Hyppää sisältöön

Ukrainan sodan yllättävä vaikutus Suomen suurimpaan vientisatamaan – tuonti alkoi vetää kuin häkä

Ulkomaisen tuontipuun osuus suuryhtiöiden puunjalostuksessa on pieni, mutta muutos kuljetusketjussa on Ukrainan sodan alettua suuri. Saimaan kanavaa ei ole sen jälkeen voinut käyttää.

Suomen suurimmassa vientisatamassa kasvaa nyt tavaroiden tuonti
Suomen suurimmassa vientisatamassa kasvaa nyt tavaroiden tuonti

Osa teollisuuden puunkuljetuksesta on siirtynyt Saimaan kanavalta Suomen suurimpaan vientisatamaan.

Kaakkois-Suomen sellu- ja paperiteollisuuden käyttämä ulkomainen raakapuu saapuu nykyään meriteitse Haminaan ja Kotkaan, ja jatkaa matkaansa maantie- tai junakuljetuksina tehtaille.

Kesän aikana tapahtunut muutos on aiheuttanut pienen tilastollisen erikoisuuden Hamina-Kotkan sataman liikenteeseen.

Suomen suurimmassa vientisatamassa kasvaa nimittäin nyt tuonti.

– Kyse on Ukrainan sodan alun jälkeen tapahtuneista muutoksista. Suomen raaka-ainehankinta erityisesti puupuolella on siirtynyt siihen, että tavaraa tulee meritse enemmän. Suurimpana tuojana on metsäteollisuus, kuvailee tilannetta toimitusjohtaja Kimmo Naski Hamina-Kotkan satamasta.

Tuonti on kasvanut Hamina-Kotka -satamassa pitkin kesää, eniten metsäteollisuuden tuotteet, mutta muutakin tavaraa tulee aiempaa enemmän meritse. Kuva Kotkan Mussalosta. Kuva: Antro Valo / Yle

Tuonti sataman kautta on huhtikuun jälkeen kasvanut (siirryt toiseen palveluun) pitkin kesää. Vilkkainta oli heinäkuussa, jolloin kasvua oli yli kymmenen prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Satunnaisista kuljetuksista jatkuvaan tavaravirtaan

Myös Kaakkois-Suomen metsäteollisuudesta kerrotaan, että Hamina-Kotkan sataman merkitys puun kuljetuksissa on kasvanut sen jälkeen, kun Saimaan kanavan käyttö lopetettiin Ukrainan sodan alkamisen jälkeen viime keväänä.

Esimerkiksi UPM tuo ulkomaista puuta Hamina-Kotkan kautta ensisijaisesti yhtiön Kouvolan ja Lappeenrannan tehtaille.

– Meille tuli ennen Hamina-Kotkan kautta laivalla puulasti silloin tällöin. Nyt kuljetuksia tulee jatkuvasti, non-stoppina. Tavaravirta mereltä maantiekuljetuksiin on jatkuvaa, kuvailee muuttunutta tilannetta UPM-metsän logistiikkajohtaja Esa Korhonen.

Ulkomainen raakapuu tulee Suomeen enimmäkseen Baltiasta ja Ruotsista, pieniä määriä myös Etelä-Amerikasta.

Kuvassa näkyvät Kotkan Mussalossa olevat puut ovat pieni osa Hamina-Kotka -satamassa kuljetusta odottavista puukuormista. Kuva: Antro Valo / Yle

Myös Stora Ensolle kuljetusreitti on uusi.

– Sataman käyttö aloitettiin keväällä, jolloin tuli tarve löytää uusi reitti Saimaan kanavan kautta tuodulle puulle, kertoo yhtiön Stora Enson Suomen puunhankinnan operaatiojohtaja Lauri Kuusisto.

Stora Enson tuontipuu menee pääasiassa Imatran ja Kotkan tehtaille.

Molemmista yhtiöistä kerrotaan, että raakapuun tuonnin osuus on varsin pieni, sillä raakapuusta noin 90 prosenttia on kotimaista.

Edessä iso arvoitus

Vaikka tuontiliikenteessä näyttääkin pyyhkivän hyvin Kotkassa ja Haminassa, vientisatama tarvitsee muutakin.

Tällä hetkellä Hamina-Kotkan sataman huolena on se, mitä tapahtuu sataman kautta maailmalle lähteville tavarakuljetuksille. Kyseessä ovat Venäjältä tulevat kuljetukset, joista kaikki eivät ole pakotteiden piirissä.

Hamina-Kotka -sataman toimitusjohtaja Kimmo Naskin mukaan muutokset maailmalla ja maailmantaloudessa näkyvät aina tavalla tai toisella satamien tavaraliikenteessä. Kuva: Antro Valo / Yle

Satamajohtaja Kimmo Naski tarkkailee nyt erityisesti lannoitekuljetusten kohtaloa. Niiden tulevaisuus riippuu Naskin mukaan VR:n päätöksestä ja suunnitelmasta lopettaa Venäjän tavaraliikenne vaiheittain vuoden loppuun mennessä.

– Jos VR lopettaa idän junakuljetukset suunnitellusti, meille se tarkoittaa isoa lovea toimintaamme. Kauttakulku muodostaa neljänneksen liikenteestämme, ja lannoitteiden osuus on yli 60 prosenttia kauttakulkuliikenteestämme, sanoo Kimmo Naski.

Hänen mukaansa murroksessa olevan satamaliikenteen tulevaisuus on juuri nyt arvoitus.

– Tarkkaa arviota ensi vuodesta ei pysty esittämään, koska kaikki riippuu niin paljon siitä kuinka paljon idän rautatiekuljetuksista jää jäljelle.

Hamina-Kotkan -satamaliikenne on ollut myllerryksessä pitkin vuotta. Kaikesta huolimatta vakiintumisen merkkejäkin on ilmassa, mutta samaan aikaan tulevaisuus on iso kysymysmerkki. Vesa Grekulan haastattelussa Hamina-Kotka -sataman toimitusjohtaja kertoo miltä maailman ja maailman talouden tilanne sataman näkökulmasta nyt näyttää.