Hyppää sisältöön

Laitilan surmatie käänsi katseet koko Suomen kapeisiin pientareisiin – testipyöräilijä: "Ei tätä oteta tosissaan"

Pyöräilijä kuoli heinäkuussa jouduttuaan onnettomuuteen Vakka-Suomessa. Myös Saariston rengastiellä taiteillaan paikoin 25 sentin pientareilla. Vastaavia kapeita tien reunoja on Suomessa paljon.

Pientareella pyöräily vaatii kanttia eikä ole edes kaikkialla suositeltavaa
Pientareella pyöräily vaatii kanttia eikä ole edes kaikkialla suositeltavaa

Pyöräilijöiden turvallisuus huolestuttaa Vakka-Suomessa, Laitilan ja Uudenkaupungin välillä. 14-vuotias pyöräilijä ajoi tieosuudella kolarin heinäkuussa. Hän kuoli saamiinsa vammoihin myöhemmin.

Paikkakuntalaiset vetoavat turvallisuuden puolesta ely-keskukseen ja päättäjiin. Monet vanhemmat ovat jo kieltäneet lapsiaan ajamasta tiellä.

Laitilalainen Ari Ketoniemi ja uusikaupunkilainen Veli-Matti Virtanen näyttivät Ylelle, miltä ajaminen pientareella tuntuu.

Tieosuudella oli alkuiltapäivästä melkoinen meno ja raskasta liikennettä. Lisäpainetta tielle tuo myös Uudenkaupungin Valmet Automotiven autotehtaan liikenne.

– Kyllä minua pelotti ajaa 20 sentin piennarta ja pitää pyörää tiellä. Ari ajoi ajoradan puolella. Minä yritin ajaa tien reunassa. Kun raskas auto tulee takaa ja toisella puolella on kaide, ei tilaa jää paljon, kuvailee Virtanen.

Kevyen liikenteen väylä on Virtasen mielestä ainoa vaihtoehto noin seitsemän kilometrin matkalle. Sellainen sieltä tällä hetkellä puuttuu.

– Pientareen leventäminen ei auta, koska tälläkin seudulla vanhuksilla on paljon invamopoja, jotka vaativat leveän tilan. Moni voisi harrastaa tässä myös liikuntaa, siis rullaluistelua tai -hiihtoa. Itsekin olen löytänyt itseni muutaman kerran nurmialueelta, mutta en ole onneksi kaatunut, jatkaa Virtanen.

Ari Ketoniemi (vas.), Veli-Matti Virtanen ja liikennturvallisuusinsinööri Jaakko Klang pohtivat ratkaisua vaaralliselle tieosuudelle. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Tietä yritettiin parantaa vuonna 2015

Ely-keskuksessa työskentelevä liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang ottaa vakkasuomalaisten huolen tien turvallisuudesta tosissaan. Hän kertoo, että Varsinais-Suomen ely-keskuksen johtoryhmä käsittelee Laitilan ja Uudenkaupungin tieosuuden turvallisuutta vielä elokuussa.

Sen turvallisuutta yritettiin parantaa vuonna 2015. Silloin tavoitteena oli vähentää autoilijoiden joutumista vakaviin liikenneonnettomuuksiin.

– Tämä oli silloin yksi Suomen vaarallisimmista teistä. Täällä sattui vakavia kohtaamis– ja ohitusonnettomuuksia sekä tieltä suistumisia. Tärinäraidat ja leveä keskimerkintä laitettiin metrin levyiselle alueelle keskelle tietä. Tärinäraidat ovat myös reunaviivan tuntumassa. Toimenpiteet kavensivat entisestään pyöräilijöille soveltuvaa piennarta, selittää Klang päällystetyn pientareen kapeutta.

Klangin mukaan tiellä oli vuonna 2014 vuorokaudessa 6 500 ajoneuvoa. Pyöräilijöitä oli kesäaikaan noin viisi vuorokaudessa, talvella ei yhtään. Tuosta ajasta pyöräily on lisääntynyt.

– Vastaavia kapeita pientareita on enemmistöllä Suomen teistä. Liikenne on aina yhteispeliä.

Autoilijoiden pitää hiljentää vauhtia, ja pyöräilijä on ohitettava riittävän kaukaa. Turvavälin on hyvä olla vähintään puolitoista metriä.

Ajaisiko liikenneturvallisuusinsinööri itse pyörällä tällä tiellä?

– En. Pohdin liikenteessä aina riskejä. Tässä menee isoja rekkoja. Jos ne eivät jätä turvaväliä, pyöräilijä voi horjahtaa. Riski on merkittävä, toteaa Klang.

"Tämä on täysi susi"

Laitilalainen Ari Ketoniemi on järjestänyt tieosuudella Veli-Matti Virtasen kanssa pyöräilymielenilmauksen 14. elokuuta. Mies patistaa varsinkin ely-keskusta ripeisiin toimiin.

Ketoniemellä on käsissään melkoinen nivaska paperia, joka koskee kevyen liikenteen väylän rakentamista noin seitsemän kilometrin alueelle. Se maksaisi lähes viisi miljoonaa euroa.

