Hyppää sisältöön

Tutkimus: Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen ydinsota voisi johtaa 5 miljardin ihmisen nälkäkuolemaan – myös suomalaisten tilanne olisi heikko

Tutkijat analysoivat kuutta eri ydinsodan jälkeistä skenaariota, joissa ydintuhoista johtuva tuhka vapautuu maapallon ilmakehään.

Tutkimuksen loppukappaleessa todetaan sen vahvistavan toteamuksen "ydinsotaa ei voi voittaa, eikä sitä tulisi koskaan käydä". Kuvassa on vuonna 1945 Nagasakissa räjähtäneen ydinpommin pilvi. Kuva: Public Domain

Uuden tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan ydinsodasta johtuva tuhka voi johtaa pahimmassa tapauksessa viiden miljardin ihmisen kuolemaan ja aiheuttaa maailmanlaajuisen nälänhädän. Tutkimus on julkaistu tiedejulkaisu Nature Foodissa, joka on Naturen alla julkaistava julkaisu.

Ydinaseiden polttamien kaupunkien tuhka estää auringonvalon pääsyn maapallon pinnalle vuosien ajan. Tämä viilentää maapalloa, ja vaikeuttaa viljelyä ja tuotantoeläinten kasvattamista. Lisäksi alentunut lämpötila johtaa kalakantojen heikkenemiseen.

Tutkijat analysoivat kuutta eri ydinsodan jälkeistä skenaariota kahden vuoden jälkeen sodasta. Jokaisessa skenaariossa ydinsota kestää viikon.

Ilmakehään pääsevän tuhkan määrä vaihtelee jokaisessa skenaariossa. Lievimmässä skenaariossa ilmakehässä oleva tuhka laskee maapallon lämpötilaa yhdellä asteella, kun taas rajuimmassa skenaariossa maapallon lämpötila laskee kuusitoista astetta.

Lievin skenaario olisi tutkimuksen mukaan Pakistanin ja Intian välinen ydinsota. Pahin lopputulos olisi Yhdysvaltojen ja Venäjän välisessä sodassa.

– Suuri prosentti ihmisistä näkisi nälkää. Tilanne olisi todella huono, sanoo tutkimusta johtanut ilmastotutkija Lili Xia Nature-lehdessä tutkimuksesta julkaistussa artikkelissa.

Yhdysvaltojen ja Venäjän välisessä ydinsota-skenaariossa tutkijat laskivat mukaan myös ydinasehyökkäyksen Ranskaan, Saksaan, Japaniin, Isoon-Britanniaan ja Kiinaan.

  • Alla oleva video näyttää, kuinka vuonna 1945 Yhdysvallat tiputti atomipommin Hiroshimaan Japaniin, ja mitä siitä seurasi. Little Boy -niminen atomipommi oli räjähdysvoimakkuudeltaan noin 15 kilotonnia. Nykyään on olemassa vetypommeja, jotka ovat paljon voimakkaampia.
Rauhallisena maanantaiaamuna kenelläkään Hiroshimassa ei ollut aavistustakaan siitä täystuhosta, joka heitä uhkasi 9 kilometria kaupungin yläpuolella.

Kahden vuoden jälkeen tästä Yhdysvaltain ja Venäjän välisestä ydinsodasta yli viisi miljardia ihmistä nääntyisi nälkään, eli jäljelle jäisi tämänhetkisestä väestöstä noin 3 miljardia ihmistä.

Jäljelle jäävä ihmiskunta saisi päivässä ruokaa noin 1 900 kalorin verran, eli juuri ja juuri selvitäkseen.

Tutkijat olettivat, että ydinsodan jälkimainingeissa kansainvälinen kauppa lakkaa, eikä ruokaa kulje maasta toiseen, kun valtiot päättävät ruokkia mieluummin omat kansalaisensa.

Lisäksi tutkijat olettivat, että ruokahävikin määrää vähennettäisiin tai se eliminoitaisiin kokonaan, ja että biopolttoaineiden raaka-aineita käytettäisiin polttoaineen sijaan jossain määrin ravintona.

Pahimmillaan suomalaisia kuolisi 5,3 miljoonaa

Pohjoinen pallonpuolisko kärsisi jo valmiiksi lyhyempien kasvukausien takia tuhkasta enemmän kuin eteläinen pallonpuolisko ja päiväntasaajan alue. Yhdysvaltojen ja Venäjän välisen ydinsodan seurauksena suomalaiset olisivat tutkimuksen mukaan nääntymisen partaalla lähes jokaisessa skenaariossa.

