Hyppää sisältöön

Tekstiilijätteen kierrätys loisi uuden alan Eurooppaan – Suomen teollisuus haluaa mukaan vaatteiden kiertotalouteen

Tekstiilijätteen kierrätys uusiksi kuiduiksi loisi kestävän kiertotalouden teollisuusalan Eurooppaan, selviää tuoreesta raportista. Tekstiili- ja muotialan työnantajat sekä alan ammattiliitot vaativat toimialan kasvuohjelmaa myös Suomessa hallitusohjelmaan.

Tukeva-säätiön työntekijä Jouko Juvonen lajittelee tekstiilejä Jätekukon poistotekstiilien keräyskokeilussa Kuopiossa. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Muoti- ja tekstiiliteollisuus aiheuttaa 4–10 prosenttia ilmastopäästöistä (siirryt toiseen palveluun) ja kuluttaa paljon luonnonvaroja. Eurooppalaisilta kuluttajilta syntyy tekstiilijätettä keskimäärin 15 kiloa vuodessa. Vaatteiden valmistus ja käytöstä poistuvista vaatteista syntyvä jäte muodostavat siis laajan ympäristöongelman.

Käyttökelpoista tekstiilikuitua ei vielä kierrätetä laajassa mitassa, vaan tekstiilijäte päätyy polttolaitoksiin tai kaatopaikoille. Nykyään kuidun kierrätysaste on yhden prosentin luokkaa.

Konsulttiyhtiö McKinsey & Companyn tuoreen raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan tekstiilijätteen kierrätys uusiksi kuiduiksi Euroopassa olisi mahdollista saada toimimaan laajassa mitassa vuoteen 2030 mennessä. Se loisi uuden kestävän kiertotalouden teollisuusalan Eurooppaan.

Poisheitetyt second hand -vaatteet ajelehtivat Jamestownin kalastajakylän rannalla Accrassa Ghanassa tänä kesänä. Kuva: Muntaka Chasant / AOP

Tekstiilijätettä voi vähentää ylituotantoa ja ylikulutusta vähentämällä ja valmistamalla kestävämpiä vaatteita. Raportin mukaan paras keino olisi kuitenkin tekstiilijätteen uudelleenkuidutus uusiksi raaka-aineiksi.

Suuren saastuttajan viittaa kantava tekstiiliteollisuus voisi alan toimijoiden mukaan lähteä Suomesta käsin kestävämmälle polulle.

– Suomessa on mahtavaa osaamista kierrätyskuitujen ja -tekstiilien osalta ja osaamista ison skaalan teollisuuteen. Toivoisimme, että tämä potentiaali nyt hyödynnettäisiin, sanoo Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen.

Tekstiilijätteen kierrätystä Länsi-Bengalissa Intiassa vuonna 2021. Kuva: Sukhomoy Sen / AOP

Toimialan työmarkkinajärjestöt, Suomen Tekstiili & Muoti ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Teollisuusliitto ry, pitävät erittäin tärkeänä, että tulevassa hallitusohjelmassa tekstiili- ja muotiala nimetään keskeiseksi kehittämisen kohteeksi (siirryt toiseen palveluun).

Tekstiiliteollisuus toivoo tulevalta hallitukselta merkittäviä panoksia alan kehittämiseen.

– Toiveemme on, että kun ensi vuoden keväällä muodostetaan uutta hallitusta, että hallitusohjelmassa voitaisiin tekstiili- ja muotiala ottaa yhdeksi kasvualaksi ja tehdä Suomesta kestävä ja vastuullinen edelläkävijä ja viedä omalta osaltamme tätä murrosta eteenpäin, sanoo toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski Suomen Tekstiili & Muoti ry:stä.

Edellytyksiä toimialan kasvuun on järjestöjen mukaan myös tekstiili- ja muotialan arvoketjun muissa osissa, kuten raaka-aineiden jatkojalostamisessa, kierrätysratkaisujen kehittämisessä, brändiliiketoiminnassa, älytekstiileissä sekä teknisissä tekstiileissä.

– Kansainvälisesti on hirveä kiinnostus Suomea kohtaan, koska meillä on sellaista osaamista, jolla voitaisiin kestävää muotia ja tekstiiliteollisuutta luoda, Mäkynen sanoo.

Esimakua alan kehityksestä saatiin kesäkuussa, kun Stora Enso kertoi vuokraavansa osan Kemin Veitsiluodon tehdasalueesta tekstiiliteknologiayritys Infinited Fiber Companylle, joka suunnittelee entiseen paperikonehalliin 400 miljoonan euron investointia tekstiilijätteestä uutta tekstiilikuitua tuottavaan tehtaaseen.

– Spinnova rakentaa tehdasta Jyväskylässä, Ioncell on juuri spinnattu ulos Aalto-yliopistosta, Niinikoski luettelee alan pioneeriyrityksiä.

Suomalaisen Spinnovan puusta valmistettua kuitua. Kuva: Spinnova

Alan kehityksessä on monia pullonkauloja, kuten keräys, lajittelu ja materiaalien esivalmistelu kierrätystä varten. Jos nämä saadaan kuntoon, McKinseyn arvion mukaan 18–26 prosenttia tekstiilijätteestä saataisiin uusiksi kuiduiksi ja uusiksi vaatteiksi vuoteen 2030 mennessä.

