Hyppää sisältöön

Joko on aika Ukrainan suurelle vastahyökkäykselle, joka kääntää sodan kulun? Professori kertoo, mihin sodassa kannattaa nyt kiinnittää huomio

Sekä Ukraina että Venäjä vahvistavat joukkojaan etelässä. Venäjän toiminta voi olla myös harhautusta, eikä se varmasti jätä Itä-Ukrainaa rauhaan, sotilasprofessori muistuttaa.

Bah'mutin asukkaat odottavat jo Ukrainan vastahyökkäystä
Bah'mutin asukkaat odottavat jo Ukrainan vastahyökkäystä

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt pian puoli vuotta, eikä sodan nopeaa loppua ole nähtävissä, Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo arvioi.

Mäkitalon mukaan nyt näyttää siltä, että Ukraina valmistautuu ensimmäistä kertaa laajaan vastahyökkäykseen. Venäjä taas yrittää haalia itselleen lisää alueita ja samaan aikaan valmistautuu puolustautumaan Ukrainaa vastaan.

Kysyimme sotilasprofessorilta viisi kysymystä siitä, mikä Ukrainan tilanne on nyt.

Mitä Ukrainassa on viime aikoina tapahtunut?

Mäkitalon mukaan sodassa on parin viikon ajan ollut käynnissä sodan kolmas vaihe. Ensimmäisessä vaiheessa sodan painopiste oli muun muassa Kiovassa, toisessa se oli Donbasissa maan itäosassa. Nyt sekä Ukraina että Venäjä ovat siirtäneet sotilasvoimiaan maan eteläosiin.

Pari viikkoa sitten nähtiin ensimmäiset merkit siitä, että Ukraina olisi siirtymässä voimakkaampiin vastahyökkäyksiin etelään keskitettyjen joukkojensa avulla.

Myös Venäjä on siirtänyt joukkojaan etelään varautuakseen mahdollisiin Ukrainan vastahyökkäyksiin.

Se on silti pitänyt joukkonsa myös idässä vahvoina ja taistellut siellä. Lauantaina Ukrainan armeija kertoi estäneensä venäläisjoukkojen yritykset edetä muun muassa kohti Bah’mutin ja Avdijivkan kaupunkeja Itä-Ukrainassa.

Yhdysvaltalaisen Institute for the Study of Warin mukaan Venäjällä on toimia noin kuudella alueella Ukrainassa: Harkovassa ja Harkovan alueen koillisosassa, Izjumin ja Slavjanskin kaupunkien välisellä alueella, Siverskin ja Lysytšanskin kaupunkien alueella, Bah’mutin kaupungin alueella, Avdijivkan ja Donetskin kaupunkialueella ja Etelä-Ukrainassa. Kuva: Otso Ritonummi / Yle, ©Mapcreator.io | OSM.org

Yksi Venäjän havittelemista kaupungeista Itä-Ukrainassa on nimenomaan Donetskin lähellä sijaitseva Avdijivka, josta taisteltiin jo vuonna 2014. Viime päivinä Venäjän kohteena on ollut Piskyn kylä, jonka tilanne on vielä epäselvä. Venäjä väittää ottaneensa sen täysin haltuunsa, Ukrainan armeija taas kertoo "rankkojen taistelujen" jatkuvan.

Mäkitalon mukaan Pisky on lähinnä symbolisesti merkittävä paikka, koska myös sen hallinnasta käytiin taisteluja vuonna 2014. Silloin kylä kuitenkin jäi ukrainalaisten haltuun.

Miksi suurta vastahyökkäystä ei ole vielä nähty?

Sotilasprofessori Janne Mäkitalo sanoo odottaneensa sodan alusta asti Ukrainan panssari- ja mekanisoitujen prikaatien vastahyökkäyksiä.

Ukraina on onnistunut valtaamaan joitakin alueita takaisin ja pitämään toisia itsellään Venäjän valtausyrityksistä huolimatta. Viime viikolla huomiota herättivät Krimin lentotukikohdan räjähdykset, joita pidetään Ukrainan armeijan tekeminä.

Mäkitalo pitää mahdollisena, että Ukraina valmistelee laajaa hyökkäystä koko ajan.

– Jos Ukraina pystyy käynnistämään laajemmat vastahyökkäyksensä sille edullisessa ajassa ja maastossa ja venäläisten joukkojen huonossa tilanteessa, se saattaisi kääntää sodan, Mäkitalo sanoo.

Vaikka Venäjä ei ole saanut Mykolajivin kaupunkia haltuunsa, se on pommittanut sitä useita kuukausia ja tuhonnut muun muassa kaupungin vesihuollon jo huhtikuussa. Kaupunkia on uutistoimisto AP:n mukaan pommitettu viimeksi sunnuntaina. Arkistokuva. Kuva: Muath Hamed / AOP

Hänen mukaansa Ukraina on läpi sodan varjellut tarkoin paljastamasta suunnitelmiaan etukäteen. Läntiset tiedustelulähteetkään eivät välttämättä julkista tietoa, jos ne ovat havainneet satelliittikuvistaan Ukrainan ryhmittävän hyökkäysjoukkojaan.

Nyt Ukrainalla on jo käytettävissään läntistä raskasta kalustoa. Laaja hyökkäys kuitenkin vie paljon resursseja, joten Ukraina tarvitsee koko ajan lisää tukea ja kalustoa länneltä.

