Hyppää sisältöön

Kuka saa hoitaa vanhuksia hoivakodeissa? Nyt lakia tulkitaan liian tiukasti, moittivat Tampereen työllisyyspäällikkö sekä alan etujärjestö

Hoivakotien henkilöstörakenteeseen kaivataan monipuolisuutta nyt sekä valvontaviranomaisten, että palveluntuottajien toimesta. Ongelmaksi kuitenkin nähdään toimilupiin perustuvan tiukka sääntely.

"Se arki, mikä hoivakodissa on, on normaalia arkea ja siellä tulisi toimia enemmän kuin kodissa. Ei kuten laitoksessa." Kuva: Kati Turtola / Yle

Onko vanhusten hoivakotien massiivinen työvoimapula enää ratkaistavissa?

Ei välttämättä, ellei toiminnan sääntelyä helpoteta, arvioi Tampereen kaupungin työllisyysjohtaja Regina Saari. Hänen mielestään nippelilainsäädäntö ja sen tarkka valvonta on viety liian pitkälle.

– Se tekee monesti sen, että kentällä toimiminen tulee mahdottomaksi tai jopa järjettömäksi.

Regina Saari kuvaili aiemmin myös Aamulehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), että nyt pitäisi pikemminkin purkaa kuin lisätä sääntelyä.

– Eihän nyt kaikkiin hoiva-alan tehtäviin tarvita mitään pitkälle vietyjä tutkintoja. Vanhuksen vieminen päiväsaliin, pesujen hoitaminen, ulkoilutus ja ruokailussa avustaminen onnistuvat ilmankin. Omaishoitajatkin tekevät hoivatyötä ilman mitään koulutusta, hän sanoi.

Henkilöstön vähimmäismitoitusta nostetaan hoiva-alalla nykyisestä 0,6:sta 0,7:ään ensi vuoden huhtikuussa. Tämä vaatii noin 3500 työntekijän palkkaamisen hoiva-alalle mitoituksen saavuttamiseksi.

"Lakia tulkittu liian tiukasti"

Sosiaali- ja terveysalan yksityisen sektorin palveluntuottajien etujärjestön Hyvinvointiala HALI Ry:n hoiva ja osaamisjohtaja Arja Laitinen kokee, että hoiva-alalla on ajauduttu ahtaaseen tulkintaan siitä, että vain sairaanhoitajat ja lähihoitajat ovat asiakkaan välittömään työhön osallistuvia henkilöitä. Laissa mainittu lista mahdollistaisi kuitenkin enemmän.

– Laki antaa aika väljät raamit toteuttaa tätä henkilöstömitoitusta. Esimerkiksi hoiva-avustajien kohdalla rajataan ainoastaan se, että he eivät saa työskennellä yksin, eivätkä osallistua lääkehoitoon, Laitinen avaa.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista sisältää kolmannen pykälän (siirryt toiseen palveluun), jossa luetellaan lukuisat työntekijäryhmät, jotka voivat osallistua välittömään asiakastyöhön tehostetussa palveluasumisessa.

Laitisen mukaan valvontaviranomaiset, Valvira ja Aluehallintovirasto, ovat säännelleet huomattavasti lakia tiukemmin esimerkiksi hoiva-avustajien, hoitoapulaisten ja kotiavustajien käyttöä hoivakodeissa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Linden (sd) sos.- ja terv. ministeriössä 26.07.2022.
Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd.) mielestä hoitajamitoituksen lykkääminen on viimeinen keino. Hän panostaisi ensisijaisesti hoiva-avustajien kouluttamiseen. Lähde: Yle Areena

Ylitarkastaja: Parempi koulutus, parempi laatu

Valviran yksityisten vanhuspalvelujen tuottajien lupahakemuksia käsittelevä ylitarkastaja Anssi Tulkki sanoo palvelun laadun muodostuvan hoivayksikön riittävästä henkilömäärästä, oikeasta henkilöstörakenteesta sekä hyvästä johtamisesta. Henkilöstörakenteessa tulee arvioida koulutetun henkilöstön määrää ja osaamista.

– Meillä on näkemys siitä, jos ja kun vähän koulutetun henkilöstön määrää lisätään, sillä on jonkinlainen merkitys hoivan laatuun.

Hali Ry:n Laitinen puolestaan uskoo, että hoiva-avustajien määrän lisääminen palveluyksikössä ei heikennä asiakasturvallisuutta tai palvelun laatua, vaan päinvastoin.

– Jos esimerkiksi hoiva-avustajien määrää lisätään, se tarkoittaa meidän asiakkaille sitä, että he saavat enemmän aktiivisuutta ja sisältöä niihin päiviin, kertoo Laitinen

Hoiva-avustajien koulutustausta on vuoden mittainen ja usein verrattavissa opiskelijoiden kokemustasoon tilanteessa, jossa he tulevat sijaistamaan lähihoitajia hoivayksiköissä.

