Hyppää sisältöön

Palkkaharmonisointi voi aiheuttaa väestömäärältään Suomen suurimmalle hyvinvointialueelle jättilaskun – johto pitää myös mahdollisena, että aikataulu venyy

Pirkanmaan hyvinvointialueen lasku kasvaa erityisen suureksi, jos harmonisointi viivästyy ja palkat yhtenäistetään korkeimpien tehtäväkohtaisten palkkojen perusteella.

Pirkanmaan hyvinvointialue on Suomen suurin hyvinvointialue. Pirkanmaan hyvinvointialueella on yli 19 000 työntekijää. Kuva: Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Vuoden 2023 alussa aloittava Pirkanmaan hyvinvointialue voi saada tuntuvan laskun työntekijöiden palkkojen harmonisoinnista. Tätä nykyä samaa työtä tekevien palkkahaitari Pirkanmaan eri kunnissa on ylimpien ja alimpien ansioiden osalta varsin lavea.

Suomen suurimman hyvinvointialueen johto pitää mahdollisena, että kaikkien lähes 20 000 työntekijän palkkoja ei saada tasapäistettyä vielä vuoden vaihteeseen mennessä. Asiasta kerrottiin Ylelle tilaisuudessa, jossa Pirkanmaan hyvinvointialueen johtoviisikko esittäytyi medialle.

Uusien hyvinvointialueiden rahoitus tulee jatkossa valtiolta. Koko maassa palkkaharmonisointiin on varattu noin 400 miljoonaa. Pirkanmaan osalle valtion kaavailema raha ei tule riittämään, sillä pottia ovat jakamassa kaikki tulevat hyvinvointialueet.

Jos palkat yhtenäistettäisiin Pirkanmaalla suhteessa alueen kärkipalkkoihin eli samaa työtä tekevien osalta ylimpään palkkaan, tulisi hintalapuksi hyvinvointialueen johdon arvioiden mukaan 100 miljoonaa euroa, kerrottiin tilaisuudessa.

Työmarkkinatilanne vaikeuttaa talousarvion valmistelua

Työnantajapuolella liputetaan harmonisoinnin suhteen mediaanipalkkojen puolesta. Tämä tarkoittaisi sitä, että palkat harmonisoitaisiin palkkahaitarin keskimmäisen palkansaajan mukaan. Myös tämä malli aiheuttaisi lisälaskua uusille hyvinvointialueille, mutta se olisi euromääräisesti pienempi.

Työntekijöiden palkkaus aiheuttaa muutenkin haasteita hyvinvointialueiden talousarvion laadinnassa. Työmarkkinasopua sotealan ammattilaisten ja kuntatyönantajien välillä ei ole vielä saavutettu, ja palkkaratkaisun saaminen voi kaatua hyvinvointialueiden syliin. Talousarvioita on siis laadittava palkkojen osalta osin arvailuiden varassa.

Viivästyminen voi johtaa jättilaskuun

Jos palkkojen harmonisointi vie vuosia, Pirkanmaan hyvinvointialueelle voi koitua myöhemmin jättilasku, kun palkkoja joudutaan maksamaan työntekijöille jälkikäteen. Tästä hyvä esimerkki on Eksote Etelä-Karjalassa, jossa Etelä-Karjalan yhdeksälle kunnalle tuli yli 30 miljoonan euron yllätyslasku useiden vuosien aikana maksamatta jääneistä palkan osista. Etelä-Karjalassa suurimmat rästipalkat osalle työntekijöistä kohosivat yli 10 000 euroon.

Pirkanmaan hyvinvointialueella on yli 19 000 työntekijää, joten Etelä-Karjalassa maksettu yli 30 miljoonan rästipalkkaerä tulee ylittymään Pirkanmaalla roimasti.

Korjaus 17.8 klo 14.18: Lisätty otsikkoon sana väestömäärältään. Varsinais-Suomen hyvinvointialue on henkilöstömäärältään suurin ja siellä on noin 23 000 työntekijää.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida torstaihin kello 23:een.