– Tarvitaan valtavat määrät materiaalia, raskaan kaluston ampumatarvikkeita, kiväärikalustoa, polttoaineita, elintarvikkeita. Tämä ei ole nopeuslaji vaan kestävyyslaji, ja tarvittavat materiaalivuoret ovat valtavia. Ymmärrän hyvin, että Ukraina on käyttänyt niiden kokoamiseen aikaa, Mäkitalo sanoo.

Mitä Venäjä ja Ukraina haluavat nyt?

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on useaan otteeseen todennut, että sota on loppu vasta, kun Ukraina on saanut haltuunsa kaikki Venäjän miehittämät alueet – myös vuodesta 2014 miehitettynä olleen Krimin niemimaan.

Venäjän tavoitteena tällä hetkellä vaikuttaa olevan jatkuvasti uusien alueiden valtaaminen ja etenkin Donetskin alueen saaminen kokonaan haltuunsa.

Myös Itä-Ukrainassa sijaitseva Bah'mut on pommitusten kohteena. Kuvassa palopelastaja sammuttaa tulta pommitusten jälkeen 6. elokuuta. Kuva: Diego Herrera Carcedo / AOP

Mäkitalon mukaan on kuitenkin vaikea arvioida, millaisiin aluevaltauksiin Venäjä tyytyy ja riittäisikö edes Donetsk. Sen julkilausumina tavoitteina ovat olleet Ukrainan "puhdistaminen natseista" eli niin sanottu denatsifikaatio, Ukrainan demilitarisointi ja Venäjän suojelu sotilaalliselta uhalta, jonka Venäjä väittää länsimaiden Ukrainaan luovan.

– Kasvonsa säilyttääkseen Venäjä voi katsoa, että sodalle asetetut tavoitteet on saavutettu, kun Luhanskin ohella myös Donetskin alue on valloitettu.

Miten sota voi jatkua ja mitä kannattaa seurata?

Mäkitalon mukaan nyt kannattaa pitää silmällä Hersonin ja Zaporižžjan aluetta Ukrainan eteläosissa.

Esimerkiksi siitä voi päätellä jotain, jos Ukraina tai Venäjä on siirtämässä vesistön ylitykseen tarkoitettua kalustoa Dniprojoen lähistölle.

Ukrainalle olisi merkittävä voitto, jos se saisi työnnettyä Venäjän joen yli. Tämä vaikeuttaisi venäläismiehityksen toimintaa Krimin niemimaalla.

Ukraina on tuhonnut Dniprojoen yli meneviä siltoja, mikä vaikeuttaa merkittävästi venäläisten liikkumista alueella. Kuva: AFP

Myös Zaporižžjan ydinvoimalan alueen tilannetta kannattaa seurata, vaikka Venäjä tänään maanantaina ehdottikin alueelle tulitaukoa. Venäläisille on tärkeää pitää ydinvoimala hallussaan ja saada sen tuottama sähkö Krimin käyttöön.

Mäkitalon mukaan on olemassa todellinen riski, että alueella tapahtuu jotain sellaista, jonka seurauksena ydinvoimala vahingoittuu. Se aiheuttaisi laajaa vahinkoa myös alueella oleville joukoille, niin venäläisille kuin ukrainalaisillekin.

– Puhumattakaan pitemmälle leviävästä laskeumasta. Ydinvoimalan alueella ja lähistöllä ei vain saa sotia.

Mäkitalo pitäisi katseensa tiiviisti myös idässä Donbasin alueella, vaikka Venäjä näyttäisi tällä hetkellä keskittyvän etelässä olevien joukkojensa vahvistamiseen.

– Venäläiseen sotataitoon kuuluu harhauttaminen.

Miltä seuraavat kuukaudet näyttävät?

Loppukesän ja syksyn aikana voidaan luultavasti nähdä Venäjän hyökkäyksiä ja Ukrainan vastahyökkäyksiä jo siksikin, että syyssateiden alettua etu on aina puolustajalla. Molemmat osapuolet luultavasti haluavat saavuttaa tavoitteitaan ennen sitä.

– Venäjälle on ollut yllättävää, kuinka pettävää hedelmällinen ukrainalainen viljapelto on. Kun lava on täynnä tykinammuksia, autot eivät pääse liikkumaan siinä ennen kuin maa jäätyy.

Kuitenkin esimerkiksi Ukrainan vastahyökkäys voi kestää pitkään. Mäkitalon mukaan Krimin ja Donbasin alueen takaisin valtaaminen vaatisi Ukrainalta laajaa ja monivaiheista operaatiota, joka ei ole päivien, viikkojen eikä ehkä kuukausienkaan asia.

Muutenkin sodan kestoa on mahdotonta vielä ennustaa, Mäkitalo sanoo.

– Sodan alkuvaiheessa vertasin sotaa kaikkiin tämän vuosituhannen alkupuolella käytyihin sotiin ja pidin irrationaalisena, että sota kestäisi muutamaa kuukautta pidempään.

– Se arvio meni niin tyylikkäästi metsään kuin vain voi.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aihesta 16.8. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Ylen päivittyvä seuranta Venäjän aloittaman sodan tärkeimmistä tapahtumista

Ukraina yrittää nyt vallata takaisin Venäjän miehittämät alueet maan eteläosissa. Uutispodcastissa Ylen Ukrainan-toimittaja Maxim Fedorov kertoo, miten Ukraina pyrkii näännyttämään miehittäjiä ja miten lännen toimittamat aseet ovat muuttaneet sodan kulkua.