Hyppää sisältöön

Väinö Linna sai valtiolliset hautajaiset, mutta Loirin kohdalla emmitään – näin valtio päättää, kenen hautajaiset se järjestää

Päätöksen valtiollisista hautajaisista tai valtion kustantamista hautajaisista tekee valtioneuvosto.

Vesa-Matti Loiri kuoli 10. elokuuta 77-vuotiaana. Kuva: Jarno Kuusinen / AOP

Vesa-Matti Loirin kuoleman jälkeen virisi keskustelu, pitäisikö koko kansan rakastamalle taiteilijalle järjestää valtiolliset hautajaiset.

Tiistaina tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) kannatti valtiollisia hautajaisia. Seuraavana päivänä valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Timo Lankinen sanoi, etteivät kriteerit täyty. Pääministeri Sanna Marin (sd.) selvensi myöhemmin, ettei asiasta ole tehty päätöstä.

Valtiollisten hautajaisten järjestämiseen ei ole yksiselitteistä kaavaa. Yleensä ne järjestetään ainoastaan presidenteille ja poikkeustapauksissa hyvin pitkäaikaisille pääministereille, eduskunnan puhemiehille ja erityistä kansallista merkitystä omaaville henkilöille, esimerkiksi Nobel-palkinnon saajille.

Lisäksi on olemassa valtion rahoittamat hautajaiset, jolloin valtio kustantaa hautajaiskulut.

Päätös valtiollisten hautajaisten järjestämisestä tapahtuu valtioneuvoston kanslian esittelystä valtioneuvostolle. Nykyinen käytäntö on ollut voimassa vuoden 1989 lopusta lähtien. Valtioneuvosto voi siis päättää, saako Loiri valtiolliset hautajaiset tai valtion rahoittamat hautajaiset.

Valtiollisten hautajaisten järjestämisessä kunnioitetaan myös vainajan ja omaisten toivetta.

Edelliset valtiolliset hautajaiset järjestettiin presidentti Mauno Kovistolle vuonna 2017. Kuva: Tuomo Björksten/Yle

Valtiollisia hautajaisia alkoi olla 1980-luvulla liikaa

Valtioneuvosto aloitti käytännön suomalaisten merkkihenkilöiden valtion varoin hautaamisesta vuonna 1920. Aivan ensimmäiset olivat taitelijoita: kirjailija Juhani Aho (1921), Eino Leino (1926) ja Akseli Gallen-Kallela (1931). He olivat olleet Suomen itsenäistymisen vaiheissa merkittäviä tekijöitä.

Suomalaisen kuoleman historiaa tutkineen kuolemantutkijan Ilona Kemppaisen mukaan valtiolliset hautajaiset seurasivat kansainvälisiä käytäntöjä.

– Juhani Ahon aikaan järjestettiin aina merkittäville henkilöille suuret julkiset hautajaiset. Silloin oli surusaatto, joka pysäytti liikenteen, mutta nykyisin Helsingin liikennettä ei pysäytä juuri mikään. Silloin kuolema ja hautajaiset näkyivät paljon enemmän.

Valtion kustantamista hautajaisista ei ole tehty mitään tarkkoja säännöksiä. Tämän takia niitä alettiin järjestää entistä enemmän, kunnes 1980-luvulla niitä todettiin olevan jo liikaa. Vuosikymmenen aikana hautajaisia kertyi 20.

Presidentti Urho Kekkosen valtiollisia hautajaisia seurattiin vuonna 1986.

Kemppainen arvelee, että viimeinen niitti olivat rillumarei-viihteen keulakuvan ja muusikko Esa Pakarisen hautajaiset vuonna 1989.

– Hallituksen iltakoulussa 1989 päätettiin rajata käytäntöä ja vakavoittaa instituutiota. Se rajattiin lähinnä presidentteihin.

Tämän jälkeen taiteilijoista valtiolliset hautajaiset on saanut ainoastaan kirjailija Väinö Linna vuonna 1992.

Miksi valtiollisista hautajaisista puhutaan juuri nyt?

Edellisen kerran valtiolliset hautajaiset järjestettiin presidentti Mauno Koivistolle vuonna 2017. Tämän jälkeen valtiollisista hautajaisista puhuttiin mäkihyppääjä Matti Nykäsen kuoleman jälkeen 2019. Hänelle järjestettiin valtion kustantamat hautajaiset, joita puolsi ministeri Sampo Terho.

