Hyppää sisältöön

Kymmenet miljoonat puuntaimet odottavat ostajiaan konkurssiin menneen Taimi-Tapion tarhoilla – "Tämä on suoraan sanoen vaikea ala"

Loimaan Virttaalla ja Heinolan Vierumäellä metsätaimia kasvattaneen Taimi-Tapion konkurssi tuli monelle täydellisenä yllätyksenä. Konkurssipesän hoitaja uskoo, että uusi ostaja löytyy nopeasti.

Kuusentaimen paakku miehen käsissä. Taustalla näkyy iso määrä kasvualaustallaan olevia taimia.
Sopivankokoisten taimien kasvattaminen istutuksia varten vaatii pitkäjänteistä työtä. Video: Markku Lähdetluoma

Puuntaimia Heinolan Vierumäellä ja Loimaan Virttaalla kasvattava Taimi-Tapio asetettiin konkurssiin elokuun alkupuolella. Taimi-Tapio on toimittanut vuosittain metsäistutuksiin kymmeniä miljoonia taimia.

Yrityksen konkurssiin asettamisen jälkeen metsäomistajat ovat syystäkin olleet huolissaan tulevista istutuksista ja siitä, riittääkö puuntaimia. Vierumäen taimitarhalla 14 miljoonaa taimea odottaa syysistutuksia. Lisäksi kasvamassa on 12 miljoonaa taimea kevään istutuksia varten.

Konkurssipesän hoitaja, asianajaja Jussi Laakkonen asianajotoimisto Fennosta rauhoittelee metsänomistajia. Taimitarhojen taimista huolehditaan, sillä niissä on kiinni konkurssiin menneen yhtiön suurin omaisuus.

Hän uskoo, että Taimi-Tapiolle löytyy uusi yrittäjä pikaisella aikataululla.

– Kiinnostusta taimitarhaan on ollut. Ensimmäisiä tarjouksia odotetaan ensi viikon maanantaihin. Toivotaan, että siitä päästään varsinaiseen kaupantekoon ja pystytään turvaamaan taimien tuotanto, taimien säilyvyys sekä työntekijöiden työpaikat.

Jouko Kiviharju uskoo, että Vierumäellä kasvatetaan jatkossakin taimia. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle

Taimi-Tapiolla kasvavissa taimissa on kiinni miljoonia euroja. Jussi Laakkonen uskoo, että pikaisimmillaan kauppoihin päästään jo ensi viikon loppupuolella.

Vierumäen taimitarhalla työskentelee vakinaisena kymmenkunta ihmistä. Syksyn ja kevään kiireisimpinä aikoina palkataan lisäksi määräaikaisia työntekijöitä. Keväällä töissä saattaa olla jopa 40 henkilöä. Tarhanjohtaja Jouko Kiviharju kertoo, että konkurssi yllätti työntekijät.

– Kun konkurssiuutinen tuli, mieli oli maassa. Mutta kyllä tässä nyt valoa päin ilmeisesti ollaan menossa.

Pitkät sopimukset taimimääristä kuormittavat

Suomen suurimman taimituottajan Fin Forelian osakas, toimitusjohtaja Timo Salminen sanoo, että Taimi-Tapion konkurssi ei ollut hänelle yllätys.

Mutta silti se säväytti.

– Tämä on suoraan sanoen vaikea ala, en kiertele sitä yhtään. Taimien menekki pitäisi kyetä näkemään kristallipallosta vuosiksi eteenpäin. Tänä vuonna isona vitsauksena ovat olleet kustannusten nousu, esimerkiksi öljyn ja sähkön hinta.

Taimien uutta sukupolvea kasvaa koko ajan tulevia istutuksia varten. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle

Timo Salminen kertoo, että Suomen taimimarkkinat ovat noin 160 miljoonaa taimea. Heidän tuotantonsa on tästä noin 60 miljoonaa. Osa menee vientiin. Sopimuksia taimimääristä tehdään tyypillisesti 2-3 vuodeksi.

– Kustannustason nousua pystytään erittäin huonosti siirtämään taimien hintaan. Meillä on se hyvä puoli, että meillä on erittäin vahva tase, mutta lujilla ollaan silti.

Fin Forelia on ollut kiinnostunut Taimi-Tapiosta.

– Kyllä kiinnostusta on. Mutta siellä on kaksi tarhaa, jotka ovat heikossa kunnossa rahan puutteen takia. Ne vaativat rajut investoinnit. En osaa sanoa, mitä tuleman pitää.

Metsäistutusten määrää on vaikea arvioida etukäteen vuosiksi, sanoo Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen johtaja Jari Yli-Talonen. Markku Lähdetluoma haastattelee.

Hakematta jääneitä taimia kärrätään kaatopaikoille

Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen johtaja Jari Yli-Talonen tunnistaa taimi-alan vaikeudet. Heille on haettu Vierumäeltä enimmillään yli 2 miljoonaa taimea vuodessa. Sopimukset tehdään 3-5 vuodeksi. Sopimuksia tehdään myös muiden toimittajien kanssa.

Jari Yli-Talonen sai metsänomistajilta huolestuneita yhteydenottoja, kun uutinen Taimi-Tapion konkurssista kuultiin. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle

– On talvituhoja, pieneliö- ja muita tauteja. Välillä on ongelmia kasvussa, on liian pieniä tai liian suuria taimia. Myös taimien talvisäilytys on haastavaa, sanoo Yli-Talonen.

Yli 2-vuotias taimi ei kelpaa enää istutuksiin kokonsa ja käsiteltävyytensä vuoksi. Joskus taimia joudutaan kärräämään kaatopaikalle, mikäli istutukset ovat viivästyneet ja taimikauppias ei ole saanut taimia ajoissa myytyä.

– Pitäisi pystyä etukäteen arvioimaan, miten tehdään leimikoita ja miten firmat hakkaavat metsiä. Ja saadaanko sieltä oksat pois, että maaperää pystyy muokkaamaan. On haastavaa ennustaa taimien todellinen tarve pari vuotta etukäteen.

Myös Jari Yli-Talonen uskoo, että Taimi-Tapiolle löytyy nopeasti uusi omistaja.

– Meiltäkin on kyselty, haluammeko jatkaa sopimuksia.

Taimet vaativat päivittäista huolenpitoa. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle

Lue myös:

Suomi kuusittuu liikaa etenkin Etelä-Suomessa – istutetuista taimista jopa 80 prosenttia on kuusta: metsätuhoriskit kasvavat