Hyppää sisältöön

Tuore selvitys: Terveyskeskusten potilaiden hoidon henkilökohtainen jatkuvuus pitäisi taata lailla

Tuoreen selvityksen mukaan potilaat hyötyisivät siitä, että yksi lääkäri perusterveydenhuollossa huolehtisi potilaan diagnostiikasta ja hoidosta. Tämä tulisi yleislääketieteen professorin Juha Auvisen mukaan turvata lailla.

Selvitys uudenlaisesta omalääkärimallista on valmistunut
Selvitys uudenlaisesta omalääkärimallista on valmistunut

Nykyisin suurimmalla osalla suomalaisista terveyskeskusten potilaista ei ole omaa lääkäriä. Tieteellinen näyttö puhuu kuitenkin potilas-lääkärisuhteen jatkuvuuden puolesta, sanoo uutta omalääkärimallia (siirryt toiseen palveluun) selvittänyt projektipäällikkö ja yleislääketieteen professori Juha AuvinenOulun yliopistosta.

– On olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä siitä, että saman lääkärin hoitaessa potilasta hoidon laatu paranee. Myös sairastuvuus ja kuolleisuus vähenevät merkittävästi, terveydenhuollon palveluiden kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät ja potilaat ovat tyytyväisempiä, toteaa selvityksen projektipäällikkö.

Selvitysryhmä esittää, että Hyvinvointialueiden terveysasemilla otettaisiin käyttöön hoidon jatkuvuusmalli, jossa potilaan ja lääkärin välinen hoitosuhde olisi jatkuva ja potilaan hoidon tukena olisi lisäksi omahoitaja ja tarvittaessa moniammatillisen tiimin muita jäseniä.

Omalääkärimalleja jo 80-luvulla

Omalääkärimalleja on Suomessa kehitetty jo 80-luvulta lähtien.

– Asiaa on suositeltu ja on rakennettu malleja, mutta mitään ei ole tapahtunut 2000-luvun aikana. Jos tätä verrataan hoidon saatavuuteen, on hoitotakuulainsäädännöllä ollut voimakas ohjaava vaikutus. Eli tarvitaan lainsäädännöllisiä muutoksia, että saadaan potilas–lääkärisuhteen jatkuvuutta parannettua. Suosittelemme, että potilaan oikeutta omaan lääkäriin perusterveydenhuollossa vahvistetaan, sanoo Auvinen.

Auvisen mukaan hyvä kehitys pysähtyi lääkärien ja hoitajien aliresurssointiin terveysasemilla.

– Käytännön tasolla tehtiin virheitä, kun ei palkattu sijaisia. Lääkärit ylikuormittuivat ja lähtivät terveyskeskuksista. Tämä takia omalääkärijärjestelmä jouduttiin purkamaan, toteaa Auvinen.

Lisää erikoistuneita lääkäreitä terveysasemille

Selvityksen tekijöiden näkemys on, että hoidon jatkuvuusmallin toteuttaminen vaatii jatkossa myös työntekijöiden, etenkin lääkäreiden ja hoitajien määrän lisäämistä terveyskeskuksissa.

Laskelmien mukaan terveyskeskuksiin tarvittaisiin tuhat lääkäriä lisää. Kustannus on noin 100 miljoonaa euroa.

– Tiedetään, että perusterveydenhuollon potilas–lääkärisuhteen jatkuvuus ja perusterveydenhuollon toimivuus säästää kustannuksia huomattavasti muilta sektoreilta ja erikoissairaanhoidosta, toteaa projektipäällikkö.

Auvisen mukaan hoidon jatkuvuusmalli olisi toteutettavissa myös suurissa kaupungeissa.

– Se on tahdon asia. Useamman lääkärin ja hoitajan tiimeillä ei saavuteta samoja hyötyjä kuin potilas–lääkärisuhteen jatkuvuudella, toteaa Auvinen.

Yksi tärkeä osa hoidon jatkuvuutta on selvityksen tekijöiden ja asiantuntijoiden mukaan terveysasemien henkilökunnan erikoistumistason nostaminen. Auvisen mukaan vastuulääkäri ei voi olla sijainen tai harjoitteluvaiheen lääkäri.

– Perusterveydenhuollossa vain kolmasosa lääkäreistä on yleislääketieteen erikoislääkäreitä. Sairaaloissa kaksi kolmasosaa on erikoislääkäreitä. Osaamista pitää vahvistaa ja työhyvinvointia, että erikoistuneet lääkärit myös pysyvät terveysasemilla, perustelee Auvinen.

Hoitotakuun kanssa samaan aikaan

Hallitus teki toukokuussa 2022 esityksen hoitotakuusta eli terveyskeskusten hoidon saatavuuden parantamisesta. Sen mukaan terveydenhuollon hoitotakuu on muuttumassa kiireettömän hoidon osalta vuoden päästä syyskuussa.

Syyskuun alusta 2023 alkaen kiireettömissä asioissa potilaan hoidon tarve tulisi arvioida saman päivänä, kun hän ottaa yhteyttä terveyskeskukseen. Varsinaiseen hoitoon tulisi päästä kahden viikon kuluessa.

Vuoden 2024 lopulla hoitotakuuta on tarkoitus parantaa entisestään ja potilaan pitäisi päästä terveysasemalla hoitoon jo viikon sisällä yhteydenotosta.

Määräajat eivät Auvisen mukaan saisi estää hoidon jatkuvuutta. Siksi näitä kahta asiaa tulisi kehittää samaan aikaan.

– Jos parannetaan vain saatavuutta, niin hoidon jatkuvuus tulee romuttumaan entisestään ja systeemistä tulee entistä kalliimpi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) pitää hoidon jatkuvuusmallia tärkeänä perusterveydenhuollon vahvistamisessa.

– Hoitosuhteen jatkuvuus vahvistaa potilaan oikeuksia ja antaa eväitä laadukkaamman hoidon toteuttamiseen, kommentoi Lindén.

Lindénin mukaan asiassa on tarkoitus käynnistää jatkoselvitys ministeriössä, ja selvittää muun muassa minkä lain yhteyteen hoidon jatkuuvuuden sääntely tulisi kirjata.

– Itse pidän mahdollisena, että osa hoidon jatkuvuudesta toteutetaan myös ostopalveluperiaatteella. Ei ostamalla yksittäisiä hoitosuoritteita, vaan kyse olisi pitkäaikaisista sopimuksista., sanoo Lindén.

Selvitys toteutettiin aikavälillä 16.5.–15.8.2022 ja sen toteuttamisesta vastasi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö yhteistyössä Oulun yliopiston Väestöterveyden tutkimusyksikön kanssa. Selvityksen aineistona ovat olleet muun muassa kirjallisuuskatsaus, asiantuntijahaastattelut ja kohderyhmäkyselyt.

Millaisia kokemuksia sinulla on omalääkärimallista? Kannatatko ehdotusta? Voit keskustella asiasta 17.8. kello 23:een saakka.