Punaisen värityksen maissa ihmiset saisivat ruokaa niin vähän, että he lopulta kuolisivat, kun heidän kehonsa on käyttänyt kaikki rasvaan ja lihaksiin säilötyt energiavarastot. Keltaisen värityksen maissa ihmiset saisivat ruokaa sen verran, että he laihtuisivat ja pystyisivät lähinnä olemaan paikallaan, sillä liikkuminen veisi liikaa energiaa. Vihreän värin maissa ihmiset saisivat ruokaa sen verran, että he pystyisivät jatkamaan liikuntaa samalla tavalla kuin ennenkin.

Kalorien tuotanto laskisi Suomessa (siirryt toiseen palveluun)kahden vuoden jälkeen sodasta 48,5 prosenttia, jos tuhkaa vapautuu 5 miljoonaa tonnia. Jos tuhkaa vapautuu 150 miljoonaa tonnia, vähenisi Suomen kalorituotanto 98,5 prosenttia.

Ainoa skenaario, joissa suomalaiset eivät kohtaisi nälkäkuolemaa ja menettäisivät vain painoa, olisi Intian ja Pakistanin välinen ydinsota riippumatta siitä, vähennetäänkö maailmassa ruokahävikkiä tai ohjataanko tuotantoeläimille tarkoitettu vilja ihmisten syötäväksi.

Pahimmassa tapauksessa Suomessa kuolisi 5,3 miljoonaa ihmistä.

Nurmi pärjäisi viileässä viljelykasveista parhaiten

Luonnonvarakeskuksen johtavan tutkija Ari A. Rajalan mukaan Suomessa on viljeltävää pinta-alaa noin kaksi miljoonaa hehtaaria. Tästä noin puolet on viljakasvien viljelyä varten ja hieman vajaa puolet nurmea varten.

Nurmi on Rajalan mukaan myös lyhyellä kasvukaudella selviävä viljelykasvi, eli jos lämpötila laskisi ja kasvukaudet lyhentyisivät, olisi nurmi kaikkein varmin viljelykasvi. Nykyisellään niistä myös saadaan kaksi tai kolme satoa, kun taas siemensatokasveista kuten kaurasta saa vain yhden sadon kerrallaan.

Rajala muistuttaa kuitenkin, että jos lämpötilat laskevat, voi kolmas nurmisato jäädä saamatta ja toinenkin olla epävarma riippuen lämpötilan laskun jyrkkyydestä.

– 1860 -luvulla oli Suomessa kaksi todella poikkeuksellista täydellistä katovuotta ja ihmisiä kuoli nälkään. Viljan viljely epäonnistui tuolloin lähes täysin, ja heräsi ajatus siitä, että olisi keskityttävä enemmän karjatalouteen, koska nurmen kasvattaminen on varmempaa. Nurmi on tällainen ääriolojen parempi satokasvi, joskin se pitää sitten kierrättää eläinten kautta ihmisravinnoksi, hän sanoo.

Tämä näkyy myös tutkimuksen datassa. Sen mukaan skenaariossa, jossa viljaa käytettäisiin vain ihmisten ruokana, kuolisi Suomessa lievimmässä skenaariossa 1,8 miljoonaa ihmistä. Sen sijaan skenaariossa, jossa puolet tavallisesta rehutuotannosta menisi ihmisten tarpeisiin ja puolet tuotantoeläimille, kuolisi ihmisiä puoli miljoonaa.

Jos maapallon lämpötila tippuisi dramaattisesti, voitaisiin nurmista saada satoa, mutta siemensatokasvit eivät selviäisi.

Tällaisista ihmisravinnoksi viljeltävistä kasveista ovat Suomessa yleisimmät vehnä, ruis, ohra ja kaura. Tällä hetkellä suomalaiset viljelijät suosivat Rajalan mukaan viljelylajikkeita, joilla on pidempi kasvukausi ja jotka vaativat täten pidempää lämpimämpää säätä, mutta tuottavat runsaamman sadon.

Suomessa olisi kuitenkin mahdollista vaihtaa viljeltäviä lajikkeita.

