Hyppää sisältöön

Krimin räjähdyksissä tuhoutui Venäjän sotakalustoa miljardien eurojen arvosta – näin Ukraina onnistui tekemään iskut

Ukraina pyrkii nyt nostattamaan pelkoa Venäjän valtaamalla alueella, sanoo Aleksanteri-Instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö.

Savupilviä maisemassa.
Krimillä tapahtui räjähdyksiä tiistaina. Vielä tuolloin kukaan ei ilmoittautunut olevansa räjähdysten takana, mutta myöhemmin Ukraina myönsi epäsuorasti asian. Videon pääkuvassa näkyy räjähdyksiä Džankoin ammusvaraston luona 16.8. Kuva on Reutersilta.

Venäjän valtaamalla Krimin niemimaalla on viime päivinä nähty valtavia räjähdysten sarjoja, joissa on tuhoutunut suuri määrä Venäjän sotakalustoa. Ukraina on epäsuorasti myöntänyt olevansa räjähdysten takana.

Aleksanteri-Instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö toteaa Ukrainan siirtyneen uudenlaiseen strategiaan, jossa uhka viedään Venäjän valtaamalle alueelle.

Tutkija Ilmari Käihkön mukaan sota tuntui aiemmin vain Ukrainan puolella. Kuva: Seppo Ahava / Yle

Käihköllä ei ole varmaa tietoa siitä, miten Ukraina olisi tehnyt tuhoisat iskut Džankoin lähellä sijaitsevaan ammusvarastoon ja Sakyn sotilaslentokentälle. Todennäköisimmin iskut tehtiin joko viemällä kohteisiin räjähteitä tai lyhyen kantaman lennokeilla.

Yksi vaihtoehto on myös Switchblade 300 -lennokit, joita Yhdysvallat on toimittanut Ukrainalle. Switchbladet ovat kooltaan hyvin pieniä, ne mahtuvat vaikka matkalaukkuun.

Switchblade on niin sanottu ”leijuva ammus”. Ne voivat lentää oman potkurin ja siipiensä ansiosta ilmassa kymmenisen minuuttia. Tuona aikana ampuja voi valita kohteen ja ohjelmoida sen aseen ohjausjärjestelmään, minkä jälkeen ase syöksyy ohjuksen tavoin kohteeseen äärimmäisen tarkasti. Switchbladen räjähdysteho vastaa 40 millimetrin kranaattia.

Ilmari Käihkön mukaan Switchblade voisi olla hyvä vaihtoehto aseeksi, jolla iskut tehtiin. Hän huomauttaa kuitenkin, että rintamalla ukrainalaissotilaat ovat todenneet Switchbladet hankaliksi käyttää. Tästä syystä he suosivat Ukrainassa itse rakennettuja tai sotilaskäyttöön muunnettuja kaupallisia lennokkeja.

– Voi toki olla, että erikoisjoukot ovat saaneet koulutuksen Switchbladejen käyttöön, hän pohtii.

Verkkoon tarttunut Switchblade-lennokki Yhdysvaltain merijalkaväen harjoituksissa. Kuva: AOP

Ukrainan ilmavoimien hyökkäys on Käihkön mukaan epätodennäköinen vaihtoehto, koska Venäjällä on Krimillä vahva ilmapuolustus.

Myöskään pitkän matkan ohjukset tulevat tuskin kyseeseen, koska Ukrainalla ei niitä tiettävästi ole, eikä yksikään silminnäkijä ole sanonut nähneensä ohjuksen jättämää pakokaasuvanaa tai kuulleensa niiden ääntä, Käihkö kertoo.

Partisaaneja vai erikoisjoukkoja?

Käihkö haluaa tuoda esiin eron Ukrainan koulutettujen erikoisjoukkojen ja partisaanien välillä. Ukraina puhuu usein molemmista "partisaani"-nimikkeellä, mutta osaamisessa on merkittävä ero.

Erikoisjoukoilla on hyvä koulutus rintaman takana toimimiseen, kuten sabotaasi-iskuihin ja tiedusteluun. Partisaanit ovat kansalaisia, jotka voivat auttaa sotilaita, mutta joilla ei ole erikoiskoulutusta.

– Täytyy muistaa, että erikoisjoukot julkaisivat jo ennen sotaa opaskirjan, jossa oli "partisaanivinkkejä". Siellä neuvottiin, miten venäläisten ajoneuvojen tankkeihin kaadetaan sokeria [moottorin jumiuttamiseksi], viilletään renkaat ja valmistetaan Molotovin cocktaileja, Käihkö kertoo.

