Hyppää sisältöön

Opiskelija-aterioiden enimmäishinta nousee 50 sentillä lokakuussa – opiskelijaravintoloista vastaava liiketoiminnanjohtaja: "Ei vielä riitä"

Aterian enimmäishinta nousee inflaation opiskelijaravintoloille tuomien kulujen kattamiseksi.

Opiskelijaravintoloiden tarjonta uhkaa supistua, jos ruoan enimmäishintaa ei koroteta, ministeri Honkonen sanoo. Kuva: Silja Viitala / Yle

Korkeakouluopiskelijoiden opiskelija-aterioiden hinnat ovat nousemassa syksyllä. STT:lle arvioidaan, ettei kaavailtu korotus vielä riitä.

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) kertoo STT:lle, että opiskelija-aterian enimmäishintaa korotetaan 50 sentillä lokakuun alusta lähtien.

Tarkoituksena on Honkosen mukaan tehdä muutoksia opiskelija-aterian enimmäishintaan siksi, että opiskelijaravintoloiden kulut ovat merkittävästi kasvaneet inflaation myötä.

– Ruoan hinta on noussut niin voimakkaasti, että se uhkaa jo näiden opiskelijaravintoloiden olemassaoloa. Sitä emme tietenkään halua.

Enimmäishinnan nostamisen kautta ravintolat voivat Honkosen mukaan myös suosia suomalaisia raaka-aineita, sillä jos kannattavuus tiukkenee, ravintolat ostavat halvalla ulkomaista ruokaa. Hän näkee riskinä myös sen, että ravintolat yksipuolistavat ruokalistoja, jos enimmäishintaa ei koroteta.

Opiskelijaravintoloiden toimintaa sitoo valtioneuvoston asetus, jonka mukaan avustukseen oikeuttavan opiskelija-aterian enimmäishinta on viisi euroa. Erikoisannokset saavat maksaa enemmän.

Kelan ateriatuki on tällä hetkellä 2,30 euroa yhtä annosta kohden, joten opiskelija joutuu yleensä maksamaan omasta annoksestaan erotuksen eli 2,70 euroa.

Honkonen kertoo esittävänsä valtion ensi vuoden budjettiesitykseen lisäksi, että opiskelija-aterian ateriatukea korotetaan 25 sentillä. Aterian hinta saattaa siis jälleen laskea vuodenvaihteessa.

Tuen ja enimmäishinnan korotuksen eriaikaisuus johtuu siitä, että tuki on valtion budjettiin liittyvä asia, kun taas enimmäishinnasta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Valtion budjetista päättää eduskunta tämän vuoden loppuun mennessä.

– Ateriatuki nousee niin pian kuin mahdollista. Jos eduskunta sen hyväksyy, lovi opiskelijan budjettiin ei ole niin suuri, Honkonen sanoo.

Ylva: Enimmäishintaan tarvitaan euron korotus

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistaman Ylva-konsernin ravintolaliiketoiminnasta vastaavan liiketoimintajohtajan Anne Immosen mukaan on hyvä, että korotus enimmäishintaan saadaan, mutta se ei vielä riitä opiskelijaravintoloille.

Immonen sanoo, että heidän kustannuslaskelmiensa perusteella enimmäishintaan tarvitaan euron korotus.

– Jos se jää 50 sentin tasolle, se ei kyllä pelasta tätä tilannetta.

Immosen mukaan jo nyt ravintoloiden reseptiikkaa on käyty läpi ja jatkossakin valikoimaa joudutaan tarkastelemaan, sillä kustannukset ovat nousseet rajusti.

Hallitus korotti vuonna 2020 enimmäishintaa, mutta tätä edeltävä korotus oli tehty vuonna 2012, vaikka Immosen mukaan ravintoloiden raaka-aineiden hinnat sekä palkkakustannukset nousevat joka vuosi.

SYL: Hinnan korotus iskee matalatuloisiin opiskelijoihin

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Konstantin Kouzmitchev sanoo, että SYL on toivonut opiskelijoiden aterian enimmäishinnan ja ateriatuen korotusta.

– Nykyinen tilanne on tullut opiskelijaravintoloille aika vaikeaksi inflaation takia, siksi enimmäishinnan ja ateriatuen korotus tarvitaan.

Hänestä opiskelijaravintoloiden toimintaedellytykset on tärkeä turvata. Hän sanoo, että lokakuun hinnan korotus kuitenkin iskee matalatuloisiin opiskelijoihin etenkin kun muutkin hinnat nousevat, mutta tilanteen hankaluus ja välttämättömyys kuitenkin ymmärretään.

Sekä SYLin Kouzmitchev että Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) puheenjohtaja Emmi Lainpelto toivoivat, että ateriatuen osuus olisi suurempi enimmäishinnan korotuksesta.

Juttua päivitetty 14.8. kello 15.41. Lisätty Ylvan ja opiskelijajärjestöjen kommentit.