Hyppää sisältöön

Kirjastot vähentävät tarjontaa samaan aikaan, kun ihmisillä on vähemmän rahaa – "Kirjasto on niukkoina aikoina valtava resurssi meille suomalaisille"

Monista kirjastoista voi lainata vaikkapa padel-mailan tai ukulelen. Tavaralainaukset ovat kuitenkin häviävän pieni osa suhteessa perinteiseen lainausmateriaaliin.

Kotkan kirjastotoimenjohtaja Mikko Vainio esittelee lainattavissa olevaa padel-settiä. Myös suojapusseissaan naulakossa roikkuvat ukulelet ovat lainattavissa. Kuva: Kiira Ikavalko / Yle

Kotkan kaupunginkirjastosta on juuri päätetty poistaa osa liikuntavälineistä lainausaineistossa. Kirjastotoimenjohtaja Mikko Vainion mukaan asiakkaita ovat kiinnostaneet lähinnä padel-setit. Niin, ja talvella lumikengät.

– Ne ovat sellaisia kuriositeetteja. Tavaralainauksia on ollut vain joitain kymmeniä vuositasolla, Vainio kertoo.

Kirjastotoimenjohtaja Mikko Vainio kertoo liikuntavälineiden lainausmäärien olleen minimaalisia.

Kotkan kirjastosta voi lainata myös soittimia. Tällä hetkellä valikoimasta löytyy useampi ukulele, kitaroita sekä djembe-rumpu. Soittimienkin lainausmäärät ovat minimaalisia, mutta ne tulevat pysymään lainausaineistossa toistaiseksi.

Kotkan kirjastossa on kokeiluluontoisesti ollut lainattavissa liikuntavälineiden lisäksi myös soittimia. Tällä kertaa molemmat akustiset kitarat olivat lainattuina. Samoin djembe-rumpu. Kuva: Kiira Ikavalko / Yle

Säästöt otetaan kirjoista

Etelä-Suomen aluehallintoviraston kirjastotoimen ylitarkastaja Kristiina Kontiainen kertoo, että tavaralainaukset ovat prosentin luokkaa suhteessa perinteiseen lainausmateriaaliin kaikissa kunnankirjastoissa.

Kontiaisen mukaan aikaisempi kokemus kirjastoissa lama-aikoina on ollut se, että kirjalainojen ohella etenkin lehtien käyttö kirjastoissa kasvaa, kun ihmiset säästävät omissa kirja- ja lehtihankinnoissaan.

Esimerkiksi Kotkassa lehtien kysyntä on lisääntynyt.

– Etenkin aikakauslehdet ovat kalliita, ja niille olisi koko ajan kasvavaa kysyntää. Valitettavasti rahat meinaavat käydä vähiin meilläkin, kirjastotoimenjohtaja Mikko Vainio pahoittelee.

Kontiainen ei usko tavaralainauksien kasvuun lähitulevaisuudessa yleisestä hintojen noususta huolimatta. Yleisen kustannustason nousu ja inflaatio vaikuttavat kuitenkin aineistohankintaan kirjastoissa.

– Palkka- ja tilakustannukset eivät jousta, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäävät aineistokulut, avin ylitarkastaja Kontiainen summaa.

Kontiainen kertoo kaikkien fyysisten aineistojen määrän vähentyneen muutenkin tasaisesti viimeisten viiden vuoden aikana.

Kotkan pääkirjaston toisen kerroksen aula. Vasemmalla esillä lainattavia soittimia ja liikuntavälineitä. Osa niistä oli kuvaushetkellä lainassa. Kuva: Kiira Ikavalko / Yle

Kasvava trendi

Kaakkois-Suomen kirjastoista ainakin Kouvolassa ja Lappeenrannassa nähdään tavaralainausten olevan kasvava trendi. Esimerkiksi Kouvolan pääkirjastoon on tullut tämän kesän aikana paljon erilaisia liikuntavälineitä lainattavaksi.

Kouvolan kirjastopalvelujohtaja Selja Kunttu kertoo, että valikoimasta löytyy välineitä ainakin kotikuntoiluun ja retkeilyyn. Sen lisäksi lainattavissa on erilaisia arkea helpottavia tavaroita, kuten kestokasseja ja sateenvarjoja.

