Hyppää sisältöön

Suomi ei ole ainoa, joka tukee kannattamatonta lentoliikennettä – Ruotsissa tukea on jaettu pitkään, ja nyt mietitään jo lentojen korvaamista junilla

Liikenne- ja viestintäviraston johtajan mukaan myös Suomessa on vielä edessä sama keskustelu kuin Ruotsissa: pitääkö valtion miettiä ilmastoa, kun se tukee lentoreittejä.

Suomessa lentoliikenteen tukeminen on alkanut korona-aikana. Danish Air Transport lensi toistaiseksi viimeiset lentonsa Kajaanin lentokentältä sunnuntaina, ja uutta toimijaa etsitään kilpailutuksella. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Suomessa valtio on kilpailuttamassa viittä eri lentoreittiä, jotka Finnair on lakkauttanut kannattamattomina.

Jo aiemmin valtio on tukenut osin Savonlinnan-reittiä, mutta muuten lentojen tukeminen on meillä vielä uusi, koronan tuoma ilmiö. Nytkin tarkoituksena on, että reitit muuttuisivat taas kannattaviksi eikä tuki muuttuisi pysyväksi.

Toisin on naapurimaissa Ruotsissa ja Norjassa. Norjassa on yleisesti vahva pyrkimys pitää maa asuttuna ja isompi budjetti. Kuitenkin myös Ruotsissa valtio on tukenut kotimaan lentoliikennettä jo pitkään ja ennen koronaakin.

– Heillä lentoliikenteen tukeminen on ollut aika systemaattista, sanoo johtaja Pipsa Eklund liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.

Tällä hetkellä Ruotsi tukee liikennettä kahdelletoista kentälle. Joukossa on myös muita kuin Tukholmaan suuntautuvia lentoja, esimerkiksi pohjoisessa Luulajan ja Pajalan välinen lentoyhteys. Paikkakuntien välinen etäisyys on reilut 200 kilometriä. Esimerkiksi vuonna 2019 matkustajia reitillä oli noin 2 000 vuodessa, käy ilmi Ruotsin Trafikverketin raportista. (siirryt toiseen palveluun)

Suomessa esimerkiksi Jyväskylän lentokentällä on ollut vuoden 2019 kesäkuussa vajaa 7 000 matkustajaa.

Ruotsissa halutaan vähentää tuettuja lentoja

Ruotsissa käydään jo keskustelua siitä, voitaisiinko tuetusta lentoliikenteestä osin siirtyä eteenpäin. Tarkoituksena on, että reittejä voitaisiin yhä enemmän hoitaa markkinavetoisesti. Lisäksi mietinnässä on, voitaisiinko Torsbystä, Hagforsista ja Kramforsista Tukholmaan olevat lentoreitit korvata esimerkiksi junayhteyksillä.

– Oletan, että ilmastosyistä, Eklund sanoo.

Eklundin mukaan Suomessa ei vielä ole juuri päästy siihen keskusteluun, miten valtion täytyy huomioida ilmastotavoitteet, kun se tukee kannattamattomia lentoreittejä.

– Meillä tukeminen lähti käyntiin koronan aikana ja tukipäätöksiä tehtiin aika nopeastikin. Suomessa ilmastokeskustelua ei vielä olla käyty.

Reittien tukeminen on syksyllä esillä liikenneministeriössä osana muidenkin työhön liittyvien yhteyksien palvelutason määrittelemistä. Eklund uskoo, että ympäristönäkökulma on tulossa Suomessakin vahvemmin esiin.

Euroopan unioni on ilmastosyistä rajoittanut lentojen tukemista siten, että valtiot voivat tukea vain reittejä, jotka eivät ole korvattavissa alle kolmen tunnin junamatkalla. Jyväskylän ja Helsingin välinen junamatka on vain vähän yli kolme tuntia.

– Uskon, että myös meillä tulee keskustelua siitä, mitä tällaisissa tilanteissa tuetaan, lentämistä vai jotain muuta kulkumuotoa. Saa nähdä, tuleeko EU:lta myös lisää ohjausta tulevaisuudessa, Eklund pohtii.

