Hyppää sisältöön

"En välttämättä olisi työkykyinen ilman sieniä" – Ronja on opettaja, joka hoitaa mielenterveysongelmiaan laittomasti

Psykedeelihype on nyt huipussaan eri puolilla maailmaa, sillä tämän hetken tutkimukset povaavat niistä apua mielenterveysongelmiin.

Juttuun haastateltu Ronja ei esiinny jutussa omalla nimellään psykedeelien käytön laittomuuden vuoksi. Hänet valokuvattiin Ylen studiossa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Ronja oli levännyt. Hän oli tyhjentänyt kalenterinsa viikonlopuksi.

Mukana oli hyvä ystävä, joka oli käynyt läpi sen, mitä Ronja ensimmäistä kertaa kokeilisi. Hän annosteli itselleen pienen määrän psilosybiiniä sisältäviä kuivattuja sieniä ja laittoi musiikkia soimaan.

Ensin tuli itku, joka tuntui puhdistavalta. Sen jälkeen ajatuksissa lähtivät käyntiin uudet kelat, sellaiset, joita Ronja ei ollut aikaisemmin kokenut.

Sienten vaikutus kesti useita tunteja. Sen aikana Ronja kuvailee ajatusten kliksahtaneen uusille uomille.

Psykedeelit ovat Suomessa laittomia ja ne määritellään huumeiksi, sen vuoksi Ronja ei esiinny jutussa omalla nimellään.

Tässä jutussa kolmekymppinen Ronja kertoo, miksi silti valitsi niiden käytön hänelle määrättyjen lääkkeiden sijaan sekä riskeistä, jotka hän psykedeelien vuoksi ottaa.

"Helpompi olla"

Ronjalla on diagnosoitu masennus ja ahdistuneisuushäiriö. Mielenterveyden ongelmat johtavat juurensa lapsuuteen, kuten hyvin monilla. Osansa on ollut myös aikuisiällä tapahtuneella traumatisoitumisella.

– Tripin aikana koin olevani niin ihana, etten enää koskaan anna kenenkään kohdella minua väärin. Se olo on kestänyt pitkään.

Psykedeeleistä on saatu lupaavia tuloksia mielenterveyden häiriöiden hoidossa. Tällä hetkellä tutkimus on pisimmällä psilosybiini- (siirryt toiseen palveluun) ja MDMA-avusteisessa (siirryt toiseen palveluun)terapiassa. Tutkimusta on kuitenkin tehty suhteellisen vähän.

– Niitä on syytä pitää alustavina siinä mielessä, että tutkimukset ovat olleet kohtuullisen pieniä, Tampereen yliopiston psykologian tohtori ja tutkija Samuli Kangaslampi sanoo.

Psykedeeleistä saatiin tosin lupaavaa näyttöä jo 1950–60-luvulla. Tutkimus kuitenkin tyssäsi, kun LSD karkasi kaduille.

Vaikka useimmat nykypäivän tutkimustulokset ovat olleet hyviä, viimeisimmän psilosybiinitutkimuksen johtopäätökset eivät olleet yhtä lupaavia.

Tämän hetkisten tulosten mukaan psykedeeleistä olisi pitkäkestoista apua etenkin vaikeasti traumatisoituneille ja masentuneille, kun sitä käytettäisiin osana lääkeavusteista psykoterapiaa.

Ideana on, että potilaalle annetaan esimerkiksi psilosybiinia psykoterapeutin ollessa läsnä. Hoidon aikana soitetaan rauhoittavaa musiikkia ja ihmisen silmät ovat suljettuina. Sitä kautta potilas saa paremman yhteyden omiin ajatuksiinsa ja mahdollisiin uusiin oivalluksiin.

– Psykedeelit pakottavat kohti sitä tunnetta, mikä ihmisen sisällä on, olipa se vaikka surua, vihaa tai raivoa. Parhaimmassa tapauksessa se tulee hoidon aikana ulos ja olo helpottuu, psykiatriaan ja päihdelääketieteeseen erikoistuva lääkäri Antti Hupli kertoo.

Yksinkertaistettuna homma toimii aivoissa näin:

Monilla masentuneilla ja ahdistuneilla päässä pyörivät erityisen vahvasti sekä menneet että tulevat asiat, mikä voi saada ihmisen mielen hyvin synkäksi. Tämän hetken tiedon mukaan psykedeelit vaimentavat vakiintuneita yhteyksiä eri aivoalueiden välillä, mutta toisaalta herättävät uudenlaisia yhteyksiä alueiden välillä, jotka eivät yleensä keskustele keskenään. Aivot siis muuttuvat muovautuviksi, jolloin ihminen voi saada uusia ajatuksia itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Puhekielessä tätä kutsutaan tripiksi.