– Ajatus ei ole siitä, että kuka tahansa voisi tulla sinne hoivakotiin, vaan pidetään huoli siitä, että meillä on koulutuksen saaneita. En mitenkään näe, että asiakkaiden kanssa työskentelevien määrän lisääminen voisi vaarantaa asiakasturvallisuutta, Arja Laitinen jatkaa.

Hoiva-avustajat eivät ratkaise mitoitusongelmaa

Valviran ylitarkastaja Anssi Tulkki ei näe hoiva-avustajien määrän lisäämiselle esteitä. Valvontaviranomaiset julkaisivatkin tähän liittyvän ohjeen jo kesäkuun alussa.

– Näkisin, että valvovan viranomaisen puolelta ei ole estettä hoiva-avustajien laajemmalle käytölle. Tämä näyttäytyy nyt tällaisena, että hoiva-avustajat ratkaisee tämän ongelman, mikä henkilöstön saatavuudessa on.

Tulkki peräänkuuluttaa henkilöstömitoituskysymyksessä vanhuspalvelulain pykälän 3 A henkilöstöluettelon laajempaa hyödyntämistä.

Hän siirtää pallon henkilöstörakenteen puntaroinnissa palveluntuottajien käsiin.

– Mutta mistä löytyy ne tekijät? Tämä mitoituksen nosto mahdollistaa henkilöstörakenteen monipuolistamisen ja erilaisten osaajien monipuolisemman käytön. Eli otetaan vaikka sosionomeja, geronomeja, toimintaterapeutteja ynnä muita yksikön henkilöstön mukaan. Siinä rinnalla hoiva-avustajien määrää voidaan lisätä.

Holmqvist arvioi syiksi hoiva-alalla vallitsevaan suppean henkilöstörakenteen olemassaoloon vaikuttavan vanhusten hoitoon liittyvän historian painolastin. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Toimiluvat ohjaavat henkilöstörakennetta

Myös Attendon toimitusjohtajan Virpi Holmqvistin mukaan oikea suunta henkilöstörakenteen määrittelyssä olisi, että palveluntuottajan tulisi itse arvioida asukkaiden tarvitsema hoiva ja sen pohjalta määritellä henkilöstörakennettaan.

Holmqvist kertoo, että näin ei voi kuitenkaan todellisuudessa nykyään toimia.

– Laki on kirjoitettu siten, että se antaa paljon mahdollisuuksia. Tällä hetkellä me toimitaan niiden valvontaviranomaisten ohjeiden ja toimilupien mukaan.

Hänen mukaansa valvontaviranomaisten ohjeet sekä linjaukset eivät ole sallineet laajempaa ammattiryhmien käyttöä henkilöstömitoituksessa, vaan myönnetty toimilupa ohjaa vahvasti käytettävän henkilöstön rakennetta.

– Kun meille tulee se tarkastus, niin siinä kohtaa mitataan, ollaanko me käytetty niitä ammattiryhmiä, joita tarkastava viranomainen hyväksyy.

Hoivayksikössä tapahtuu paljon arkisia ja aktiivisuuteen tähtääviä toimia, joissa muita laissa määritettyjä henkilöitä voisi hyödyntää. Toimintalupien tulkinta nykyisin on kuitenkin ollut ongelmallista.

– Toimilupa sitoo meitä, ja nyt kun laki on muuttunut, niin pitäisikin ottaa selkeä kannanotto siihen, miten sitova uutta lakia tulkittaessa tämä toimilupa on. Nyt toimiluvat ja laki ovat ristiriidassa. Toimilupa on paljon yksityiskohtaisempi kuin laki.

Holmqvisti kaipaa valvontaviranomaisilta ohjeistusta siitä, kuinka nykytilanteessa toimilupia tulisi tulkita.

– Toivon, että valvontaviranomaiset kutsuisi meidät kaikki yhteiseen pöytään ja näitä lähdettäisiin keskustelemaan, miten me voitaisiin hyödyntää muita ammattiryhmiä mitoitus kysymyksessä. Ja ministeriö on tässä tärkeässä roolissa myös.

Myös Hali Ry:n Arja Laitisen mukaan sosiaali- ja terveysministeriöstä tulisi tulla vahva signaali valvontaviranomaisille siihen, että vanhustenpalvelulaissa mainittua koko henkilöstöluetteloa tulisi voida hyödyntää lain mukaisesti.

Holmqvist muistuttaa, että arki hoivakodissa on normaalia arkea ja siellä tulisi toimia enemmän kuin kodissa. Ei kuten laitoksessa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida perjantaihin kello 23:een.