Hyppää sisältöön

Lääkärit: Tässä on syy päivystysten kriisiin – sairaalat ovat täynnä vanhuksia, jotka eivät saa apua muualta

Kokeneen lääkärin mukaan vanhuspalveluiden puutteet ovat osasyy sairaaloiden päivystysten pahoihin ruuhkiin. Päivystykseen tulee päivittäin vanhuksia, joilla ei ole muuta vaivaa kuin kyvyttömyys selviytyä yksin kotona.

Jari Nyrhilä korostaa, että vanhukset tarvitsevat hoivaa ja ovat sen ansainneet. Nykyiset palvelut eivät kuitenkaan pysty täyttämään ikääntyvän väestön tarpeita. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ambulanssi rullaa ääneti Seinäjoen keskussairaalan halliin. Ulos yhteispäivystyksen tiloihin työnnetään paareilla harmaapäinen mies, muovinen vaatekassi jalkopäässään.

Tällainen on ruuhkautuneen sairaalapäivystyksen kuva: ei niinkään juoksevia hoitajia ja hengestään taistelevia potilaita kuin hiljaa makaavia ikäihmisiä.

Osastonylilääkäri Jari Nyrhilä sanoo, että yli 70-vuotiaiden potilaiden määrä on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa Seinäjoen yhteispäivystyksessä.

– Tämä ei ole aalto. Tämä on tsunami, hän kuvaa.

– Joskus tuntuu että se jyrää ihan kaiken, me vain järjestellään paikkoja heille.

"Hänellä on vain kovalevy täynnä"

Nyrhilä avaa koneensa ja kertoo aiemmin samana päivänä tulleesta potilaasta. Tämä on yli 70-vuotias nainen, jolla on kolme vuotta aiemmin diagnosoitu Alzheimerin tauti.

Nainen asuu kotonaan, kahdesti päivässä käyvän kotihoidon turvin. Tänä keväänä kotihoidon työntekijät ovat panneet merkille, että nainen ei enää tule toimeen kuten ennen.

– Hän voi huonosti, on muuttunut passiiviseksi, on harhaisuutta, Nyrhilä luettelee.

Nainen on päätetty viedä hoitoon, mutta kaikki alueen terveyskeskusten vuodeosastot ovat olleet täynnä. Niinpä hänet on kuljetettu ambulanssilla sairaalan päivystykseen.

Tulosyyksi kirjataan "kotona pärjäämättömyys". Se tarkoittaa, että potilaalla ei varsinaisesti ole mitään sellaista vaivaa, joka vaatisi päivystyksellistä hoitoa.

– Hänellähän ei ole mitään. Hänellä on vain kovalevy täynnä, Nyrhilä sanoo.

Korona uuvutti yksin sinnittelevät

Seurasimme Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteispäivystystä yhden maanantaipäivän ajan aamusta iltaan.

Jari Nyrhilän mukaan kotona pärjäämättömiä ikäihmisiä on ollut päivystyksessä aina, mutta nyt heidän määränsä on "varmaan kymmenkertaistunut". Koronan jälkeen on tullut myös uusi potilasryhmä, kun kotonaan ilman kontakteja sinnitelleet ikäihmiset ovat uupuneet.

Toinen tyypillinen tulosyy nykypäivän iäkkäälle potilaalle on "yleistilan lasku". Se voi joskus olla merkki esimerkiksi sydäninfarktista, mutta toisinaan lähinnä kiertoilmaus.

– Jos yleistilan lasku on ainoa tulosyy, silloin kotihoidon tai omaisten tuen määrä on riittämätön tai avun tarpeen kartoitus myöhässä, sanoo yhteispäivystyksen ylilääkäri Jussi Sarin.

Ruuhka johtanut läheltä piti -tilanteisiin

Väestön ikääntyminen ei tietenkään ole yllätys. Kymmenen viime vuoden aikana tilanne on kuitenkin muuttunut dramaattisesti. Hoitajapula, koronan jättämä hoitovelka ja terveyskeskusten vuodeosastojen karsiminen ovat ajaneet monen sairaalan päivystyksen suorastaan kriisiin.

– Me ollaan jollakin lailla pärjätty varahenkilöstön, lisähälytysten ja työvuoron vaihtojen avulla. Mutta aika paljon läheltä piti -tilanteita on sattunut, sanoo osastonhoitaja Saija Holkko Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

Tilanne Seinäjoella ei ole edes pahimmasta päästä: joillakin alueilla potilaat ovat odottaneet päivystyksessä vuorokausia. Potilaat jäävät sinne, koska heillä ei ole muutakaan paikkaa, minne mennä. Myös esimerkiksi Tampereella ja Turussa on huomattu vanhusten määrän kasvaneen potilaissa.