Psykedeelit voivat aiheuttaa käyttäjälleen myös mystisiä kokemuksia. Se saattaa saada ihmisen tuntemaan aivan uudenlaista yhteyttä muihin ihmisiin, maailmaan ja luontoon.

Yle Perjantain dokumentista voit tutustua laajemmin muun muassa siihen, kuinka psykedeelit toimivat.

Psykedeelit on vuodesta 1971 alkaen luokiteltu huumausaineiksi. Nyt niiden lääketieteellinen tutkimus on elpymässä.

Myös Ronjalla synkät ajatukset kiersivät kehää, ja ennen pitkään niistä tuli hänen mielessään totuuksia. Hänellä on ollut muun muassa pakkoajatuksia, mielessä luuppaavia haitallisia ajatuksia, pelkotiloja ja paniikkikohtauksia. Ronja on myös kokenut, ettei hän ole osannut asettaa itselleen rajoja.

Hän ajattelee, että psilosybiini on saanut hänet muuttamaan haitallisia käyttäytymismalleja. Lisäämään itsekunnioitusta ja vetämään rajoja. Se on tarjonnut myös korjaavia kokemuksia.

Ensimmäisen kertaa lukuun ottamatta Ronja on käyttänyt sieniä yksin, sillä Suomessa ei tarjota psykedeeliavusteista terapiaa. Ainakaan vielä.

Ronja on käynyt nyt kolme vuotta traumaterapiassa ja sitä ennen kolmen vuoden ajan psykoterapiassa. Psilosybiinin käytöstä hän on puhunut avoimesti terapeutilleen.

– Terapeuttini ei tietenkään voi kannustaa minua laittomien aineiden käyttöön, mutta hänen mielestään niiden käyttö on auttanut minua saamaan harppauksia parantumisessani.

Tehdyissä tutkimuksissa terapeutilla on merkittävä rooli myös psykedeelien käytön jälkeen. Psykedeeliterapiassa on oleellista käydä läpi aineen vaikutuksen aikaisia ajatuksia ja pohtia, kuinka ne saadaan pidettyä ajatuksissa myös pidempään, sillä aineen vaikutus ei kestä ikuisesti. Esimerkiksi LSD:n vaikutukset voivat kestää 12 tuntia, MDMA:n ja psilosybiinin 5–8 tuntia.

Ronja ajattelee, ettei pelkkä psykoterapia riittäisi parantumiseen. Vaikka terapiassa on käsitelty vuosien ajan mielen haasteita, kokee Ronja ettei hän ole sisäistänyt terapiassa opittuja uusia ajatusmalleja ilman psilosybiiniä.

– Tietenkään en voi varmaksi sanoa, mikä on johtanut mihinkin, mutta olen tyytyväinen, että mieli on avautunut. Minulla on paljon helpompi olla.

Myös tästä syystä hän on kokenut aineen käyttämisestä kertomisen hyvänä asian terapeutilleen.

– Olisi tärkeää, että ainetta voisi käyttää valvotussa tilassa ja psilosyybini olisi tutkittua. Nyt joudun hankkimaan sitä laittomasti, enkä koskaan voi olla täysin varma siitä, mitä se sisältää.

Ilman valvottua tilaa ja tietoa aineen puhtaudesta, jokainen käyttökerta on riski.

Vaikka psilosybiinin vaikutukset kestävät joitain tunteja, kokee Ronja niiden auttavan vielä joidenkin kuukausien jälkeen hänen käydessä läpi ajatuksiaan. Kuva: Silja Viitala / Yle

"Yhteiskunta näkee minut rikollisena"

Ronjan mielenterveysongelmien vähentyminen on luonnollisesti vaikuttanut myös hänen työkykyynsä. Asiassa on kuitenkin yksi mutta.

Ronja työskentelee opettajana. Mikäli hänen käyttönsä paljastuisi, voisivat työt loppua siihen. Ongelmia tulisi viimeistään silloin, jos hän vaihtaisi työpaikkaa, sillä opettajien tulee toimittaa rikosrekisteri koululle. Ronja on vaihtanut koulua useita kertoja opettajana toimiessaan, koska hänellä ei ole vakituista virkaa, vaan tekee määräaikaisia sijaisuuksia.

– En välttämättä olisi työkykyinen ilman sieniä. Yhteiskunta näkee minut rikollisena, vaikka en tee kenellekään pahaa. Yritän vain elää elämääni, siten että se olisi siedettävää.

