Hyppää sisältöön

Kiistelty merimetso sopeutuu merikotkan uhkaan – taktiikkana joukkovoima ja piiloutuminen puuston sekaan

Merimetson pesintätapoja horjuttaa eteläisen Suomen runsastunut merikotkakanta. Laji kuitenkin keksii uusia tapoja turvata tulevaisuutensa.

Suomenlahdella merimetsojen pesintä väheni 10 prosenttia. Kuva: Joakim Lax / Yle

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) toteuttamassa laskennassa on huomattu, että merimetsoyhdyskuntien sijainnit Suomen merialueilla ovat muuttuneet.

Merimetsot pesivät yleensä yhdyskunnissa. Ne rakentavat pesiään luodoille, saarille sekä merimerkkien ja majakoiden rakenteisiin.

Tutkijat ovat nyt kuitenkin huomanneet, että lajin pesintätavoissa on tapahtunut muutoksia.

Suomessa on kaiken kaikkiaan 52 merimetsoyhdyskuntaa. Arkistokuva. Kuva: Risto Degerman / Yle

Iso muutos on, että yksittäisten yhdyskuntien koot ovat kasvaneet. Yli 60 prosenttia koko Suomen merimetsokannasta pesii nyt kahdeksassa suuressa yhdyskunnassa. Isoja, yli tuhannen pesän yhdyskuntia on kuusi.

Pieniä yhdyskuntia löytyi laskennassa hylättyinä poikkeuksellisen iso määrä, 23. Vielä viime kesänä näillä autioituneilla paikoilla pesi 3 000 paria. Useissa pienissä yhdyskunnissa pesintä epäonnistui Suomen ympärisökeskuksen mukaan kokonaan. Syynä epäonnistumiseen ovat merikotkat, jotka saalistavat ja häiritsevät merimetsoja.

Toinen iso muutos merimetson pesintätavoissa on puupesinnän yleistyminen. Jo yli puolet pesivistä pareista tekee pesänsä puuhun avoimien luotojen sijaan. Vielä kolme vuotta sitten näin teki linnuista vain joka neljäs.

Kasvillisuuteen turvautuminen on merimetson keino suojautua merikotkan häirinnältä. Arkistokuva. Kuva: Hanna Othman / Yle

Suomenlahden kanta heikentynyt

Aiemmin kolmasosa merimetsoissa pesi Suomenlahdella, mutta nyt sekä Suomenlahdella että Saaristomerellä ja Merenkurkussa kannat ovat vähentyneet kaikissa 10 prosenttia.

Selkämerellä ja Perämerellä merimetsokanta on nyt sen sijaan viidenneksen suurempi kuin kesällä 2021, kertoo tutkija Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskuksesta.

Merenkurkussa yhdyskuntien määrä on laskenut viime vuosien aikana dramaattisimmin. Pesiä oli nyt 6 000 vähemmän kuin vuonna 2018 ja yhdyskuntia seitsemän sijasta enää kaksi.

Ympäristöhallinnon mukaan merimetsot onnistuvat tyypillisesti saattamaan kaksi poikasta lentokykyisiksi saakka. Arkistokuva. Kuva: AOP

Kokonaisuudessaan merimetsokannan kasvu on ollut pysähdyksissä vuodesta 2005 saakka, selviää Ympäristöhallinnon merimetsoraportista. Koko Suomessa havaittiin tänä kesänä 140 pesää vähemmän kuin vuosi sitten.

Merimetsot aiheuttavat yhä ristiriitaisia tunteita ihmisissä. Tänä kesänä pesintää häirittiin ainakin Raaseporissa ja Ahvenanmaalla, jossa maakunnan ainoa pesintäyritys estettiin. Merimetso on Suomen ympäristölaissa rauhoitettu ympärivuotisesti.

Lue lisää:

Merimetsokanta kasvoi Selkämerellä – maan suurin yhdyskunta Raumalla

Merimetsojen määrä lisääntynyt Perämerellä

Merimetsot siirtyneet Merenkurkusta kohti pohjoista – Kokkolassa laskettiin 1 360 pesää