Hyppää sisältöön

Venäjän hyökkäys Ukrainaan säikäytti venäjän kielen opintoihin hakeneita, vaikka osaajille on suuri tarve

Venäjän kielen, kulttuurin ja yhteiskunnan osaajat ovat tärkeä turvallisuuspoliittinen voimavara, sanoo venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori.

Slaavilaisiin kieliin tulisi panostaa yliopistoissa, sanovat professorit. Kuva Helsingin yliopiston Porthanian rakennuksessa syyskuussa 2021. Kuva: Katriina Laine / Yle

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on näkynyt tänä vuonna venäjän kielen opintoihin hakeneissa niin Tampereen, Helsingin kuin Itä-Suomenkin yliopistoissa. Kaikki hakijat eivät menneet valintakokeisiin, ja muutama jätti saadun paikan vastaanottamatta.

Venäjän taitajille on kuitenkin tarvetta.

– Venäjän kielen, kulttuurin ja yhteiskunnan osaajat ovat tärkeä turvallisuuspoliittinen voimavara, kun mietimme esimerkiksi informaatiovaikuttamista tai mahdollista välineellistä maahanmuuttoa, kertoo venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori Tomi Huttunen Helsingin yliopistosta.

– Ei pitäisi synnyttää sellaista informaatiomuuria, että ei haluta tietää, mitä Venäjällä tapahtuu. Meidän täytyy tietää, mitkä ovat tänään pääuutisia, mitä kirjoitetaan Suomesta ja miten suhtautuminen asioihin muuttuu, Huttunen sanoo.

Venäjän kielen ja kulttuurin professori Sanna Turoma Tampereen yliopistosta kertoo, että yhtenä yliopisto-opiskelun tehtävänä on opettaa esimerkiksi erilaisten valtarakenteiden kriittistä tarkastelua. Hänen mukaansa kielitaito ja kyky analysoida Venäjän kulttuuria ja yhteiskuntaa ovat tulevaisuutta ajatellen avainasioita.

– Kulttuurinen vuorovaikutus on avain konfliktien ehkäisemiseen ja ratkaisemiseen, Turoma sanoo.

Turoman mukaan venäjän kielen taito on ukrainalaisia pakolaisia ajatellen ollut tärkeää.

– Monissa tilanteissa venäjän kielestä on usein enemmän hyötyä kuin esimerkiksi englannista, mutta täytyy muistaa, että se on monelle sotaa pakenevalle ukrainalaiselle myös vihollisen kieli, Turoma muistuttaa.

– Venäjän valtion propaganda käyttää hyväkseen Venäjällä sitkeästi elävää käsitystä siitä, että ukraina olisi venäjän kielen pikkuserkku. Ukrainan kielen ja kulttuurin omaehtoisuuden vähättely on Ukrainan valtion suvereniteetin vähättelyä.

Venäjän kielen professori Larisa Leisiö Itä-Suomen yliopistosta nostaa esiin, että muita slaavilaisia kieliä opiskellaan Suomessa, mutta ei ole opintoalaa, joka yhdistäisi laajemmin itäslaavilaiset kielet, kuten venäjän, ukrainan ja valko-venäjän kielet. Se olisi hänen mukaansa mahdollisesti järkevää työllistymisenkin näkökulmasta.

Myös Huttusen mukaan Ukrainan kulttuurin ja kielen opintokokonaisuuteen täytyisi satsata nopealla aikataululla.

– Meillä on potentiaalinen opiskelijajoukko, joka osaa erinomaisesti venäjää, ja oppisi nopeasti myös ukrainaa. Se olisi kaksinkertainen käyttövara, Huttunen sanoo.

Lue lisää: HAMKiin hakeutunut odotettua vähemmän ukrainalaisopiskelijoita

Osa suomenvenäläisistä pitää mahdollista viisumikieltoa epäreiluna – Ekaterina Eronen: "Se vain edistää rautaesiripun pystyttämistä"