityisesti harjoitusten määrä on kasvanut sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajamittaisen sodan Ukrainaa vastaan. Keväällä hallitus päätti, että maanpuolustuksen määrärahoja lisätään. Myös reserviläisten kertausharjoituksia on lisätty ja lisätään myös lähivuosina.

Tänä vuonna on lähetetty jo noin 9000 kertausharjoituskutsua enemmän kuin alun perin oli tarkoitus. Ensi vuonna kertausharjoituskutsuja lähtee taas noin 10 000 enemmän.

– Meidän arvion mukaan se on noin kaksinkertainen harjoitusten määrä verrattuna normaaliin, kun puhutaan kertausharjoituksista, Upseeriliiton puheenjohtaja everstiluutnantti Ville Viita sanoo.

Lisäksi kesällä pidettiin Suomessa useita niin kutsuttuja kahdenvälisiä harjoituksia. Nämä harjoitukset pidettiin muiden kansallisten ja kansainvälisten harjoitusten lisäksi.

Puolustusvoimat myös nosti sisäistä turvallisuustasoaan helmikuussa ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Upseerit haluavat lisää palautumista

Upseeriliiton Viita kertoo, että varsinkin kansainvälisten harjoitusten kaltaisen toiminnan lisääntymiseen ollaan tyytyväisiä. Henkilökunnan jaksaminen on kuitenkin heikoissa kantimissa, sillä palautumista ei tule riittävästi ja myös kohonnut valmiustaso kuormittaa.

Viidan mukaan ammattisotilaita koskevaa työaikalakia olisi muutettava. Vuonna 2020 voimaan tullut työaikalaki ei koske ammattisotilaita.

Viidan mukaan sotaharjoituksissa henkilökunnan pitää olla töissä työajan ulkopuolella, mutta työaika merkitään vain noin kahdeksaksi tunniksi. Hän muistuttaa, että sotilaita koskeva työaikalainsäädäntö on vuodelta 1970.

Sotaharjoituksiin osallistumisesta tosin maksetaan lisä työntekijöille.

Puolustusvoimien pääesikunnasta vastataan, että laki on vanha, mutta siihen on tehty muutoksia tarpeen mukaan.

– Maan hallitus ja eduskunta ovat molemmat lakimuutosta tehdessään todenneet lain olevan ajan tasalla ja täyttävän yleisen työaikalain asettamat perusteet, pääesikunnan henkilöstöosaston apulaisosastopäällikkö komentaja Jari Danielsson sanoo.

Danielsson sanoo myös, että sotilaallinen toiminta ja Puolustusvoimien tehtävät ovat luonteeltaan sellaisia, että yleiset työaikalain säädökset eivät ole sellaisenaan toimivia.

– Tästä syystä laki ja sen pohjalta henkilöstöjärjestöjen kanssa tehty Puolustusvoimien työaikasopimus on saanut nykyisen sisällön, Danielsson sanoo.

Työntekijöitä tarvitaan lisää

Yhtä mieltä Viita ja Danielsson ovat siitä, että Puolustusvoimat tarvitsee lisää tekijöitä.

Hallitus onkin osoittanut lisää resursseja Puolustusvoimille tuleville vuosille henkilöstön palkkaamiseen.

Danielsson kertoo, että kilpailu osaavista työntekijöistä on kovaa. Määräaikaisiin tehtäviin voidaan rekrytoida lisää väkeä, mutta silloin kyse on pääasiassa siviilihenkilöstöstä ja aliupseereista.

Sen sijaan pääosan upseeristosta on käytävä kadettikurssi. Danielssonin mukaan kurssin vahvuutta on jo hiukan kasvatettu, mutta vaikutus näkyy vasta vuosien päästä.

– Mitään radikaaleja ratkaisuja emme voi tehdä. Vahvuutta kasvatetaan meidän tarpeidemme mukaisesti, Danielsson sanoo.

Voit keskustella aiheesta 14.8. klo 23 asti.

Lue myös:

Kutsuja kertausharjoituksiin lisätään jo tänä vuonna – kysyimme Puolustusvoimien komentajalta, kenelle kutsuja lähetetään