Hyppää sisältöön

Ystävyyttä vakuuttavat pietarilaiset ovat huolissaan viisumirajoituksista: "Olemme shokissa"

Pietarilaiset pitävät suomalaisia edelleen ystävällismielisenä kansana, vaikka Suomi rajoittaa turistiviisumien hakemista. Monet toivovat, että rajoitukset jäisivät väliaikaisiksi.

Venäläiset jonottivat Suomen viisumikeskukseen Pietarissa 18. elokuuta. Suomi on ilmoittanut rajaavansa turistiviisumihakemusten jättämistä syyskuusta alkaen. Kuva: Grigori Vorobjov / Yle

Pietarilaisen matkatoimistoyrittäjän Marija Bantyševan mukaan tilanne on nyt hyvin vaikea.

– Olemme shokissa.

Suomi on ilmoittanut rajaavansa syyskuusta alkaen turistiviisumihakemusten vastaanottamista. Kuvausryhmämme jututti venäläisiä Pietarissa, josta on ollut kätevä matkustaa Suomeen.

Etusija annetaan työ-, perhe- ja opintotarkoituksessa haettaville viisumeille. Syyskuusta viisumihakemuksia otetaan käsittelyyn 500 päivässä ja vain sata niistä olisi turistiviisumeja.

Marija Bantyševa pitää määrää erittäin pienenä. Hän muistuttaa, että yksin Pietari on viiden miljoonan ihmisen kaupunki. Rajoitukset iskevät turismialaan molemmin puolin rajaa.

– Tästä ovat riippuvaisia bussit ja Lappeenrannan kaupat. Kaikki ovat kytköksissä toisiinsa, Bantyševa luettelee.

Matkatoimistoyrittäjä Marija Bantyševa on järkyttynyt Suomen turistiviisumien rajoittamisesta. Hän kokee, että käytännössä maiden väliin laskeutuu rautaesirippu. Kuva: Grigori Vorobjov / Yle

Suomen matkoihin erikoistunutta toimistoa pyörittävä Bantyševa alkaa kyynelehtiä kesken haastattelun, kun hän puhuu asiakkaastaan.

Tämä ei ole saanut viisumia matkustaakseen Yhdysvaltoihin tapaamaan siellä asuvaa perhettään, koska Yhdysvaltain konsulaatti on kiinni. Perhe hankki lentoliput Helsinkiin, mutta nyt Suomenkin viisumin saaminen näyttää epävarmalta.

Bantyševasta tuntuu, että venäläisten eteen laskeutuu nyt rautaesirippu.

– Venäjän federaation kansalaisilla ei nykytilanteessa ole mahdollisuuksia matkustaa ulkomaille, koska muutkin maat antavat erittäin vähän viisumeja, hän sanoo.

Bantyševa myöntää, että osa ihmisistä on käyttänyt Suomea kauttakulkumaana. Lentoliput Istanbulin kautta maksavat kolme kertaa enemmän kuin Suomesta, hän kuvailee.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan ei ole oikeudenmukaista, että venäläiset voivat matkustaa Euroopassa turisteina samaan aikaan, kun Venäjä käy Ukrainassa raakaa sotaa.

– Hän on toisaalta oikeassa. Tilanne on nyt vaikea, eivätkä ihmiset aina ymmärrä sitä, Bantyševa sanoo.

Toisaalta Bantyševa sanoo, että tavalliset kansalaiset eivät ole niin syyllisiä Venäjän nykytilanteeseen kuin suomalaiset ajattelevat.

Pietarilaiset: tavalliset ihmiset kärsivät

Samoin asettelee sanansa Aleksandr Grits, joka kävi viisumikeskuksessa jättämässä hakemukseen vaaditut sormenjäljet. Marin on osin oikeassa ja osin väärässä. Grits ei kannata rajojen sulkemista.

– On kuitenkin ihmisoikeudet: ihmisen pitää saada liikkua huolimatta poliittisesta tilanteesta.

Grits aikoo ensin matkustaa tapaamaan vanhoja ystäviään Suomeen. Myöhemmin hän aikoo matkustaa tapaamaan vaimoaan, joka on toisessa EU-maassa. Rajoitusten lisääntyminen huolettaa.

– Tietenkin seuraamme asiaa jännittyneinä vaimoni kanssa. Olemme huolissamme. Vaimo odottaa, emme ole nähneet kolmeen kuukauteen. Meillä on pelkoja, josko yhtäkkiä ei onnistukaan.

