Hyppää sisältöön

Töissä 24/7, alaisia 19 000 ja palkka suurempi kuin pääministerillä – tällainen on Pirkanmaan sote-johtaja Marina Erhola

Pirkanmaan hyvinvointialuetta luotsaa nyt Marina Erhola, joka haluttiin kahteen eri maakuntaan. Tässä jutussa sote-konkari kertoo työskentelytavoistaan.

Pirkanmaan hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola odottaa hyvillä mielin tulevaa uudistusta ja sen johtamista maakunnassa. Kuva: Antti Eintola / Yle

Sitkeä. Avoin. Kärsivällinen. Monessa liemessä keitetty.

Sellaiseksi Marina Erhola, 59, Pirkanmaan hyvinvointialuejohtaja kuvailee itseään.

Marina Erholaa pidetään sosiaali- ja terveyspuolen alalla arvostettuna, määrätietoisena ja voimakkaana johtajana. Se on mahdollisesti syy, miksi Erhola haluttiin johtamaan muutosta sekä Pirkanmaalle että Päijät-Hämeeseen.

Pesti on täysin uusi, se luotiin sote-uudistuksen myötä.

– Meillä on hyvät raamit valmiina uudistukseen ja nyt lähdetään tekemään työtä. Alamme tasaamaan resursseja ja yhdenmukaistamaan palveluja, siinä riittää hommaa monelle vuodelle.

Vaikka hyvinvointialuejohtajan työ on uusi, on Erholalla vuosikymmenien kokemus johtamisesta, lääkärin työstä ja onpa hän ollut mukana kehittämässä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamista aivan sen alkumetreiltä vuodesta 2005 saakka.

Edelliseen tehtäväänsä, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän toimitusjohtajaksi, hän siirtyi oltuaan kymmenen vuoden ajan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylijohtajana.

Päijät-Hämeestä kotoisin oleva Erhola saapui työskentelemään kotikaupunkinsa hyvinvointikuntayhtymään tulipalon keskelle. Vuosi oli 2019 ja maakunnassa oli sekä talous- että luottamuskriisi.

Sen vuoksi Erhola onkin iloinen, että Pirkanmaan lisäksi hän tuli valituksi myös Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtajaksi. Kokenut konkari päätti nukkua yön yli ennen kuin teki päätöksen.

Päätöksen, joka lopulta yllätti hänet itsensä.

Marina Erhola vieraili tämän vuoden tammikuussa Ylen suorassa lähetyksessä, jossa aiheena oli sote- ja aluevaalikysymykset. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Pois mukavuusalueelta

Vaikka Marina Erhola haki johtamaan myös Pirkanmaan hyvinvointialuetta, hän ajatteli Päijät-Hämeen olevan viimeinen etappi.

Muutoksen kaipuu, perheen kannustus ja Pirkanmaalta saatu vahva poliittinen tuki saivat hänet valitsemaan jotain muuta kuin oli aikaisemmin uumoillut. Toisaalta hyppy uuteen kuvaa Erholan tapaa työskennellä.

– Kun alan olla mukavuusalueella, lähden mieluusti hakemaan uusia haasteita.

Niitä varmasti löytyy. Pirkanmaa on Suomen suurin hyvinvointialue, koska Helsinki ei ole mukana sote-uudistuksessa. Pirkanmaan hyvinvointialue tuottaa 2,3 miljardilla eurolla sote- ja pelastuspalvelut yli puolelle miljoonalle ihmiselle. Siitä tulee myös maakunnan suurin työnantaja, sillä alueella työskentelee yli 19 000 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista.

Erhola kuivailee Pirkanmaata lähtökohdiltaan hyväksi alueeksi verrattuna moneen muuhun paikkaan: talous on tasapainossa ja Tampereen seudun kasvu oli viime vuonna ennätyksellisen nopeaa, kun kaupunki kasvoi yli 5 000 asukkaalla. Myös kehyskunnat houkuttelevat nyt ihmisiä.

Pirkanmaalla asuu yli puoli miljoonaa ihmistä. Vaikka muuttovoittoinen alue on Erholan mukaan lähtökohtaisesti hyvä asia, tarkoittaa se myös, että palveluita tarvitsevia ihmisiä on suuri määrä.

– Isossa kuvassa Pirkanmaan haasteet ovat samankaltaisia kuin monessa muussa maakunnassa: peruspalveluiden ja työvoiman saatavuus ovat keskeisiä asioita myös täällä.

Parhaillaan Erhola kiertää Pirkanmaan kuntia läpi ja pyrkii pääsemään kärryille maakunnan kokonaiskuvasta: mitä sanottavaa ihmisillä on, mitä kaivataan, mistä voitaisiin luopua.

Pojan riippuvuus opetti

Yksi Pirkanmaan suurista ongelmista on huumeet. Esimerkiksi Tampereella aineita myydään ja käytetään niin paljon, etteivät poliisin resurssit riitä pysymään perässä. Erhola nostaa esiin etenkin nuorten päihteiden käytön ja huumekuolemat.

– Tarvitsemme sekä alueellisesti että koko Suomen laajuisesti keinoja ja aktiivisempaa politiikkaa, jotta tämä tilanne saadaan kuriin.

Hänen mukaansa katkaisuhoitoa tulisi kehittää ja ylipäätään hoitopaikkoja lisätä.

