Hyppää sisältöön

Analyysi: Saksan Scholz sähköisti Oslon vaisun pääministerikokouksen vastustamalla venäläisturistien viisumikiristyksiä

Saksan liittokansleri Olaf Scholz sähköisti Oslon pääministerikokouksen kertoessaan Saksan kannan mahdollisista venäläisten viisumirajoituksista. Linjariidasta voi tulla EU:ssa vaikea, arvioi Ylen Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen.

Saksan liittokansleri Olaf Scholz oli eri mieltä Suomen Sanna Marinin kanssa venäläisten viisumiehtojen kiristyksestä. Kuva: Clemes Bilan / EPA

Pohjoismaiden pääministerit kokoontuivat ensi kertaa yhteen kesäkuisen Madridin Nato-kokouksen jälkeen. Kokous oli myös ensimmäinen koronavuosien tauon jälkeen.

Yhtä vaille kaikki tämänhetkiset pohjolan pääministerit ovat sosiaalidemokraatteja. Islannin Katrín Jakobsdóttir on vihervasemmistolainen.

Puitteet pääministerikokoukselle eivät olisi voineet olla komeammat. Pääministereille esiteltiin upouutta Munch-museota, jonka edestä oslolaiset pulahtelivat mereen hellettä pakoon. Aamun uutisissa Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre oli linjannut, että oli oikein, että samoissa vesissä uiskennellut jättimursu oli eilen lopetettu.

Olisi siis voinut kevään ja Madridin jälkeen kuvitella, että nyt olisi täysi hönkä päällä. Mutta ei.

Nyt oltiin ensi kertaa koolla saman puolustusliiton jäseninä ja melkein jäseninä, mutta esimerkiksi kevään tarmokkaat puheet puolustuksellisesta työnjaosta olivat poissa. Nyt alettaisiin tehdä inventaariota sekä ulkoministeriöissä että puolustusministeriöissä, että minkäslaista yhteistyötä onkaan vuosien mittaan ollut vireillä. Kuulosti enemmän kaappien siivoukselta kuin dynaamiselta uudelta alulta.

Naton uuden vahvan pohjolan hehkutus jäi vähiin. Sen sijaan selväksi tehtiin monen pääministerin suulla, että pohjoismaat eivat aio muodostaa omaa blokkia Naton sisälle. Samoin kuin se, että Naton pohjoiset maat eivät luo uhkaa kellekään.

Saksan Scholz joutui puolustuskannalle

Tunnelma sähköistyi vasta kun pohjolan pääministeriviisikko ja Saksan liittokansleri Olaf Scholz astuivat illansuussa lehdistön eteen. Kysymys venäläisturistin viisumien kiristämisestä jakoi pääministeririvin syvästi.

Suomi ja Baltian maat ovat halukkaita kiristämään viisumiehtoja. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan kansalaisten mielestä on syvä ristiriita siinä, että sodan aloittaneen maan kansalaiset lomailevat ja kulkevat vapaasti aivan kuin sotaa Ukrainassa ei olisikaan. Marin sai tukea Tanskan Mette Fredrikseniltä (sd.) . Viro on jo omat kiristyksensä tehnyt, mutta Marin toivoo asiaan yhä EU-tason linjausta.

Saksan Scholzin mukaan EU:lla on asiasta linjaus: Pakotteet on sunnattu poliittiseen ja taloudelliseen eliittiin eikä tavallisia venäläisiä ole syytä rangaista vaikeuttamalla viisumien saantia. Scholz joutui perustelemaan kantaansa moneen kertaa ja näytti jäävän Oslossa alakynteen.

Alta voit katsoa Marinin näkemyksen viisumiasiaan:

Sanna Marin.
Suomen pääministeri Sanna Marinin mielestä ei ole tehokasta, jos EU-maat tekevät yksittäisiä päätöksiä venäläisturistien viisumien kieltämisestä. Marin kuvattiin Kesärannassa 8. elokuuta 2022.

Ruotsin Magdalena Andersson (sd) pysytteli hiljaa kuten monesti muulloinkin ja vastasi vasta kun Ruotsin linjaa kysyttiin suoraan. Anderssonin mukaan asia ei ole musta-valkoinen, molemmille kannoille on perusteensa eikä Ruotsi ole vielä puoltaan valinnut. Lehdistötilaisuus päättyi erimielisyyden tunnelmissa.

Suomen hallitus kokoontuu huomenna tiistaina iltakouluun, jossa viisumiasiaa ovat puimassa myös hallituspuolueiden eduskuntaryhmien johtajat. Marin toistaa yhä kaipuunsa EU-ratkaisuun. Monen kysymyksen jälkeen Marin kuitenkin myönsi Munch-museon pihalla, että Suomi saattaa ratkaista asian lyhentämällä viisumien hakuaikoja ja rajoittamalla vastaanotettavien viisumihakemusten määrää.

Ei siis EU-linjauksella, vaan jäsenmaan kansallisella päätöksellä, joka poikkeaa unionin aiemmin sopimasta. Ja kun jäsenmaiden yhtenäinen rintama murenee yhdessä asiassa, voiko se silloin mureta muussakin? Se saatettaisiin hyvin panna merkille myös Kremlissä ja tulkita EU:n yhtenäisen rintaman rapautumisena.

Luvassa kylmä ja kalsea talvi?

Viisumierimielisyyksistä huolimatta Saksan liittokansleri on Oslossa arvovieras. Saksa on Norjan tärkein kauppakumppani, mutta nyt saattaa ystävyys joutua koetukselle. Norja vie sähköä Saksaan, ja Venäjän kaasuputkien tukkeuduttua Saksa on pulassa. Ensi talvesta voi tulla saksalaisille todella kalsea.

Juuri nyt näyttää siltä, ettei Norjasta taida olla auttajaksi, sillä maan vesivarat ovat niin vähissä, että vientiä saatetaan joutua rajoittamaan.

Poikkeuksellinen kuivuuden takia norjalaiset miettivät jo omaakin kulutustaan, ettei rajoituksiin tarvitsisi mennä.

Mutta kuin pienenä merkkinä edes jostain hyvästä, ankara helle vaihtui pääministerikouksen päätteeksi sadekuuroksi ja ukonilmaksi.

Voit keskustella aiheesta 16.8. kello 23:een saakka.