Käytön laittomuus saa Ronja olon ulkopuoliseksi ja yhteiskunnan tuntumaan vieraalta.

– Minua pelottaa tosi paljon kiinnijääminen työn menettämisen vuoksi.

Hän on kuitenkin sitä mieltä, että riski on sen arvoinen. Jos Ronja jäisi käytöstä kiinni, hän luultavasti vaihtaisi alaa tai joutuisi pitämään taukoa opettajan työstä.

– Mielenterveyteni on tärkeämpää kuin se, että minulla on työ.

"Bentsoja määrättiin helposti"

Vuosien varrella Ronjalle on määrätty läjäpäin erilaisia lääkkeitä: useita mielialalääkkeitä, psykoosilääkkeitä ja bentsodiatsepiineja, eli bentsoja.

Osaa hän kokeili, joitain ei ollenkaan. Syynä tähän oli Ronja suuri pelko addiktoitumisesta ja lääkkeiden mahdollisista vieroitusoireista. Bentsot auttavat useilla tehokkaasti esimerkiksi ahdistukseen, mutta ovat samalla hyvin koukuttavia.

– Minulle mielialalääkkeitä ja bentsoja määrättiin helposti. Kun käytin bentsoja, olin niistä koko päivän sekaisin, enkä muistanut mitään.

Ronja kertoo suvussaan olevan alkoholismia, joten myös siksi riippuvuus pelotti. Addiktiopelon vuoksi Ronja kertoo olleensa lähes koko elämänsä huumevastainen. Psilosybiinin hän löysi vasta joitakin vuosia sitten etsiessään vaihtoehtoja lääkkeille.

Psykedeelit ovat siitä erikoisia huumausaineita, että ne eivät juurikaan aiheuta riippuvuutta.

– Psykedeelejä voi tietysti käyttää liikaa, mutta riippuvuuspotentiaalia niillä ei juurikaan ole. Voisi sanoa, että ne ovat päihteinä käytettävistä aineista vähiten addiktoitumista aiheuttavia, Tampereen yliopiston psykologian tohtori ja tutkija Samuli Kangaslampi sanoo.

Syitä tähän on muutamia.

Toleranssi psykedeeleihin kasvaa nopeasti, joten niiden jatkuva käyttö ei aiheuta samanlaisia tuntemuksia kuin harvoin käytettynä. Toinen syy on aineiden aiheuttama vahva ja myös väsyttävä kokemus. Silloinkin, kun kokemusta pidetään miellyttävänä, se on samalla voimakas, ravisuttava ja sellainen, joka pistää miettimään. Tästä syystä harva haluaa toistaa sitä nopeasti uudelleen.

Juurikin tästä syystä Ronja kertoo käyttävänsä psilosybiiniä 4–5 kertaa vuodessa.

Jotkut käyttävät psykedeelejä bilettäessään. Ronja kertoo käyttävänsä psilosybiiniä vain terapeuttisessa tarkoituksessa, ei juhliessaan. Kuva: Silja Viitala / Yle

Vaarattomia aineet eivät missään nimessä ole. Käytön aikana voi ilmetä voimakasta ahdistusta ja pelkotiloja. Psykedeelit vaikuttavat myös motoriikkaan, joten niiden vaikutuksen alaisena onnettomuusriski lisääntyy.

Kun psykedeelejä on tutkittu psykoterapian yhteydessä, on koehenkilöistä karsittu pois ne, joilla on ollut psykoosi tai taipumusta maanisuuteen. Näin on menetelty myös, mikäli omilla vanhemmilla tai sisaruksilla on ollut vakavia mielenterveyden häiriöitä.

Yksi riski itsensä lääkitsemisessä on se, ettei kukaan tee tällaista seulontaa.

Psilosybiinitutkimuksissa on harvoin raportoitu, että testattavat henkilöt olisivat käyttäneet tai halunneet käyttää hoidon jälkeen omin päin psilosybiiniä. Puolestaan silloin käyttöä on pohdittu, jos oireet ovat palanneet.

Ronja kertoo tiedostavansa ne riskit, joita psykedeeleissä on niiden käytön aikana. Hän kertoo, ettei ole kokenut ahdistusta tai ollut sekaisin. Ronja uskoo sen johtuvan käyttämistään pienistä määristä sekä siitä, että hän käyttää ainetta ollessaan levollinen ja tilanteeseen hyvin valmistautunut.