Konsulttiyhtiön arvion mukaan jopa 70 prosenttia tekstiilijätteestä voitaisiin kierrättää uusiksi kuiduiksi, kun ala olisi kehittynyt riittävästi. Uusi teollisuudenala pitää luoda raportin mukaan kuitenkin isossa mittakaavassa, jotta se toimisi.

– Tähän tarvitaan päättäjiltä ymmärrystä. Se ei ole mitään rättikässää, vaan siinä pyörii ihan valtava teollisuus, jossa on samaan aikaan poikkeuksellisestikin mahdollisuus vihreään siirtymään, Mäkynen sanoo.

Mäkynen toivoo päättäjiltä erityisesti osaamisen vahvistamista, sellaista koulutuspolitiikkaa, joka olisi linjassa tavoitteiden kanssa sekä panostusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.

Rouva Jenni Haukion puku itsenäisyyspäivän Linnan juhliin valmistettiin vuonna 2018 koivusta Ioncell-menetelmällä, jonka ovat kehittäneet Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto. Puvussa käytetty liukosellu oli peräisin Stora Enson Joensuun-tehtaalta. Kuva: Yle

VTT:n viimevuotisen selvityksen mukaan alalle voitaisiin saada miljardin euron edestä investointeja ja jopa 15 000 uutta työpaikkaa Suomeen vuoteen 2035 mennessä.

– Voisimme olla tässä edelläkävijöitä. Edelläkävijyys on Suomessa jo lähtenyt liikenteeseen uusista ekologisista kuiduista, jotka herättävät tällä hetkellä laajaa kansainvälistä kiinnostusta, Niinikoski sanoo. Näihin kannattaa panostaa pikaisesti, koska muuallakin tätä tehdään.

Euroopan komissio valmistelee tällä hetkellä laajaa tekstiilistrategiaa. Siihen kuuluu monia lainsäädäntöaloitteita, jotka koskevat esimerkiksi ekosuunnittelua ja kierrätystavoitteita.

– Kyse ei ole vain tuesta ja tutkimus- ja kehitystoiminnasta, vaan koulutuksen ajantasaistamisesta, lainsäädännön saattamisesta asiamukaiselle tasolle, Niinikoski sanoo.

McKinseyn mukaan alan murros pitää tehdä laajasti, koska globalisaatio on vienyt toimialan työnjaon pitkälle.

– Yksi maa ei millään pysty ratkaisemaan näitä kysymyksiä. Vähintään maanosatasolla se on ratkaistava, Niinikoski sanoo.

Tarvitaan esimerkiksi teknologista kehitystä: automaatiota lajitteluun, uutta teknologiaa erilaisten kuitujen käsittelyyn, mekaaniseen ja kemialliseen erotteluun kierrättämistä varten.

– Ekologisuus on yksi kulma, mutta toiminnan pitää olla myös taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää, Niinikoski sanoo.

Tiedeykkönen: Suomesta voi tulla tekstiilikierrätyksen mallimaa – miten se onnistuu? ”Räätäli tulee takaisin”, näin väittää VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin. Vaatteet valmistetaan tulevaisuudessa tarpeeseen. Ne saavat digitaalisen passin, jonka avulla niiden elinkaari selviää ja kierrättäminen helpottuu. Tekstiili- ja vaateteollisuus on saastuttavimpien alojen kärjessä. Asioiden on syytä muuttua, koska neitseellistä puuvillaa ei riitä kaikille, ja maailman yleisin kuitu polyesteri on merkittävä mikromuovien lähde. Suomessa alkaa vuonna 2023 tekstiilijätteiden erilliskeräys, ja EU:n alueella viimeistään 2025. Tälle jätteelle on tehtävä jatkojalostusta. Suomesta löytyy myös tekstiilien kiertotalouden huippuosaamista. Toimittaja Teija Peltoniemi tutustui Paimion poistotekstiilien jalostuslaitokseen, joka tuottaa kierrätettyä puuvillaa tekstiiliteollisuudelle ensimmäisenä Pohjois-Euroopassa. Asiantuntijana Ali Harlin, joka tutkii tekstiili- ja pakkaustuotteiden valmistamista uusiutuvista materiaaleista.

Lue myös:

Vanha t-paitasi voi päätyä jatkossa polttouunin sijasta Kemiin – uusi tekstiilinkierrätyslaitos helpottaisi valtavaa ympäristöongelmaa

Tekstiilien kiertotalouteen pannaan nyt paljon paukkuja – suomalaisyritys tekee vanhoista farkuista uusiokuitua, joka voisi korvata puuvillaa

Suomalaista vaatebisnestä vaivaa kotikutoisuus ja epävarmuus – tunnettuja vaatemerkkejä on vähän verrattuna muihin Pohjoismaihin

Tutkijat toppuuttelevat puutekstiili-intoa – puukuiduilla vaikea korvata halpoja kilpailijoita