Suomalainen lentoliikenne poikkeuksellisen Helsinki-keskeistä

Suomalainen lentoliikenne on myös naapurimaihin verrattuna keskittynyt vahvasti pääkaupungin lentokentälle. Toisin kuin Norjassa ja Ruotsissa, muita maan sisäisiä yhteyksiä ei käytännössä ole.

Väitöskirjatutkija Riku Viri Tampereen yliopistosta sanoo, että Norjassa on paljon kotimaan yhteyksiä vaikean maaston takia. Myös Ruotsissa on ollut etenkin ennen koronaa paljon Suomea enemmän kotimaan lentoreittejä.

– Ruotsin väestö on toki isompi, mutta se tuskin selittää eroa kokonaan, Viri sanoo.

Lentoliikenteeseen vuosikymmenten ajan perehtynyt johtaja, professori Jorma Mäntynen Destialta sanoo, että Ruotsissa on ymmärretty hyvän saavutettavuuden merkitys, mikä näkyy myös Ruotsin viennin vetämisenä paremmin kuin Suomessa.

– Ruotsissa ymmärretään, että lentoliikenne on instrumentti muiden asioiden saavuttamiseen. Meillä ajattelutapa on totaalisen toinen.

Mäntysen mukaan on turha kuvitella, että esimerkiksi isot sijoittajat tulisivat suomalaisiin kaupunkeihin, jos niihin pitää mennä ensiksi lentämällä Helsinki-Vantaalle ja sitten vielä vaihtaa bussiin tai junaan lentokoneen sijaan.

– Silloin ostetaan koneet ja laitteet muualta, ja se on Suomelta pois.

Hänen mukaansa paljon puhuttu ruotsalainen lentohäpeä ei juuri näy Ruotsissa kotimaan lentomatkustamisessa, koska siinä kyse on usein työmatkustamisesta.

– Lentohäpeä varmaan liittyy vapaa-ajan liikenteeseen. Vapaa-ajan matkoilla voi tehdä erilaisia ratkaisuja, mutta kun lähdetään tekemään bisnestä, kenenkään bisnekset eivät kestä sitä, että parin tunnin matka-aika vaihtuu parin päivän matkustamiseksi.

Kajaanilainen Mervi Huotari matkustaa toisinaan Helsinkiin työmatkoille. Lentokone on huomattavasti nopeampi kuin nyt ainoaksi vaihtoehdoksi jäänyt juna.

Suomessa myös lähes kaikki kansainväliset lennot lähtevät Helsingistä joitakin lomalentoja lukuun ottamatta. Ruotsissa ja Norjassa ulkomaanlentoja lähtee huomattavasti useammasta kaupungista.

– Norjassa pieniltä lentokentiltäkin lähtee Air Francen lentoja Pariisiin ja KLM:n lentoja [Amsterdamin] Schipholiin, Riku Viri vertaa.

Professori ei usko, että jatkolentoja voisi korvata

Riku Viri sanoo, että yksi kehityssuunta voivat Pohjoismaissakin olla lentojen ja juna- tai bussimatkojen yhdistelmät. Eurooppalaiset lentoyhtiöt myyvät nyt jo jatkoyhteyksiä busseihin tai juniin korvaamaan lyhyitä jatkolentoja.

Myös esimerkiksi Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki sanoi Ylen haastattelussa maaliskuussa 2021, että lentoliikenteessä tulisi miettiä erilaisten matkaketjujen perustamista. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi Kemi-Tornio-lentojen korvaamista lennoilla Ouluun ja loppumatkaa bussilla.

Jorma Mäntynen uskoo, että Suomen etäisyyksillä erilaiset yhdistelmät tuskin voivat korvata kotimaan lentoja.

Hänen mukaansa kuitenkin jo 2030-luvulle tultaessa lyhyitä matkoja voidaan osin kulkea jo sähköisillä lentokoneella.

– Se sopii lyhyille yhteysväleille ja pienille matkustajamäärille. Silloin nekin, jotka eivät nyt halua lentää, voivat mennä hyvällä omallatunnolla lentokoneella.

Lue myös: Sähkö voi mullistaa lentoliikenteen ja moni odottaa tämän tapahtuvan piankin – asiantuntija epäilee: "Menee kymmenen vuotta"

Millä tavalla valtion pitäisi mielestäsi tukea yhteyksiä eri puolille maata? Voit osallistua keskusteluun 17.8.2022 kello 23:een saakka.