Haastattelemamme pietarilaiset eivät mielellään ota selvää kantaa politiikkaan. Venäjän sota Ukrainaa vastaan on tulenarka aihe.

Samaan aikaan ihmisillä on kokemus, että he eivät voi vaikuttaa politiikkaan, että politiikka on jotain kansalaisten yläpuolella olevaa.

Aleksandr Grits kannattaa vapaata liikkumista. Hän toivoo, että rajat eivät sulkeutuisi. Kuva: Grigori Vorobjov / Yle

Vertaus perheriitaan: syyllisiä on aina kaksi

Pietarilainen Roman kertoo, että hän matkusti Suomeen usein ennen koronapandemiaa, ostaakseen maitotuotteita. Suomi on rauhallinen ja hiljainen maa, siellä käyminen rauhoittaa kiireisen pietarilaisen elämän nostattamaa stressiä.

Roman sanoo, että sekä venäläiset että suomalaiset kärsivät tilanteesta. Eteläinen Suomi on menettänyt tulojaan venäläisten turistien puuttuessa.

– Periaatteessa kärsimme maiden johtajien virheistä. En nimeä konkreettisia ihmisiä. Kuten perhekonflikteissa, psykologi aina sanoo, että syyllisiä on kaksi. Poliitikot eivät ole onnistuneet ja panttivangeiksi ovat joutuneet tavalliset ihmiset.

Hän huomauttaa, että bensa-asemilla Suomen rajan läheisyydessä näkee lähinnä Suomen rekisterikilvissä olevia autoja.

Ihmiset jonottivat bussiin linja-autoasemalla, josta lähtee busseja myös Suomeen. Kuva: Grigori Vorobjov / Yle

Venäläiset vakuuttavat ystävyyttä

Haastattelemamme pietarilaiset eivät koe, että olisivat joutuneet silmätikuiksi tai hyljeksityiksi Suomessa liikkuessaan.

Kuten muutkin haastatellut Aleksandr Grits korostaa ystävällisiä suhteita suomalaisiin.

– Haluamme olla suomalaisten kanssa ystäviä riippumatta poliittisista tilanteista. Joka tapauksessa minä haluan. Olen rauhaa rakastava ihminen, Grits sanoo.

Samaa sanoo Sergei Sopov, joka jätti viisumihakemuksen matkustaakseen tapaamaan ystäviään ja käydäkseen ostoksilla.

– Meillä on Suomessa paljon ystäviä, jotka käyvät täällä ja me käymme heidän luonaan.

Hän toivoi, ettei Suomi vaikeuttaisi viisuminsaantia.

– Se on politiikkaa. Kaikki menee vielä hyvin.

Valeri Katjuhin luottaa presidentti Vladimir Putinin politiikkaan. Hän uskoo, että viisumirajoitukset jäävät lopulta väliaikaisiksi. Kuva: Grigori Vorobjov / Yle

Venäjän kansalaisena "ei miellytä"

Suomessa ja Ruotsissa lukuisia kertoja käynyt Valeri Katjuhin suhtautuu varsin rauhallisesti Suomen viisuminsaannin vaikeuttamiseen.

– Tämä on väliaikaista. On vaikea sanoa. Olen lääkäri enkä osaa kommentoida sellaisia asioita. Henkilökohtaisesti minua Venäjän kansalaisena se ei miellytä.

Muuten hän luottaa Putinin kertomukseen: Venäjä taistelee Ukrainassa fasismia vastaan ja informaatiosaarto estää länsimaiden kansalaisia näkemästä sitä. Niinpä hän ihmettelee, miksi Suomi tukee fasismia Ukrainassa.

– Minua ei miellyttänyt, että Suomen kaupoissa kerätään avustuksia Ukrainalle. Minua ei miellyttänyt, että Venäjän lähetystön edustalla aukio on nimetty Ukrainan sankarien mukaan, Katjuhin sanoo viitaten ilmeisesti Tukholman ratkaisuun nimetä aukio suurlähetystön edessä Vapaan Ukrainan aukioksi.

– Me olemme naapureita. Meidän pitää elää rauhassa ja ystävyydessä, Katjuhin sanoo.

Samaan aikaan toisessa naapurissa, Ukrainassa, jatkuu Venäjän kuluttava hyökkäyssota.

Heräsikö ajatuksia? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 20.8 klo 23:een saakka.