Joidenkin alustavien tutkimusten mukaan psykedeeleillä voitaisiin myös hoitaa pakko-oireista kärsiviä, syömishäiriöitä sairastavia ja lievittää kuolemansairaiden ahdistusta. Parhaillaan on myös meneillään kliinisiä kokeita psykedeelisten aineiden käytöstä muun muassa kokaiini-, alkoholi- ja tupakkariippuvuuden hoidossa akuutin vieroituksen jälkeen.

"En kuitenkaan uskalla suositella"

Masennus on Suomen merkittävimpiä kansanterveydellisiä ongelmia. Se on yleisin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeeseen ja lähes puoli miljoonaa suomalaista käyttää masennuslääkkeitä. Varovaisen arvion mukaan Suomessa trauman kokee vuosittain 100 000 henkilöä, joista 20–30 prosentin arvioidaan sairastuvan traumaperäiseen stressihäiriöön

Mikäli psykedeelitutkimuksissa saadaan yhtä hyviä tuloksia kuin jo tehdyissä tutkimuksissa ja jos siitä löytyy apua myös muihin sairauksiin, olisi uudenlaiselle hoitokeinolle miljoonia käyttäjiä.

Voi siis sanoa, että tarve uudenlaiselle lääkkeille ja hoidoille olisi suuri.

Ainakaan vielä Suomessa ei ole tutkittu psykedeelejä ihmisillä. Suomessakin on yritetty tutkia aineiden terapiakäyttöä, mutta hankkeet ovat kariutuneet muun muassa byrokratiaan ja nuivaan suhtautumiseen.

Tutkimuksia on useissa huippuyliopistoissa muun muassa Yhdysvalloissa (siirryt toiseen palveluun), Kanadassa, Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Valmiita tutkimuksia on vain kourallinen, kun taas esimerkiksi mielialalääkkeiden kohdalla puhutaan kymmenistä tuhansista tutkimuksista. Tällä hetkellä maailmalla käynnissä on 50–100 psykedeelitutkimusta.

Kanada on jo sallinut psilosybiinin ja MDMA:n terapiakäyttöön rajatuissa tapauksissa. Yhdysvaltojen lääkevirasto FDA pitää tämän hetkisiä tuloksia hyvin lupaavina. Jos viimeisen vaiheen tulokset ovat samanlaisia, FDA voi antaa psykedeelihoidoille luvan Yhdysvalloissa lähivuosina.

Mikäli psykedeelien käyttö hoitomuotona yleistyy maailmalla, on vain ajan kysymys, milloin Eurooppa ja sitä kautta Suomi seuraavat perässä.

– Karkean arvion mukaan MDMA-avusteinen hoito voisi olla meillä mahdollista parin vuoden päästä, psilosybiinin ehkä viiden vuoden kuluttua, psykiatriaan ja päihdelääketieteeseen erikoistuva lääkäri Antti Hupli kertoo.

Psykedeeleistä tulee tuskin koskaan apteekkitavaraa, vaan hoito tapahtuisi terveydenhuollon valvovan silmän alla.

Osa alan asiantuntijoista pitää psykedeelejä uutena ihmelääkkeenä, osa uskoo niiden olevan hyvä lisäapu eri sairauksien parantamiseen, mutta tuskin mullistavan lääketiedettä. Jotkut eivät usko niihin lainkaan.

Vaikka Ronjalle psilosyybini on ainakin tähän saakka toiminut, puhuu hän sen saamista hyödyistä varovasti muille.

– Haluaisin kertoa kaikille psilosybiinin hyödyistä, sillä se voisi auttaa monia muitakin toivottomia. En kuitenkaan uskalla suositella sen käyttöä, koska en voi ottaa vastuuta siitä, jos jollekin käy jotain pahaa.

Mitä sinä ajattelet psykedeelien käytöstä hoitomuotona? Keskustele aiheesta maanantaihin kello 23:een saakka.

Lue myös:

Yhdeksän vuotta itsemurhapäänsärkyä – Nyt Emma Rask elää lähes kivuitta psykedeelien avulla

Pyry, 32, lievittää ahdistustaan LSD:llä – tuhannet suomalaiset käyttävät psykedeelejä voidakseen paremmin, vaikka tutkimus on kesken

Samuli Arkko etsi shamaania, mutta saikin Amazonilla perinteistä lääkettä: ayahuasca on Suomessa laiton psykedeeli, jonka rituaalikäytöstä moni hakee apua ongelmiinsa

Ensin kannabiksesta tuli vakavasti otettavaa bisnestä, nyt vuorossa ovat psykedeelit – pörssilistautumiset alkoivat jo, mutta voiko sienistä tai LSD:stä olla apua ihmiselle?