Hyppää sisältöön

Islanti kiinnostaa nyt ihmisiä, ja se näkyy myös opistokursseilla – Tampereella kursseilla perehdytään niin kieleen kuin villapaitoihin

Tampereen seudun työväenopistolla islannin kielen kurssit täyttyivät hetkessä, ja lisäkursseja on jo suunnitteilla. Kurssin opettaja arvioi kielen kiinnostavan haasteellisuudellaan sekä esteettisyydellään.

Tampereen työväenopiston kursseilla on mahdollista päästä opettelemaan esimerkiksi islantilaisen villapaidan neulomista. Kurssin opettaja Miia Kinnari kertoo villapaidan kiinnostavan sen helppouden takia. Kuvituskuva. Kuva: Eleni Paspatis / Yle

Tampereen seudun työväenopisto tarjoaa tänä syksynä ensi kertaa islannin kielen alkeita. Reilun 300 000:n puhujan kielelle löytyi yllättävän paljon kysyntää, ja kurssi täyttyi pikavauhtia.

Opiston kielten suunnittelijaopettaja Paula Fiskaali huomasi kysynnän islannin kielen opinnoille havaittuaan Islannin puhuttavan mediassa, etenkin matkailun ja kirjallisuuden osalta.

– Esimerkiksi Satu Rämön dekkari Hildur on ollut kaikkien huulilla. Myös islantilaiset villapaidat ja hevoset ovat suosittuja, joten mietittiin, kiinnostaisikohan myös islannin kieli.

Ja kiinnostustahan löytyi. Työväenopiston tarjontaan lisätty islannin kielikurssi on jo Fiskaalin mukaan "tupaten täynnä". Lisäkurssi pyritään järjestämään, sillä kiinnostuneita löytyy jonoksi asti.

Tutulla tavalla vierasta

Fiskaali arvelee kysynnän islannin kielen opiskeluun juontuvan eksotiikan hakemisesta ja tarpeesta erottautua.

– Ruotsi ja englanti ovat niin tuttuja kaikille. Islanti on puolestaan sopivan hankalaa, mutta kuitenkin tuttua. Se on tutulla tavalla vierasta.

Vaikka hyötyä islanniksi rupattelusta voi olla haastavaa löytää, voi kielitaidon hyödyllisyys ilmentyä muulla tavoin. Fiskaali kertoo, että erikoistaidot ovat hyvä lisä esimerkiksi ansioluettelossa, minkä vuoksi erikoistaitoja on hyvä vaalia. Erottautuminen on yksi osa nykykulttuuria.

– Jos erikoistaito liittyy omaan kiinnostuksen kohteeseen, esimerkiksi villapaitainnostukseen, niin onhan se helpompi tilata villalankoja Islannista, jos kieltä osaa muutaman sanasen.

Tampereen seudun työväenopiston kielten suunnittelijaopettaja Paula Fiskaali kertoo, että vaikka islannin kielen kysyntä on opistossa yllättänyt, eivät kaikki kielikurssit ole olleet maailmantilanteesta johtuen yhtä trendikkäitä. "Itänaapurimme kieli ei tällä hetkellä vedä ollenkaan. Kiinnostus on siirtynyt länsi-Euroopan suuntaan." Kuva: Oskari Räisänen / Yle

Konservatiivinen kieli, joka sopii suomalaisen suuhun

Turun yliopiston pohjoismaisten kielten tutkija Kendra Willson aloittaa syyskuussa Tampereen seudun työväenopiston islannin kielen etäkurssin opettajana. Hän kertoo Islannin vetoavan suomalaisiin sekä kielensä, mutta myös kulttuurin sekä matkailun puolesta.

– Se on eksoottinen paikka, vaikka se kuuluukin myös pohjoismaihin. Se on lähellä, mutta silti erilainen.

Varsin vähän maailmalla puhuttu ja epäsäännöllinen kieli voi Willsonin mukaan viehättää juurikin haasteellisuudellaan sekä esteettisyydellään.

– Se on konservatiivinen kieli. Ero keskiaikaisen ja nykypäivän islannin kielen välillä on siis pienempi, kuin esimerkiksi englannissa ja ruotsissa.

Tampereen seudun työväenopistossa voi opetella tänä syksynä ensikertaa islannin kielen alkeita ja kurssi täyttyikin pikavauhtia. Kielten suunnittelijaopettaja Paula Fiskaali arvioi, mikä islannin kielen opettelussa ihmisiä houkuttelee. Toimittajana Oskari Räisänen.

Willsonin mukaan esimerkiksi 1200–1300-luvuilla kirjoitettuja islantilaisia saagoja on nykypäivänä islanninkielisen helpompi lukea, kuin englantia puhuvan lukea englanninkielisen kirjallisuuden isänä pidetyn Geoffrey Chaucerin 1300-luvun loppupuolella kirjoittamia tekstejä.

Näin ollen myös kulttuuriperimä näkyy kielessä rikkaana.

– Myös islantilainen musiikki on suosittua. Minulla on ollut oppilaita, jotka ovat halunneet ymmärtää niiden lyriikoita tarkemmin, Willson kertoo.

Vaikka islanti on harvinainen ja vaikeana pidetty kieli, on suomalaisella Willsonin mukaan oivat edellytykset sitä oppia, sillä äänteet ovat samankaltaisia. Islannin kielessä on yhteistä sanastoa myös ruotsin kanssa.

Willson on opettanut islantia myös Yhdysvalloissa ja Kanadassa, joissa oppimista hankaloittaa kielen runsaat sija- ja taivutusmuodot. Ne tulevat usein uutena asiana.

Myös islantilaiset villapaidat kasvattavat suosiotaan

Tamperelaisen Miia Kinnarin viehätys Islantiin alkoi jo vuonna 1993 hänen saatuaan vanhemmiltaan rippilahjaksi islanninhevosen. Tänä päivänä Kinnarin omistamasta tallista islanninhevosia löytyy jo yksitoista.

Hevosten lisäksi Kinnarin Islanti-kiinnostus näkyy myös käsitöissä. Islantilaiset villapaidat veivät Kinnarin sydämen, kun tämän äiti neuloi hänelle ensimmäisen villapaitansa. Se on Kinnarilla edelleen käytössä.

–Pyysin lapsena äidiltä, että tee siitä tarpeeksi iso, mutta en arvannut, että se on minulla vielä 30 vuoden päästä käytössä, hän nauraa.

Islantilaisen villapaidan erottaa norjalaisesta siitä, että perinteisessä islantilaisessa neuleessa kuviointi on paidan yläosassa. Kuvassa yksi kurssilaisten tekemistä paidoista. Kuva: Miia Kinnari

Kinnari aloitti toissa keväänä Tampereen seudun työväenopistossa islantilainen villapaita -kurssien opettajana, ja kurssit ovat olleet poikkeuksetta täynnä.

Kurssille hakijoita houkuttelee mahdollisuus oppia neulomaan villapaita juuri omiin tarpeisiin. Kinnari kuvaileekin prosessissa viehättävän sen helppouden.

– Islantilainen villapaita on paitana yksinkertainen tehdä. Mielestäni esimerkiksi villasukka on haastavampi tehdä kuin saumaton islantilainen villapaita. Kaikki kurssilaiset ovat onnistuneet paidan teossa viimeistään kurssin päätyttyä. Helppous siinä varmaan on, mikä viehättää.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 16.8. kello 23:een saakka. Keskusteluun tarvitset Yle Tunnukset.

Lisää Pirkanmaan uutisia Ylen nettisivuilla ja Yle Areenassa. Kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.