Hyppää sisältöön

Laki vaatii, että kouluissa käsitellään sukupuolen moninaisuutta – opetus on yhä puutteellista ja Setan mukaan sitä yritetään jopa estää

Opettajaksi opiskelevien liiton puheenjohtaja kertoo, että monen opettajaksi opiskelevan kokemus on se, että jotta tietoa sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta saa, täytyy opiskelijan itse hankkia sitä ja olla aktiivinen.

Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta kaivataan faktatietoa opettajakoulutukseen
Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta kaivataan faktatietoa opettajakoulutukseen

Opetussuunnitelmassa on vuodesta 2016 asti ollut vaatimus siitä, että perusopetuksen tulisi lisätä tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta.

Ihmisoikeusjärjestö Setan mielestä tämä ei kuitenkaan tällä hetkellä toteudu monessakaan koulussa – ainakaan tarpeeksi hyvin.

– Meidän käsitys on se, että toisissa kouluissa asia on huomioitu paremmin kuin toisissa, Setan nuorisotyön vaikuttamisen asiantuntija Lotte Telakivi kertoo.

Hänen mukaansa edelleen kuitenkin kuulee esimerkiksi tapauksista, joissa kouluissa sateenkaarinuorta itseään on syytetty kokemastaan kiusaamisesta ja häirinnästä.

Opetuksen puutteellisuus on Telakiven mukaan käynyt ilmi muun muassa Euroopan perusoikeusvirasto FRA:n raportista, tasa-arvobarometrista, kouluterveyskyselystä sekä Setan verkkonuorisotalo Loisteen nuorten sekä nuorisotoimikuntalaisten jakamista kokemuksista.

Pelkkä tunnistaminen ja samanarvoinen kohtelu ei riitä, senhän pitäisi olla tietysti jo itsestäänselvyys.

Hanna Rahkonen

Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden käsittely perusopetuksessa on Telakiven mukaan tärkeää jo pelkästään siksi, koska sukupuolitietoinen kasvatus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat asioita, jotka edistävät kaikkien ihmisten hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista.

Sen lisäksi näiden asioiden huomioon ottaminen kouluissa parantaa sateenkaarinuorten hyvinvointia.

– Sateenkaarilapsilla ja -nuorilla on usein haasteita mielenterveyden kanssa ja he kokevat aika paljon kiusaamista, häirintää ja jopa väkivaltaa. Ne ovat suuria epäkohtia, jotka tulee korjata meidän yhteiskunnassamme.

Monien koulujen opetuksesta puuttuu Telakiven mukaan niin sanottu läpileikkaava tieto sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta. Teemoja voisi hänen mielestään käsitellä nykyistä monipuolisemmin eri oppiaineiden yhteydessä. Tähän antaa ohjeita esimerkiksi Opetushallituksen Tasa-arvotyö on taitolaji (siirryt toiseen palveluun) -opas.

– Kuten esimerkiksi seksuaaliterveyteen liittyvissä opiskeluissa, historian tunnilla käymällä läpi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamia haasteita läpi historian ja äidinkielessä lukemalla sateenkaarikirjoittajien tekstejä.

Opettajien koulutus puutteellista

Opettajien vähäinen koulutus liittyen sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuteen on Telakiven mukaan yksi iso syy siihen, miksi teeman käsittely on kouluissa puutteellista.

Samaa mieltä on Suomen opettajaksi opiskelevien liiton (SOOL) puheenjohtaja Hanna Rahkonen. Hän kertoo, että opetuksen laatu esimerkiksi sukupuolen moninaisuuteen liittyvistä asioista vaihtelee suurestikin sen perusteella, missä ja minkä aineen opettajaksi opiskelee.

Yleisesti ottaen opettajankoulutuksessa keskustellaan kyllä seksuaalisesta suuntautumisesta ja sukupuolen moninaisuudesta sekä yhdenvertaisuudesta. Mutta keskustelu pyörii Rahkosen mukaan valtaosin yhdenvertaisuuden piirissä yleisluontoisesti ja on usein melko pintapuolista.

Hän kertoo, että opettajankoulutuksessa keskitytään lähinnä tunnistamaan se, että oppijoita on joka lähtöön niin seksuaalisen suuntautumisen kuin sukupuolenkin suhteen ja että kaikkia tulee kohdella samanarvoisesti.

– Pelkkä tunnistaminen ja samanarvoinen kohtelu ei riitä, senhän pitäisi olla tietysti jo itsestäänselvyys. Mitä me opeopiskelijat tarvitaan ja halutaan, on työkaluja kohdata erilaisia ihmisiä sekä faktatietoa aiheeseen liittyen.

Meillä on edelleen kouluissa todella paljon vanhoja rakenteita, joiden mukaan lapsia jaotellaan tyttöihin ja poikiin.

Ulla-Maija Ojalammi

Rahkonen kertoo, että monen opettajaksi opiskelevan kokemus on se, että jotta tietoa sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta saa, täytyy opiskelijan itse hankkia sitä ja olla aktiivinen. Esimerkiksi monet ainejärjestöt ja valtakunnallinen liitto ovat järjestäneet ylimääräisiä koulutuksia aiheeseen liittyen.

Täydennysopinnot ja -koulutus eivät ole kuitenkaan Rahkosen mukaan ratkaisu siihen, että opettajien tietämys sateenkaaritietoon liittyvistä teemoista lisääntyisi. Koulutukset ovat vapaaehtoisia ja ne eivät tavoita kaikkia.

Toisinaan myös opettajaksi opiskelevien opetussisällöissä aiheen käsittely saattaa riippua täysin opiskelijoista ja siitä, nostaako joku heistä asian esiin oppitunneilla.