Käihkön mukaan erikoisjoukoilla on partisaaneja olennaisesti paremmat edellytykset tehdä suuria tuhoiskuja.

Iskuilla merkittävä vaikutus

Ilmari Käihkö pitää molempia iskuja merkittävinä.

Savu nousee Krimillä Sakyn lentokentän räjähdyksistä 9. elokuuta 2022. Kuva: Reuters

– Varsinkin ensimmäinen isku [Sakyn lentokentälle] oli merkittävä. Ensinnäkin siinä meni miljardien arvosta kalustoa ja pilotteja. Heitä on vain pieni määrä ja ovat hyvin kalliisti koulutettuja. Lisäksi meni teknistä henkilökuntaa ja vielä infraa. Se oli Ukrainan kannalta sotilaallisesti hyvä isku.

Toinen isku ammusvarastoon todennäköisesti heikentää Venäjän kykyä toimia Mustallamerellä ja Etelä-Ukrainassa, koska Venäjä on huoltanut joukkojaan Krimin kautta.

Yksittäisiä iskuja suurempana asiana Käihkö pitää Ukrainan uutta sodankäyntitapaa ja iskuihin liittyvää poliittista viestiä. Ukraina kykenee nyt iskemään kauemmaksi Venäjän selustaan, mikä vaikeuttaa sen joukkojen huoltoa.

– Venäjä joutuu kuljettamaan ammuksia etulinjaan rekoilla, mikä on hankalaa. Ja nämä ovat sitten lisäkohteita ukrainalaisille.

Venäjältä voidaan iskujen seurauksena odottaa vastatoimia. Maan turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev on uhannut Ukrainaa "tuomiopäivällä (siirryt toiseen palveluun)", jos se alkaa tehdä iskuja Krimille.

Partisaanien pelko

Iskujen seurauksena sodan uudeksi piirteeksi on noussut venäläisten ja heidän ukrainalaisten tukijoidensa pariin istutettu partisaanien pelko, Käihkö huomauttaa.

Ukraina haluaa luoda turvattomuutta erityisesti partisaanien muodostaman uhan kautta mieluummin kuin ohjusiskujen.

– Varsinkin jos kyse ei ole vain erikoisjoukoista vaan laajemmasta vastarinnasta. Kyllä pelkokin on silloin suurempi. Se on ikään kuin näkymätön vihollinen. Se on jossain, mutta ei nähtävillä.

Sakyn lentotukikohdan räjähdykset 9. elokuuta näkyivät rantahiekalle. Kuva: Reuters

Käihkö kertoo ukrainalaistiedoista, joiden mukaan esimerkiksi yksin Melitopolin alueella partisaanien toimesta olisi surmattu yli sata venäläismielistä virkamiestä ja muuta kollaboraattoria. Ukraina pyrkii erityisesti estämään Venäjää toteuttamasta kansanäänestystä Ukrainasta irtautumisesta.

Raakuuksia puolin ja toisin

Paikallisen väestön tuki on ensiarvoisen tärkeää molemmille osapuolille. Käihkö arvioi, että vuosina 2014 – 15, kun sota Donbasissa alkoi, rintamalinja asettui suunnilleen sille tasalle, missä väestö tuki Venäjää.

Tämä selittää Käihkön mukaan sitä, miksi Venäjä toimii erittäin raa’asti niitä kohtaan, joita se katsoo vastustajikseen. Epälojaalista väestönosasta halutaan eroon.

Ukrainan osalta partisaanien käyttöön liittyy riski, että kouluttamattomat joukot alkavat tehdä vääriä asioita ja syyllistyvät ylilyönteihin. Tätä olisi esimerkiksi siviileihin kohdistuvat väkivaltaisuudet, Käihkö pohtii.

– Tätä nähtiin 2014 – 15 niin sanottujen vapaaehtoispataljoonien yhteydessä. He olivat nimellisesti Ukrainan valtion palveluksessa, mutta syyllistyivät kyllä sotarikoksiin, Käihkö kertoo.

Ukrainan asevoimat yrittää pitää partisaanit kurissa lähettämällä heidän keskuuteensa koulutettuja sotilaita.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin, 19.8. klo 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Venäjän tukikohdassa räjähti jälleen Krimillä, mutta tekijästä ei ole varmuutta – Ukrainan hallinnolta vihjailevia lausuntoja

Joko on aika Ukrainan suurelle vastahyökkäykselle, joka kääntää sodan kulun? Professori kertoo, mihin sodassa kannattaa nyt kiinnittää huomio

Ylen hankkimat satelliittikuvat paljastavat tuhojen laajuuden Krimillä – Asiantuntija: Päänavaus Ukrainan kauaskantoisille iskuille