– Joskus ihminen voi tarvita vaikka 15 kuntoutushoitoyritystä ennen kuin hän siitä lähtee toipumaan. Silloin, kun itsellä on halu lähteä hoitoon, meidän pitäisi pystyä järjestämään se paljon nykyistä ripeämmin.

Päijät-Hämeestä kotoisin oleva Marina Erhola on asunut Pirkanmaalla aiemmin viisi vuotta, kun hän erikoistui keuhkolääkäriksi ja väitteli lääketieteen tohtoriksi. Kuva: Antti Eintola / Yle

Erholan mukaan yksi ratkaisu ongelmaan voisi ainakin jossain määrin olla paljon puhuttaneiden huumeiden käyttöhuoneiden ottaminen käyttöön. Hän painottaa, että asia vaatii vielä jatkoselvitystä ja mielipide on hänen omansa, eikä organisaation, sillä yhteisesti mielipidettä ei vielä ole muodostettu.

– Henkilökohtainen näkemykseni on, että niillä todennäköisesti estettäisiin huumekuolemia. Niin kauan, kun ihminen on elossa, on toivoa.

Sen Erhola on myös itse todistanut.

Hänen poikansa käytti aineita lähes seitsemän vuoden ajan. Vuosien ajan Erhola odotti kauhulla kuolinpuhelua.

Puhelua ei koskaan tullut: useiden yritysten jälkeen poika raitistui.

– Nyt hän on puolitoistavuotiaan lapsen isä ja hoitaa aikoinaan kesken jääneitä opintojaan loppuun. Asiat ovat niin hyvin kuin vain voi olla.

Marina Erhola poikansa kanssa toimittaja Maarit Tastulan vieraina vuonna 2019.

Kun Erholan poika kärsi huumeongelmasta, sairastui Marina myös itse. Keuhkolääkärinä toimineelle Erholalle diagnosoitiin harvinainen keuhkosairaus. Hän oli vuosien ajan toistuvasti tehohoidossa ja hengityskoneessa.

– Nyt voin varsin hyvin, tehokkaiden lääkkeiden ja hoidon vuoksi.

Johtamisen kulmakivenä inhimillisyys

Vaikeat kokemukset ovat kehittäneet Erholalle piirteen, jollaista harvemmin suurien organisaatioiden johtajilla näkee.

Hän puhuu avoimesti yksityiselämänsä haasteista ja pyrkii avoimuuteen myös työssään: jos asioista keskustellaan avoimesti, voidaan ongelmille tehdä jotain.

– Oma kokemukseni on, että vaikeista asioista puhuminen myös julkisesti tuo yleensä merkittävästi enemmän positiivista palautetta kuin negatiivista. Omien heikkouksien myöntäminen voi olla joskus toiselle avuksi.

Erhola kuvailee omaa maailmankatsomustaan humanistikseksi. Osaltaan siihen ovat vaikuttaneet juuri omassa elämässä koetut asiat.

– Toki silmät ovat avautuneet tietyissä asioissa ihan eri tavalla kokemusten perusteella. Työ on kuitenkin työtä, jota tehdään faktojen perusteella. Henkilökohtaiset asiat ja tunteet eivät saa vaikuttaa omaan arviointiin.

Vaikka johtajana hän kuvailee itseään tavoitteelliseksi ja määrätietoiseksi, haluaa Erhola korostaa inhimillisyyttä työntekijöitä kohtaan. Hän nostaa useaan kertaan esiin yhdessä tekemisen voiman.

– Tämä on joukkuepeli. Yksi ihminen lopulta saa aika vähän aikaan, siksi keskeisintä on saada hyvä joukko ympärille.

Suurempi palkka kuin pääministerillä

Hyvinvointialueiden johtajien palkat ovat julkisen hallinnon suurimpia.

Erhola tienaa kuukaudessa 17 500 euroa, vuosiansio lomapalkan kanssa on 218 750 euroa. Erholan kuukausipalkka on suurempi, kuin pääministeri Sanna Marinilla (sd.), joka tienasi vuonna 2020 noin 16 860 euroa kuukaudessa.

– Tehtäväni suuruuteen ja kokonaisvaltaisuuteen nähden palkkani on asiallinen korvaus vaativasta työstä.

Työpäivien pituus Erholalla on noin 24 tuntia päivässä, seitsemänä päivänä viikossa.

– Se on ollut minun tapani työskennellä. Olen lähes aina tavoitettavissa ja jos en ole, sijaiseni on.

Marina Erhola asuu puolisonsa kanssa Lahdessa. Noin tunteroisen ajomatkan päässä kotoa sijaitsee kesämökki, josta Erhola tekeekin osan töistään etänä. Lisäksi hänellä on vuokra-asunto Tampereen keskustassa. Kuva: Antti Eintola / Yle

Kuitenkin vapaa-aikaa liikenee toisinaan. Silloin Erhola on mieluiten perheensä kanssa mökillä, hänellä on neljä lasta ja kaksi lastenlasta. Hän myös lukee mielellään muun muassa pohjoismaisia dekkareita ja pyrkii harrastamaan liikuntaa.

– Vapaa-ajallani elän aika yksinkertaista elämää.

Marina Erhola on vieraana Ylen A-studiossa TV1:llä kello 21.05 keskustelemassa päivystysten kriisistä.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta torstaihin kello 23:een saakka.