Hyppää sisältöön

Fortum lähti valloittamaan Saksaa – ekonomisti hahmottelee kolme vaihtoehtoa sille, miten Suomen Uniper-retki päättyy

Uniper olisi voinut suojautua, Roger Wessman uskoo. Ekonomisti Wessman ihmettelee, miksi Venäjän kaasun riskiin ei varauduttu.

– Tilanne voi johtaa käytännössä siihen, että Saksan valtio ottaa omistukseensa koko Uniperin, Roger Wessman sanoo. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

Fortumin saksalaisen tytäryhtiön kaasuliiketoiminta kuulostaa tylsältä. Uniper osti Venäjältä maakaasua – ja myi sitä asiakkaille Keski-Euroopassa.

Itselleen yhtiö otti välistä pienen siivun.

Tästä syntyi kuitenkin jännitysnäytelmä, kun sotaa käyvä Venäjä ryhtyi kääntämään Euroopan kaasuhanaa kiinni.

Kun Gazprom ei toimittanut yhtä paljon kaasua kuin ennen, Uniper joutui ostamaan kallista maakaasua päivän hintaan suoraan markkinoilta. Tuota kallista kaasua Uniper myy nyt asiakkailleen vanhojen sopimusten mukaisilla hinnoilla.

Siis halvalla.

Tappiota syntyy noin sata miljoona euroa päivässä.

Aiemmin muun muassa Evlin ja Nordean pääekonomistina työskennellyt Roger Wessman ihmettelee, miksi tähän riskiin ei varauduttu.

– Siinä selvästi jätettiin yksi merkittävä riski auki. He luottivat, että Gazprom toimittaa kaasua kuten on luvannut, hän kuvaa.

Wessmanin mukaan Fortumin tytäryhtiölle täytyi olla itsestään selvää, mitä kaasun hinnalle tapahtuu, jos Venäjän kaasu ei joskus virtaisi.

– Vaihtoehtoinen tapa olisi ollut esimerkiksi se, että yhtiö olisi ostanut Gazpromilta maakaasua markkinahintaan ja sitten suojautunut hintavaihtelulta johdannaismarkkinoilla, Wessman sanoo.

Tilannetta varmasti ihmettelevät myös Fortumin omistajat.

Fortumin ylivoimaisesti suurin omistaja on Suomen valtio. Yhtiöön uskovat myös eläkeyhtiöt, kansaneläkelaitos ja jopa Kurikan kaupunki.

Omistajakunnassa on myös paljon suomalaisia piensijoittajia. Vain Nordealla, Nokialla ja Sammolla piensijoittajia on enemmän (siirryt toiseen palveluun).

Kaikkia heitä todennäköisesti kiinnostaa, miten seikkailu Saksassa päättyy. Roger Wessman hahmottelee kolme skenaariota.

Aloitetaan kohdasta yksi.

1. Konkurssi – uhka vältetty

Fortum on sijoittanut Uniperin osakkeisiin noin seitsemän miljardia euroa. Sen päälle tulevat lainat ja vakuudet, joita tytäryhtiö on saanut noin kahdeksan miljardin euron arvosta.

Jos Uniper menisi konkurssiin, Fortum voisi kuitata lähes koko 15 miljardin euron potin menetetyksi.

Kesällä sovitun pelastuspaketin jälkeen Uniperin konkurssi ei ole Wessmanin mukaan todennäköinen. Kaikille on selvää, että Saksa ei päästämään itselleen elintärkeää energiayhtiötä konkurssiin.

Se ei tarkoita, että Fortum kävelisi kriisistä ulos voittajana.

2. Saksa pelastaa Uniperin, mutta Fortumin osuus liudentuu olemattomiin.

Kun Saksan valtio asettui tukemaan Uniperia. Fortumin kahdeksan miljardin lainasaamiset ja vakuudet on todennäköisesti turvattu.

Toisaalta Saksa voi merkitä tukensa vastineeksi yhtiön uusia osakkeita niin paljon, että Fortumin omistusosuus yhtiöstä liudentuu 78 prosentista 56 prosenttiin.

Wessmanin mukaan se voi olla vasta alkua. Liudentuminen jatkuu, jos Uniper tarvitsee Saksalta lisää tukea.

– Tilanne voi johtaa käytännössä siihen, että Saksan valtio ottaa omistukseensa koko Uniperin. Silloin se noin seitsemän miljardia euroa, minkä Fortum on aikanaan sijoittanut yhtiön osakkeisiin, voi valua lähes nollaan.

Toki tuosta kauppahinnasta suurin osa on valunut kankkulan kaivoon jo nyt, sillä Uniperin markkina-arvo on romahtanut.

Riippumattomaksi ekonomistiksi itseään kutsuva Wessman toimii nykyisin konsulttina ja kirjoittaa mm. verkkolehti MustReadiin. Hän on jo aiemmin kirjoittanut (siirryt toiseen palveluun), että pelastusoperaation myötä Fortumin osuus Uniperistä voi nollautua. Se on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin konkurssi.

Mutta tarjolla olisi vielä se kolmas vaihtoehto.

3. Fortum lisää panoksia – riski kasvaa 11 miljardiin euroon

Fortum voi ryhtyä pelastamaan tytäryhtiötään ja pääomittaa sitä samoilla ehdoilla kuin Saksan valtio.

Käytännössä se tapahtuisi vaihtamalla tytäryhtiön saamat lainat osakkeisiin.

– Jos Fortumista näyttää siltä, että Saksan valtio ottaa Uniperin haltuunsa liian halvalla, yhtiöllä on mahdollisuus merkitä osakkeita samoilla ehdoilla, Wessman sanoo.

– Se tarkoittaisi kuitenkin riskin lisääntymistä. Neljä miljardia euroa laitetaan takaisin pöydälle siinä toivossa, että rahat saadaan takaisin.

Tuolla pöydällä on jo alkuperäinen sijoitus, noin seitsemän miljardia euroa. Onko Uniperissä jotain sellaista, jonka vuoksi kannattaisi kasvattaa riskiä?

"Suomi saisi vetäytyä"

Saksan valtio on antanut Uniperille mahdollisuuden korottaa kaasun hintaa lokakuusta alkaen. Tämä helpottanee yhtiön pahinta kriisiä.

Wessmanin mukaan Uniperilla on myös liiketoimintaa, joka voi olla sijoittajien kannalta hyvinkin kiinnostavaa.

– Heillä on monessa maassa sähköntuotantoa – joka tämän päivän hinnoilla voi olla lähivuosina erittäinkin kannattavaa, Wessman sanoo.

Kokonaan toinen kysymys on se, onko Suomen valtion syytä olla tässä mukana.

Roger Wessman ei jätä omaa mielipidettään epäselväksi.

– Minun on vaikea nähdä, miksi valtio-omisteisen yhtiön oli alun perinkään järkevää hankkia Saksasta maakaasukauppaa ja sähköntuotantoa. Miksi se olisi veronmaksajien riskillä tehtävää liiketoimintaa, Wesman sanoo.

– Minun puolestani Suomen valtio saisi vetäytyä Saksan energialiiketoiminnasta.

Korjaus 20.8. Klo 8.56: Roger Wessman ei ole MustReadin osakas, kuten artikkelissa aiemmin mainittiin.