– Monelle opiskelijalle onkin jäänyt tunne, että jos en olisi itse osannut kysyä tätä tai nostanut asiaa esille, olisiko voinut olla ettei tätä olisi käsitelty tässä opintokokonaisuudessa lainkaan.

“Eihän se vielä ihan ideaalisti toimi”

Suurimmalta osalta hyvin. Näin opetusjohtaja Ulla-Maija Ojalammi arvioi sitä, miten hyvin sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta käsitellään Tampereen peruskouluissa.

Ojalammin mukaan tekemistä asian parantamiseksi vielä on.

– Eihän se vielä ihan ideaalisti toimi. Mutta, kun meillä on velvoittava asiakirja ja asia on sanoitettu opetussuunnitelmassa, niin luotan vahvasti siihen, että ajan myötä tilanne paranee.

Ojalammi kertoo, että Tampereella on todella aktiivisia opettajia, jotka haluavat olla edistämässä sitä, että opettajien toimintakulttuuriin tulisi laajempi ymmärrys sateenkaaritietoon liittyviin asioihin.

Sen lisäksi Ojalammin mielestä olisi hyvä, että opetushenkilökunnalle järjestettäisiin koulutusta, jossa käsiteltäisiin sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuteen liittyviä asioita.

– Meillä on edelleen kouluissa todella paljon vanhoja rakenteita, joiden mukaan lapsia jaotellaan tyttöihin ja poikiin.

Vuoreksen yhtenäiskoulun rehtori Leena Kostiaisen mielestä on tärkeää, että koululla luotettavia aikuisia, joiden kanssa lapset ja nuoret pystyvät puhumaan esimerkiksi seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuolen moninaisuuteen liittyvistä asioista. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Tästä ollaan pyritty pääsemään eroon ainakin tamperelaisessa Vuoreksen yhtenäiskoulussa. Koulun rehtori Leena Kostiainen kertoo, että heidän koulussaan lapsia ei jaotella sukupuolen mukaan esimerkiksi liikuntatunneilla ja myös kaikki vessat ovat yhteiskäytössä.

– Ei koulun arjessa oikeastaan ole mitään erityistä syytä käyttää sukupuolittunutta kieltä tai tehdä ryhmäjakoja sukupuolen perusteella. Uskoisin, että se alkaa olla jo aika arkipäivää, että ryhmittelyt tehdään muilla perusteilla.

Sukupuolen moninaisuuteen liittyvät asiat on Kostiaisen mukaan otettu huomioon myös oppisisällöissä. Hän kertoo, että myös oppilaat itse ottavat aktiivisesti moninaisuuteen liittyvät asiat esiin koulun henkilökunnan kanssa.

Sateenkaaritiedon opettamista vastustetaan

Joskus seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvien teemojen käsittely kouluissa on saanut Setan Lotte Telakiven mukaan suurtakin vastustusta.

Hän kertoo Setan tietoon tulleista tapauksista, joissa jopa kunnallispoliitikot ovat lyöttäytyneet yksiin ja pyrkineet estämään sukupuolen moninaisuuteen liittyvän opetuksen.

– Meillä on myös sellaista hiljaista tietoa siitä, että jotkut vanhemmat ja koulun henkilöstön jäsenet katsovat, että se on sellainen teema, jota ei pitäisi olla opetussuunnitelmassa tai tuoda esille lapsille.

Tampereen kouluissa tämänkaltaista vastustusta ei opetusjohtaja Ulla-Maija Ojalammin mukaan ole hänen tietoonsa tullut kovinkaan usein.

– Tampereella on vuodesta 2015 lähtien järjestetty 8.luokkalaisille päivä, jonka teemoina ovat muun muassa seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti. Tähän päivään pieni osa vanhemmista on suhtautunut kriittisesti ja sanonut ettei nuori saa osallistua.

Tämä nykyinen sateenkaarevia ihmisiä syrjivä opetus- ja kasvatusmaailma nähdään opeopiskelijoiden silmin samaan aikaan pelottavana ja rajaavana.

Hanna Rahkonen

Keskustelu sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta kouluissa on SOOLin Hanna Rahkosen mukaan tärkeää niin oppilaiden kuin opetushenkilöstön hyvinvoinnin vuoksi.

Hän kertoo, että osa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvista opettajaksi opiskelevista pohtivat esimerkiksi sitä, voivatko pitää sateenkaarilippua luokassaan tai uskaltaako seksuaalivähemmistöön kuuluva kertoa kumppanistaan.

– On todella surullista kohdata tällaista pohdintaa. Sukupuoli- ja seksuaaliasiat ovat kuitenkin läpileikkaava osa yksilön identiteettiä, eikä kenenkään pitäisi joutua pohtimaan sitä, voiko olla oma itsensä opetuksessa.

Rahkosen mukaan moni vähemmistöön kuuluva opettaja myös kuitenkin ymmärtää oman merkityksensä koulumaailmassa: kuinka sateenkaareva kasvattaja voi olla oppijoilleen ainoa näkyvästi sateenkaareva ihminen heidän elämässään.

Hän ajattelee, että tuo rooli on erityisen merkittävä niin moninaisemman representaation kuin normien haastamisen takia.

– Tavallaan tämä nykyinen sateenkaarevia ihmisiä syrjivä opetus- ja kasvatusmaailma nähdään opeopiskelijoiden silmin samaan aikaan pelottavana ja rajaavana, mutta myös sellaisena mihin halutaan ja aiotaan kiinnittää huomiota ja rakentaa yhdenvertaisempaa kulttuuria rohkeasti.

Lisäys 16.8. kello 9.17: lisätty juttuun tietoa Opetushallituksen Tasa-arvotyö on taitolaji -oppaasta.

Minkälaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 17.8. kello 23:een saakka.