Hyppää sisältöön

Maakuntien lentokentät hiljenivät odottamaan uutta kilpailutusta – työmatkustaja toivoo nopeaa ratkaisua lentomottiin

Lentokoneen vaihtuminen junaan tietää esimerkiksi Kajaanista matkustavalle työmatkalaiselle sitä, että reissu pääkaupunkiseudulle venyy yhden päivän matkasta yön yli.

Kajaanilainen Mervi Huotari matkustaa toisinaan Helsinkiin työmatkoille. Lentokone on huomattavasti nopeampi kuin nyt ainoaksi vaihtoehdoksi jäänyt juna.
Kajaanilainen Mervi Huotari matkustaa toisinaan Helsinkiin työmatkoille. Lentokone on huomattavasti nopeampi kuin nyt ainoaksi vaihtoehdoksi jäänyt juna.

Ilman matkustajalentoja jääneissä maakunnissa toivotaan yhteyksien pikaista palautumista uuden kilpailutuksen kautta.

Traficom on pyytänyt elokuun loppuun mennessä tarjouksia lentojen jatkamisesta Kajaaniin ja neljälle muulle maakuntakentälle valtion ostoliikenteenä ensi vuoden heinäkuulle saakka.

Nopeita yhteyksiä maakuntakeskuksista pääkaupunkiseudulle tarvitsevat niin matkailu kuin työmatkaliikennekin.

Yksi lentokonetta työmatkoihin käyttävä on kajaanilainen Mervi Huotari. Hän toivoo, että kilpailutus ratkaisisi asian mahdollisimman nopeasti.

– Matkustan työn puolesta ja muun muassa lokakuussa olen menossa pariksi päiväksi Helsinkiin. Juna on oikeastaan ainoa vaihtoehto, kertoo Huotari.

Kajaaniin operoiva Danish Air Transport lensi toistaiseksi viimeiset lentonsa kentältä sunnuntaina. Kuvassa valmistellaan perjantaina Kajaanissa pyörähtänyttä ATR-konetta lennolle. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Kajaani on vilkkain viidestä maakuntakentästä, joilta lennot päättyivät elokuussa toistaiseksi. Muut tällä hetkellä ilman matkustajalentoyhteyksiä olevat kentät ovat Kemi-Tornio, Kokkola-Pietarsaari, Joensuu ja Jyväskylä.

Etäyhteyksistä riippumatta monilla maakuntien työmatkustajilla on tarve myös fyysiseen piipahtamiseen esimerkiksi Helsingissä. Junalla matka-aika ja työpäivä venyvät huomattavasti pitemmiksi, muistuttaa Kainuun te-toimiston johtaja Pauli Piilma.

– Se vaikuttaa eritoten meidän asiakkaisiin, eli vientiyrityksiin ja myöskin matkailuun. Kulkeminen motin aikana vaikeutuu huomattavasti.

Junamatka Kajaanista Helsinkiin kestää lyhimmillään kuusi tuntia aamuyöllä ennen neljää lähtevässä junassa. Yöjunassa matka kestää reilusti toistakymmentä tuntia.

Traficom uskoo, että tarjouksia tulee

Johtaja Pipsa Eklund Traficomista kertoo, että reilun parin kuukauden lentotauon syynä on muuttunut maailmantilanne.

Polttoaineiden hinnannousu, Ukrainan sota ja koronaviruksen omikron-muunnosten leviäminen aiheuttivat sen, että virastossa ei enää uskottu reittien lähtevän toimimaan markkinaehtoisesti.

Johtaja Pipsa Eklundin mukaan Traficom tekee parhaansa, jotta elokuun lopussa päättyvä kilpailutus voitaisiin ratkaista mahdollisimman nopeasti ja lennot viidelle maakuntakentälle voisivat jatkua. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Uuden kilpailutuksen valmistelu vei aikaa, mutta Eklund uskoo, että tarjouksia maakuntalentojen operoimisesta tulee.