– Kouvolassa voi kirjastosta lainata myös urheiluseurojen kausikortteja, jolloin voi varallisuuteen katsomatta päästä nauttimaan urheilusta paikan päällä, Kunttu kertoo.

Lappeenrannan kirjastotoimenjohtaja Marja Huuhtanen näkee esinelainauksen vastaavan nimenomaan kuntalaisten tarpeisiin. Myös kokoelmapäällikkö Kirsi Savolainen näkee monipuolisen aineiston palvelevan asiakkaita. Hänen mielestään esineiden lainausmahdollisuus saattaa madaltaa kynnystä astua kirjastoon sisään.

– Asiakkaiden tukeminen arjessa ja jakamistalous ovat se juttu. Ei se, lähteekö asiakas sivistävän kirjan kanssa, Savolainen summaa.

Lappeenrannan pääkirjasto on parhaillaan väistötiloissa kauppakeskus Iso-Kristiinassa. Pienemmästä tilasta huolimatta kauppakeskuskirjastossa on tila myös lainattaville tavaroille. Kuva: Ville Toijonen / Yle

Poistomyynnit historiaan

Kotkan kirjastosta poistuu vuosittain noin parinkymmenen tuhannen niteen verran kirjoja. Se on saman verran kuin niitä ostetaan vuositasolla sisään.

Kotkassa ei enää jatkossa järjestetä suosittua kirjojen poistomyyntiä, koska sen järjestäminen vie liian paljon kirjaston henkilökunnan resursseja. Poistetut kirjat päätyvät sekajätteenä poltettavaksi.

– Se on surullista, mutta kirjaston kirjat on muovitettu ja niissä on kaikenlaisia tarroja, joissa voi olla jonkin verran metalliakin. Ei niitä voi laittaa paperinkeräykseen, kirjastotoimenjohtaja Mikko Vainio toteaa.

Vainio uskoo kirjastojen muuttuvan jatkossa avarammiksi, ja painopisteen menevän takaisin tekstiä kohti.

Pääkirjasto on erityisen suosittu lukiolaisten opiskelu- ja läksyjentekopaikkana. Kirjasto tarjoaa myös tilat erilaisiin kokoontumisiin tai kerhotoimintaan.

– Me emme ole kirjamuseo. Ja ne ompelukoneet ja 3D-tulostimet ovat yhä kirjastossa olemassa, mutta me keskitymme kannustamaan ja tukemaan kaikenikäisiä lukemisessa, se on päätehtävämme, Mikko Vainio toteaa.

Kotkan pääkirjasto Kirkkokadulla. Edusta on jo aamutuimaan täynnä polkupyöriä ja mopoja. Kuva: Kiira Ikavalko / Yle

Aineisto ei enää hallitse tilaa

Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Juha Mannisen mukaan lainattavat tavarat eivät ole mitenkään uhanneet perinteisen aineiston hankintaa tai ylläpitoa kirjastoissa.

Kirjastojen omat resurssit kuitenkin rajoittavat sitä, miten paljon ne pystyvät ylipäätään ylläpitämään ajantasaista ja uusiutuvaa aineistoa. Tilojen puutteen takia kirjastoissa ei pystytä varastoimaan isoja aineistomääriä, ja varsinkaan vähän käytettyä aineistoa ei voida säilyttää.

Juha Mannisen mukaan kehityssuunta on myös se, että kirjastojen tilauudistuksissa pyritään nykyään mahdollistamaan toiminnallisuus.

– Kirjavarastoista asiakkaiden tilaksi, jossa itsensä kehittämistä voi tehdä tai voi vain olla. Kuten Oodissa.

Tietenkään pienet kirjastot eivät voi tarjota Oodin kaltaista palvelua, mutta niidenkin olemassaolosta on Mannisen mielestä pidettävä kiinni.

– Kirjasto on niukkoina aikoina valtava resurssi meille suomalaisille, Manninen korostaa.

Kotkan pääkirjaston tilat ovat avartuneet selvästi, kun hyllyjä on siirretty aulatilasta syrjemmälle. Kuva: Kiira Ikavalko / Yle