Hyppää sisältöön

Hyönteisille järjestetään Lahdessa asuntoesittelyt: Olivia, 5, sisusti pesän, jonne ötökät pääsevät tekemään poikasia

Esikoululaiset rakensivat pölyttäjähyönteisille keinopesiä. Ötököiden asuntoja esitellään myös yleisölle. Ihmisten tekemiä hyönteisasumuksia tarvitaan, koska pölyttäjien pesimispaikat ovat vähentyneet.

Lapsia ja yksi aikuinen ulkona, Launeen perhepuiston ulkoalueella. pöydän ääressä. Pöydällä hyönteishotelleja, vieressä iso, radiomastoa muistuttava rakennelma.
Lahden Lähteen päiväkodin esikoululaiset askartelivat hyönteisille asuntoja. Sisustuksessa käytettiin järviruokoa ja puuta, johon oli porattu reikiä. Video: Tuija Veirto ja Janne Nykänen.

Tietoisuutta pölyttäjähyönteisten merkityksestä luonnolle voi lisätä monella tavalla. Lahdessa kaupungin Luontokoulu Kaisla järjesti esikoululaisille työpajoja, joissa askarreltiin hyönteishotelleja.

Yleisö pääsee tutustumaan hyönteisten malliasumuksiin Lahdessa Launeen perhepuistossa. Pesät on asetettu esille ja samalla jaetaan tietoa pölyttäjähyönteisistä.

Ville Rantanen, Olivia Kalanen ja Sini Kuoppala kiinnittivät hyönteishotellin paikalleen yhdessä ympäristökasvattaja Jenni Jelkäsen kanssa. Kuva: Tuija Veirto / Yle

Lapset sisustivat hyönteishotellin

Esikoululaisten tarttuessa toimeen hyönteisten asumusten seinät olivat valmiina, mutta sisustus puuttui. Sisustusmateriaaliksi oli tuotu muun muassa järviruokoa, jota saatiin talvella tehdyistä Vesijärven niitoista.

Luontokoululaisten tehtävänä oli saksia pitkät järviruo'ot sopivan mittaisiksi, ja asetella ne hyviin paikkoihin hyönteisten hotellihuoneisiin.

Olivia Kalanen tietää, miksi keinopesiä tarvitaan.

– Teen ötököille semmoisia paikkoja, jonne ne voi tehdä poikasia.

5-vuotias toivoo, että pesiin löytäisivät tiensä ötökät, jotka ovat hyviä luonnolle. Hän on nähnyt eniten hyönteisiä mökillä käydessään.

– Ainakin olen nähnyt paarmoja ja tiedän, että ampiainen pistää, Olivia Kalanen kertoo.

Hyönteishotellit hän neuvoo sijoittamaan jonnekin korkealle, jotta ötökät saavat olla rauhassa.

Olivia Kalanen leikkaa järviruokoa sopivaan mittaan hyönteishotellin sisustusta varten. Kuva: Tuija Veirto / Yle

Leppäkertulle huone yläkerrasta

Leppäkerttu on tuttu Ville Rantaselle, joka omien sanojensa mukaan ei tiedä kovinkaan paljon hyönteisistä.

Lähteen päiväkodin Kaislat-ryhmän esikoululaisen mielestä hyönteishotellien rakentamisessa parasta on ollut järviruokojen leikkaaminen. Niitä hän asettelee rakennelmaan, johon on otettu mallia Lahden radiomastosta.

Rantanen sisustaa järviruo'oilla hotellin yläkertaa, koska hänen mielestään siellä olisi paras asumus leppäkertulle.

– Jos se haluaa nähdä maisemia.

Hyönteishotellien seinät ja katto on tehty puusta. Järviruokoa täytteeksi saatiin Vesijärven talven niitoista. Jenni Jelkäsen taustalla radiomastosta mallinsa saanut iso hyönteishotelli. Kuva: Tuija Veirto / Yle

Pesät sijoituspaikoilleen keväällä

Ympäristökasvattaja Jenni Jelkänen muistuttaa, että vanhaa metsää ja puustoa on vähän. Sen takia hyönteisiltä puuttuu suojapaikkoja ja pesimiseen sopivia koloja.

– Nämä hotellit ovat erityisesti erakkomehiläisille ja -ampiaisille, mutta siellä saattaa toki asustella muitakin pistiäisiä ja hyönteisiä.

Lahdessa Launeen perhepuistossa näytteillä olevista hyönteisten asumuksista voi ottaa mallia, jos haluaa rakentaa omaan pihaan asumuksen ötököille.

– Hyönteishotellin voi rakentaa esimerkiksi maitopurkkiin, kannustaa ympäristökasvattaja Jenni Jelkänen.

Perhepuistossa esillä olevat pesät asennetaan lopullisille sijoituspaikoilleen keväällä, jolloin niiden hyönteisasukkaat aloittavat vuodenkiertonsa.