– Kyllä me oletamme, että saadaan hyvin tarjouksia. Sen jälkeen pyritään tekemään päätökset mahollisimman nopeesti, että liikenne pääsisi alkamaan lokakuun viimeisenä päivänä. Viime kierrosten perusteella uskon siihen, että saadaan kaikki hoidettua hyvin.

Hän myöntää kuitenkin, että esimerkiksi polttoaineen hinta asettaa kysymysmerkkejä. Traficom on laskenut tarjouspyynnössään (siirryt toiseen palveluun) viikoittaisten lentojen määrää, jotta kilpailutukseen varattu 17 miljoonaa euroa varmasti riittäisi.

– Jos jostain menee yli, ollaan pulassa, sanotaan näin. Jos rahaa jää niin sanotusti käyttämättä, niin totta kai voidaan nostaa palvelutasoa. Mutta [kilpailutuksen]ongelma on polttoaineen hinta ja sen kehittyminen, Eklund sanoo.

Reittien hinta voi nousta jos polttoaineen hinta nousee yli 10 prosenttia, joten siihen on varauduttava myös kilpailutuksen kokonaiskustannuksissa.

Lue myös: Suomi tukee kymmenillä miljoonilla kannattamattomia kotimaan lentoja – asiaa perustellaan yritysten tarpeilla, mutta uusin kilpailutus vihjaa myös muuta

"Sillä pärjätään, mitä saadaan"

Valtio hankkii matkustajalennot viidelle kentälle maaliskuussa lisätalousarviossa myönnetyllä 17 miljoonalla eurolla. Ratkaisun on kerrottu olevan väliaikainen, ja lentoliikenteen ajatellaan toimivan tulevaisuudessa markkinaehtoisesti.

Kainuun ely-keskuksen ylijohtaja Jaana Korhonen pitää maakunnalle erittäin tärkeänä, että lentoreittien turvaama nopea yhteys Kainuusta pääkaupunkiseudulle pysyy myös jatkossa.

– Kyllä me tarvitsemme tämän lentoyhteyden. Tulee olemaan aikamoinen probleema, jos sitä ei jatkossa ole.

Kajaanin lentokenttä on vilkkain niistä viidestä kentästä, jonne lennetään valtion ostoliikennettä. Matkustajia on ollut alkuvuonna lähes 19000. Vilkkain kuukausi oli kesäkuu yli 3400 matkustajalla. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Kajaanin kaupungin kehitysjohtaja Risto Hämäläinen arvioi, että vuoroja tulee kilpailutuksen jälkeen olemaan vähän, mutta riittävästi.

– Sillä pärjätään, mitä saadaan, Hämäläinen toteaa.

Vaikka vuorot ovat kilpailutuksessa harvenemassa, kaikista tärkein vuoro on Kajaanistakin säilymässä: maanantaiaamun varhaisin lähtö. Se on käytetyin liikematkailun vuoro Kajaanin ja Helsingin välillä, Hämäläinen kertoo.

Tammi-heinäkuussa lentomatkustus on Finavian tilastojen perusteella vilkastunut moninkertaiseksi viimevuotiseen verrattuna monilla maakuntakentillä, myös Kajaanissa. Lentokentältä matkusti lähes 19 000 matkustajaa, mikä on kolminkertainen määrä vuoden 2021 vastaavaan aikaan verrattuna.

Kasvuprosentit ovat monissa sadoissa, mutta lähtökohta on korona-aikana ollut hyvin alhainen.

Liikenne- ja viestintäministeriö ja lentokenttiä operoiva Finavia ovat pohtineet julkisuudessa myös muuhun kuin lentämiseen perustuvia ratkaisuja. Parhaillaan ministeriössä laaditaan palvelutasomäärityksiä maakuntakeskusten välisille työhön liittyville yhteyksille.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun kotimaan lennoista Yle Tunnuksella 16.8. kello 23 saakka.

Lue myös: Monessako tunnissa pitäisi ehtiä Jyväskylästä tai Kemistä Helsinkiin? Tyhjille maakuntalennoille on löytymässä ratkaisu muualta kuin siiviltä