– Sinänsä tämä onnistuisi, mutta ongelma olisi se, eri lajikkeiden siemeniä tuotetaan kysynnän mukaan. Lyhyemmän kasvukauden lajikkeen siementä ei piisaisi kaikille halukkaille, jos yhtäkkiä syntyisi tarve viljellä aikaisempia lajikkeita, kertoo Rajala.

Lyhyemmän kasvukauden ohra vaatii Rajalan mukaan kesällä noin viidentoista celsiusasteen vuorokauden keskilämpötilan kypsyäkseen.

– Laskeskelisin, että maltillisimman skenaarion tilanteessa (suhteutettu 30 vuoden keskilämpötilaan) aikaisemmat ohralajikkeet vielä menestyisivät, mutta muilla viljoilla tekisi tiukkaa tuleentua. Myös syyskylvöiset vehnä- ja ruislajikkeet pystyisivät todennäköisesti tuottamaan satoa, sillä ne kylvetään jo syksyllä ja ne lähtevät kasvuun aikaisin keväällä ja tuleentuvat yleensä ennen kevätkylvöisiä lajikkeita. Toki ei ole tietoa minkälaiset talvet olisivat, olisivatko ne hankalia syyskylvöisten talvehtimisen kannalta, Rajala kertoo.

Rajalan lasku perustuu Jokioisten touko-elokuun keskilämpötiloihin 30 vuoden ajalta.

Jos lämpötilapudotukset ovat kasvukaudella kuitenkin kahta astetta enemmän, ovat siemensatokasvien satoedellytykset ovat Rajalan mukaan kokolailla mennyttä.

Vaihtoehtoiset ravinnot ja pölyttäjät kaipaavat vielä jatkotutkimusta

Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, jossa tarkastellaan ruokaturvallisuutta ydinsodan jälkeen pidemmällä tähtäimellä.

Lopputulokseen vaikuttaa kuitenkin monia tekijöitä, kuten hyökkäyksen kohteeksi joutuneiden maiden ongelmat infrastruktuurissa sekä ruoantuotannon ja eri viljojen viljelyn monimutkaisuus, sillä eri viljoja viljellään eri tarpeisiin eri maissa.

– Tutkimus on hyödyllinen askel kohti ymmärrystä siitä, miten ydinsota vaikuttaa maailmanlaajuisesti ruoantuotantoon. Lisää työtä on kuitenkin tehtävä, jotta voimme täsmällisemmin simuloida vaikutuksia viljelyyn, sanoo Yhdysvaltain Minnesotan yliopistosta ruokaturvallisuuden tutkija Deepak Ray Nature-lehdessä.

Tutkimuksen mukaan siinä käytetyt mallinnus-ohjelmat ovat huipputasoa, mutta. tutkimus hyötyisi myös muilla ohjelmistoilla tehdyistä mallinnuksista. Suurin osa viljelyn ennustamiseen käytetyistä mallinnus-ohjelmista on tarkoitettu ilmaston lämpenemisen vaikutusten ennustamiseen, joten tutkijoiden mukaan lisätutkimusta tarvitaan vielä syvemmän ymmärryksen saavuttamiseksi.

Lisätutkimusta tarvitaan vielä esimerkiksi radioaktiivisen laskeuman vaikutuksesta hyönteisiin ja pölyttäjiin, jotka vaikuttavat viljelyyn sekä vaihtoehtoisten ruoka-aineiden kuten valoa tarvitsemattomien levien kasvatuksesta.

Lue lisää aiheesta:

Hiroshiman atomipommin uhreja muistettiin kasvaneen ydinuhan varjossa – "Ydinaseet eivät takaa turvallisuutta, vain kuolemaa ja tuhoa"

Joe Biden selvittää Lähi-idässä Trumpin sotkuja – Iranin ydinaseuhka kasvoi, ja palestiinalaiset ovat entistä ahtaammalla

Ydinaseet ovat jo vaikuttaneet sotaan Ukrainassa, ja sodan lopputulos voi määrittää ydinaseiden roolia tulevaisuudessa

Rauhantutkimuslaitos: Maailma matkaa kohti uutta ydinasevarustelun kautta

Aiemmin salainen video maailman voimakkaimman ydinaseen räjäytyksestä julki – Näin räjähtää "tsaaripommi"

Tarkennettu 19.8. kello 9.13: Tutkimus on julkaisu Nature Foodissa. Tekstissä luki aiemmin, että se on julkaistu Naturessa.