Näin vuodeosastopaikkoja on karsittu

Kulunut kesä on ollut osastonhoitaja Saija Holkon uran haastavin. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Yle pyysi sairaanhoitopiireiltä tietoja, minkä verran vuodeosastoilta on karsittu paikkoja viime vuosina. Terveyskeskuksissa paikkoja on nyt keskimäärin neljännes vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Seinäjoen piirissä Etelä-Pohjanmaalla pudotus on ollut suurempi, 30 prosenttia.

Paikkojen karsiminen ei ole ollut vahinko, vaan tarkoituksena on ollut tarjota parempia palveluita esimerkiksi juuri vanhuksille. Aiemmin moni ikäihminen odotti terveyskeskuksen vuodeosastolla paikkaa tehostetun palveluasumisen yksikössä.

– Eihän kenenkään tule asua paikassa, jossa hänellä on vain sänky ja yöpöytä, sanoo johtava ylilääkäri Tiina Perä Seinäjoen kaupungilta.

– Se on vissiin keuhkokuumetta nyt, miettii Ylistarossa asuva Maria-Terttu Koski. Hänet tuotiin päivystykseen kovien oireiden vuoksi aamuyöllä, mutta päivällä vointi oli jo parempi. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Vuodeosaston sijaan vanhuksille on pyritty järjestämään paikka hoivakodista tai auttamaan heitä selviytymään kotonaan. Hoitajapula on haitannut kummankin tavoitteen täyttymistä.

Esimerkiksi Seinäjoella olisi tälläkin hetkellä vapaita paikkoja yksityisissä hoivakodeissa. Niitä ei kuitenkaan voida ottaa käyttöön, koska yrityksillä ei ole riittävästi henkilökuntaa nykyisen hoitajamitoituksen täyttämiseen. Ensi vuonna mitoitusta on määrä kiristää 0,6 hoitajasta 0,7 hoitajaan asiakasta kohden.

– Se kauhistuttaa minua viranhaltijana, Seinäjoen ikäihmisten tulosaluejohtaja Tarja Palomäki sanoo.

Ensihoitaja: Moni vanhus toivoo sairaalasta apua yksinäisyyteen

Ensihoitaja Jani Jyllilä näkee kotona asuvien vanhusten tilanteen työssään. Entistä suurempi osa ambulanssien henkilökunnan työstä on koteihin vietävää terveysneuvontaa ja hoidontarpeen arviointia.

– Meitä odotellaan käsilaukku kainalossa eteisessä, että nyt päästään sairaalaan ambulanssilla. Pettymys on suuri, kun ensihoito ei otakaan kuljetukseen vaan kertoo, että asiakkaan pitää odottaa aamuun, Jyllilä kertoo.

Ylilääkäri Jussi Sarin (oikealla) johtaa Seinäjoen yhteispäivystystä. Osastonylilääkäri Jari Nyrhilä (vasemmalla) toimi maanantaina Sarinin apuna. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Ensihoidossa ja päivystyksessä työskentelevien mukaan osa kotonaan asuvista vanhuksista etsii päivystyksestä apua yksinäisyyteensä. Se ei ole vanhusten vika, mutta on järjestelmän kannalta kestämätön ratkaisu.

– Heidän paikkansa ei ole päivystyksessä. Apu kotiin pitäisi maksimoida riittävän aikaisin tai tarjota tehostetun palveluasumisen mahdollisuutta, ylilääkäri Jussi Sarin sanoo.

"Hän on meidän luona alta kahden viikon päästä"

– Lähretähän menemähän, sanoo sairaanhoitaja Seinäjoen keskussairaalan päivystyksessä.

Vanha rouva, jonka "kovalevy oli täynnä", jatkaa matkaansa. Hänet viedään yöksi sydänsairauksien osastolle – ei sydänoireiden vuoksi, vaan koska muualta ei löydy tilaa. Muistamaton rouva ei itse tiedä, miksi hän on sairaalassa.

Seuraavana aamuna nainen päästetään kotiin. Kotihoito kertoo järjestävänsä hänelle lisää apua.

Kuulostaa hyvältä, myöntää osastonylilääkäri Jari Nyrhilä. 30 vuoden työuran jälkeen hänellä on silti epäilyksensä.

– Vähän pelkään, että hän on meidän luona uudelleen alta kahden viikon päästä.

Iäkkäiden potilaiden vaivat ovat yleensä vaikeampia kuin nuorempien. Toisaalta päivystykseen tulee vanhuksia pelkästään hoivan tarpeen vuoksi. Kuva: Veli-Pekka Hämäläinen / Yle

Aihetta käsitellään A-studiossa 17.8. kello 21.05. Lähetys on katsottavissa Ylen TV1:sellä ja Yle Areenassa. Voit keskustella aiheesta alla. Keskustelu on auki 18.8. kello 23:een asti.