Hyppää sisältöön

Muotoilusta palkittu ja ovista parjattu kirjasto juhlii kymppisynttäreitä Seinäjoella – kiinnostaa jopa enemmän kuin viereinen Aalto-keskus

Apila-kirjastoa Alvar Aallon rakennusten kyljessä Seinäjoella on suitsutettu yhdeksi viime vuosien hienoimmista julkisista rakennuksista. Samalla sen toistuvasti rikkoontuvista ovista on riittänyt puhetta.

Seinäjoen Apila-kirjasto ja Lakeuden Risti ulkoa päin kuvattuna.
Alvar Aallon suunnitteleman kulttuuri- ja hallintokeskuksen yhteydessä oleva Apila-kirjasto on sekä turistikohde että kaupunkilaisten ajanviettopaikka.

Seinäjoen kaupunginkirjastoon kuuluva Apila-kirjasto täyttää kymmenen vuotta.

Arkkitehtitoimisto JKMM:n suunnittelema kirjasto on palkittu muun muassa valmistumisvuonnaan 2012 Vuoden betonirakenne -palkinnolla.

Kirjasto pääsi myös ehdolle ensimmäisen kerran jaetun Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi vuonna 2014.

Lue seuraavaksi: Kuinka syntyy pöhisevä kirjasto

Apila-kirjasto on yhteydessä arkkitehti Alvar Aallon Seinäjoelle suunnittelemaan Aalto-keskukseen ja Aallon kirjastoon.

Käyttäjän ja arkkitehtuurin näkökulmasta rakennus on säilynyt tämän kymmenen vuotta modernina, kehaisee Seinäjoen kaupunginarkkitehti Jussi Aittoniemi.

Aallon suunnittelemaan kulttuuri- ja hallintokeskukseen tutustuu vuosittain paljon arkkitehtivieraita. Heistä etenkin nuoret ovat kiinnostuneet Apila-kirjastosta.

– Etenkin arkkitehtiopiskelijoiden keskuudessa Apila herättää ihan samanarvoista ellei jopa suurempaakin mielenkiintoa kuin nämä ikoniset Aalto-kohteet, Aittoniemi iloitsee.

Lue seuraavaksi: Sopeutuen ja nöyristelemättä – Alvar Aallon perintö määrittelee kaupunkia ympärillään

Apila-kirjasto on Aalto-keskuksen yhteydessä. Suurista ikkunoista näkee Alvar Aallon rakennukset - ja sisään kirjaston tiloihin. Kuva: Pasi Takkunen/Yle

Kestopuheenaiheena ovet

Arkkitehtuuristaan palkitulle kirjastolle on vuosien aikana koitunut ongelmia ulko-ovista, joita ollaan nyt vaihtamassa toistamiseen.

Kuten koko kesän, myös kymmenvuotisjuhlaviikon aikana kirjastoon kuljetaan sivuoven kautta. Se ei kuitenkaan haittaa seinäjokista Maria Pihlajaa.

– Mun mielestä väliaikainen sisäänkäynti on toiminut aika hyvin. Tuolla on kuitenkin hyvät opasteet, niin tietää mistä mennään sisälle.

Samoilla linjoilla on Seinäjoella asuva Rose Öling.

– En ole itse kokenut sitä mitenkään häiritsevänä tekijänä. Riippuu varmaan myös keneltä kysyy.

Apila-kirjaston rikkinäiset ovet on merkattu nauhalla. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Kuntalaisten sijaan Seinäjoen kaupungin tilapalveluissa temppuilevia ovia ei koeta niin harmittomina.

– Ne on siinä kymmenen vuotta olleet ja tuona aikana haasteita on riittänyt. Paljon toki ovilla on käyttöä, mutta liikaa niiden kanssa on ollut ongelmia, rakennustöiden valvoja Jarmo Rajala toteaa.

Uudet ovet maksavat 20.000 euroa per kerta.