– Kuvittelimme vuonna 2015, kun tietä levennettiin, että pientareet levenevät. Tämä on täysi susi. Ohjeiden mukaan pientareen pitää olla vähintään 75 senttiä leveä. Tässä se on paikoitellen alle 25 senttiä. Suunnitelmat makaavat jossain, pohtii Ketoniemi.

Liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang vakuuttaa, että ely-keskus pohtii uramerkintöjen toimivuutta ja sitä, onko nopeusrajoitusta syytä laskea. Hänen mukaansa ely-keskus selvittää myös, missä vaiheessa uuden kevyen liikenteen väylän suunnittelu on ja onko mahdollista löytää rahoitusta.

– Ely–keskuksen rahoitus tulee valtion budjetista. Väylävirasto valitsee valtakunnallisesti rahoitettavat pyöräilyhankkeet ely–keskusten esitysten perusteella. Olemme pyytäneet kuntia tulemaan mukaan 50 prosentilla. Valtion rahoitus puuttuu, kertoo Klang.

Paikallisen asukkaan näkökulma on tiukempi.

– Ei tätä oteta tosissaan. Rahaa kyllä löytyisi, mutta se on enemmän kiinni tahdosta. Suunnitelmat ovat valmistuneet viisi vuotta sitten. Ne eivät ole olleet edes vielä hyväksyttävänä, painottaa Ketoniemi.

Keskustelun päätteeksi kolmikko sopii, että seuraavaksi on syytä ottaa yhteyttä Uudenkaupungin ja Laitilan kaupunginjohtajiin ja päättäjiin. Palaverissa voidaan sopia, miten asiaa esitellään valtakunnallisille päättäjille, jotta rahat väylään saadaan.

Ketoniemi ja Virtanen ovat itse keskustapuolueen valtuutettuja asuinkunnissaan, joten heillä on suorat yhteydet omien kaupunkiensa päättäjiin.

Isot kyltit varoittavat pyöräilijöistä Vehmaalla Saariston rengastien reitillä. Kuva: Minna Rosvall / Yle
Liikennetruvallisuusinsinööri Jaakko Klang mittailee pientareen leveyttä saariston rengastiellä Vehmaalla. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Nopeusrajoitus alemmas suositulla Saariston rengastiellä?

Saariston rengastiellä oli vuoden 2021 kesällä menijöitä 60 000. Monet ajavat reitin Kustavin kautta. Kustavintiellä, Vehmaan kohdalla piennar on vaarallisen kapea pyöräilyyn.

Taivassalolainen Matti Mikkola vetosi elokuun alussa Turun Sanomien mielipidepalstalla (siirryt toiseen palveluun), että pyöräilijöiden turvallisuutta on parannettava Kustavintiellä.

Yle ajoi liikenturvallisuusinsinööri Jaakko Klangin kanssa katsomaan tieosuutta. Uudenkaupungin suuntaan kääntyvän Y-tien risteyksen jälkeen piennar kapenee lähes olemattomaksi. Kaksi isoa taulua varoittaa pyöräilijöistä, mutta toisen taulun edessä on oksa.

Klang mittailee huolestuneena ajoradan reunan leveyttä.

– Se on 25–30 senttiä leveä. Eihän pyöräilijä siihen mahdu. Metri on vähimmäismitoitus pyöräilyyn. Kun auto ohittaa pyöräilijän, pitää turvavälin olla vähintään puoli metriä lisää. Puolitoista metriä olisi sopiva etäisyys autoilijalle, sanoo Klang.

Tiehankkeet ovat kalliita. Jos tiehen tehtäisiin metrin levennykset, se maksaisi lähes saman kuin erillinen kevyen liikenteen väylä.

Venäjältä Suomeen pyöräilyreissulle saapunut Julia Kukiiva kertoi pelkäävänsä varsinkin Vehmaan kohdalla, kun piennar kapeni. Kuva: Minna Rosvall / Yle

– Nopein ratkaisu olisi laskea nopeusrajoitusta. Myös autoilijoiden pitäisi muuttaa asennetta varovaisemmaksi pyöräilijöitä kohtaan. Pyöräilijät voisivat miettiä, kannattaako tämä osuus mennä bussin kyydissä ja pyöräillä vasta saaristossa, jossa pyöräily on turvallisempaa vähäisemmän autoliikenteen vuoksi, Jaakko Klang pohtii.

Hän muistuttaa, että periaatteessa pyöräilyn pitäisi olla tasavertainen liikkumismuoto autoilun kanssa. Pyöräilyn pitäisi olla mahdollista kaikilla teillä.

– Rahat on korvamerkitty saaristoliikenteeseen, päällysteiden uusimiseen ja tienhoitoon. Valtio on velkaantunut, joten tienpidon investointirahoituksesta joudutaan nipistämään. Nämä tarpeet eivät ole niin välttämättömiä kuin terveydenhuollon tai koulutuksen rahoitustarpeet, Klang avaa kokonaisuutta.

Juttua muutettu 21.8.2022 klo 10:45: Korjattu pyöräkaista-sana pientareeksi. Vastaava virhe oli perjantain 19.8. klo 18 TV-uutisten jutussa.

Lue lisää:

Kuorma-auton ja polkupyörän törmäyksessä Laitilassa loukkaantunut 14-vuotias menehtyi – auton kuljettajaa epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta

Laitilalaiset pyöräilevät sunnuntaina liikenneturvallisuuden parantamiseksi