Kuolemantutkija Ilona Kemppainen ihmettelee, miksi valtiollisista hautajaisista on alettu puhua viime vuosina Nykäsen ja Loirin kohdalla.

– Kun Juice Leskinen kuoli 2006, niin kukaan ei silloin puhunut asiasta ja yksikään ministeri ei varmaan lotkauttanut korvaansa koko asialle. Silloin adressi sai vajaa 300 allekirjoitusta.

Kemppainen uskoo, että monelle suomalaiselle Loiri oli taiteilijana tunteiden tulkki, ja siksi valtion pitäisi hänet huomioida hautajaisissa.

Vesa-Matti Loiri toivoi, että hänet muistettaisiin tunteita välittävänä taiteilijana. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

Kemppaisen mukaan valtiollisissa hautajaisissa on rituaalit ainoastaan valtiojohdolle ja sotilaille. Taiteilijoille tällaisia ei ole.

– Ihmiset ajattelevat, että hautajaiset voidaan järjestää jossain isossa tilassa ja siellä on joku rituaali. Voin kuvitella, että muutama taiteilija jo avaa ääntään, että pääsee laulamaan. Jos jotkut isot valtiolliset hautajaiset järjestettäisiin nimenomaan taiteilijalle, niin Loirin kaltaisen taiteilijan hautajaisilta odotetaan ehkä liikaa, jotain suurta taiteellista tapahtumaa.

Vaikutelmaa lisäisi Kemppaisen mukaan se, että valtiolliset hautajaiset myös todennäköisesti lähetettäisiin suorana televisiossa.

– Miltä omaisista tuntuisi, että he joutuisivat sinne töllisteltäväksi ja arvioitavaksi, että itkevätkö he tarpeeksi? Ihmiset ovat aivan kauheita somessa ja he eivät kunnioita mitään. Loirin omaiset eivät ole valtakunnan tason julkkiksia, eivätkä sellaisiksi varmaan haluakaan. Hautaakaan ei tule, koska tuhkat sirotellaan todennäköisesti järveen Lappiin.

Kemppaisen mukaan keskustalaisministerin lausunto Loirin valtakunnallisista hautajaisista ennakoi vaaleja. Hän on siis samoilla linjoilla alivaltiosihteeri Lankisen kanssa. Valtiollisten hautajaisten kriteerit eivät Loirin kohdalla täyty.

– Mutta muutetaanko käytäntöä, se on toinen asia.

Ihmiset eivät enää tiedä hautajaisista

Ihmisten suhtautuminen julkisuuden henkilöiden hautajaisiin muuttui Kemppaisen mukaan vuonna 1997, kun prinsessa Diana kuoli.

– Se oli ensimmäisiä kuolemafestivaaleja. Siitä tuli käsite mauttomuuden prinsessa, mikä ei liittynyt häneen henkilönä vaan järjettömään sekoamiseen, kun joku julkkis on kuollut.

Kuolemantutkijan mukaan ihmisten käsitys hautajaisista on muutenkin muuttunut. Moni ei edes halua puhua hautajaisista.

– Ihmiset eivät oikeasti nykyisin tiedä kauheasti hautajaisista. Niissä käydään vähän. Ihmisillä on fantasioita, miten ne pitäisi järjestää. Sitten käy ilmi, että kirkossa ei soitetakaan Paranoidia, koska kanttori ei osaa ja ei oikein haluakaan, koska hän on kristitty ihminen. Pääkaupunkiseudulla onnistuu nykyisin mikä vaan, mutta maaseudulla ei välttämättä.

Vesa-Matti Loirin hautajaisista puhuttiin myös Ylen Aamun Jälkinäytöksessä.

Lue myös:

Alivaltiosihteeri MTV:lle: Ei valtiollisia hautajaisia Loirille

Tiede- ja kulttuuriministeri ehdottaa Vesa-Matti Loirille valtiollisia hautajaisia

"Loiri on taiteilija, jota Helsingin kaupungin olisi syytä muistaa", sanoo apulaispormestari Arhinmäki – kerro Ylelle oma ehdotuksesi

Tästä me muistamme Vesa-Matti Loirin – katso videot ja kuvat pitkän uran varrelta

Läheiset muistelevat Vesa-Matti Loiria – Hannele Lauri: "Mestari ja ystävä on poissa"

Vesa-Matti Loiri on kuollut