Uudet tulossa

Apila-kirjasto on taistellut ulko-oviin liittyvien ongelmien kanssa alusta lähtien. Kaupunginarkkitehti Jussi Aittoniemi tietää, mistä ongelmat johtuvat.

– Alunperin oviin valittiin vähän liian hienostunut koneisto ja käyttömäärät oli aliarvioitu, Aittoniemi kertoo.

Kirjaston ovien saranoiden ja koneiston yhteentoimivuus petti heti ensimmäisenä syksynä, sillä niihin kohdistui liian kova rasitus.

– Koneisto muutettiin hieman toiselle logiikalle. Ovien saranointia vahvistettiin ja nehän toimia porskutti noin kahdeksan vuotta ongelmitta. Viime keväänä niissä alkoi taas tapahtumaan hiipumista ja ne päätettiin uusia, Aittoniemi muistelee.

Apila-kirjaston lastenosastolla on koloja lueskelijoille ja tutkittavaksi. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Uudet, kolmannet ovet on tilattu, mutta niiden asennuspäivä ei ole vielä selvillä. Ajankohtainen maailmantilanne on muunmuassa viivästyttänyt niihin tarvittavan materiaalin toimituksia.

"Kyllä siinä aikaa menee"

Rikkinäisistä ovista huolimatta Apila-kirjasto vetää kävijöitä puoleensa. Kirjaston tiloissa voi harrastaa, lukea, opiskella, soittaa musiikkia... ja järjestää tilaisuuksia.

Saana Laakkonen kertoo viipyvänsä kirjastossa vähintään tunnin kerrallaan. Kirjojen lainaamisen lisäksi hän tutustuu kirjaston näyttelyihin, ja käy joskus kahvillakin.

– Täällä on niin paljon on luettavaa ja nähtävää aina, että kyllä siinä aikaa menee. Lasten osastolla on niin paljon nähtävää, tunnusteltavaa ja katseltavaa, että lapset viihtyy, Laakkonen sanoo.

Rose Öling tekee kirjaston tiloissa opinnäytetyötään.

– Kyllä täällä päivittäin tulee oltua, neljästä kuuteen tuntia, Öling sanoo.

Muun muassa opiskelijat viihtyvät hyvin kirjastossa. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Suurempi kaupunki, isompi kirjasto

Aittoniemen mukaan kirjaston laajentamisesta keskusteltiin Seinäjoella 1980-luvulta lähtien.

Vuonna 1965 valmistunut Aallon kirjasto oli suunniteltu aikana, jolloin kaupungissa oli alle 20 000 asukasta.

– Jo 1980-luvulla elettiin siitä reilusti kasvaneessa kaupungissa, puhumattakaan ajankohdasta (2012), jolloin Apila valmistui, Aittoniemi sanoo.

Ratkaisua Seinäjoen kaupunginkirjaston laajentamiseen haettiin Alvar Aallon 100-vuotisjuhlavuonna (1998) kansainvälisen arkkitehtikilpailun kautta, mutta toimivaan lopputulokseen ei vielä tuolloin päästy.

Arkkitehtuurikilpailu järjestettiin uudelleen 2007-2008, jolloin kisaan valittiin viisi arkkitehtitoimistoa. Ylitse muiden nousi JKMM Arkkitehtien suunnitelma, Apila.

Aiheesta voi keskustella torstaihin 18. elokuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi:

Seinäjoen pääkirjaston uutta pääovea asennetaan - vihdoinkin

Aallon mustikkalamput olivat kellarissa 30 vuotta – entisöinti pelasti

Alvar Aalto -säätiö uskoo Seinäjoen kykyyn pitää huolta Aallon kohteista – "Sama linja saisi jatkua"

Aino ja Alvar Aalto olivat arkkitehtuurin ja muotoilun edelläkävijöitä – testaa, kuinka hyvin tunnet heidän töitään