Hyppää sisältöön

Ekologinen kompensaatio on uusi keino luontokadon hidastamiseen – laki ei siihen pakota, mutta pankki voi pian velvoittaakin

Viranomaisten valvoma kompensaatiorekisteri pitäisi huolen siitä, ettei luontohaittojen hyvitys mene yritysten viherpesuksi ilman todellisia hyötyjä.

Sakatin kaivosyhtiö osti 2900 hehtaarin suuruisen metsäalueen Inarista suojeltavaksi. Se on noin kolmasosa yhtiön suunnittelemasta ekologisen kompensaation kokonaisuudesta. Jos kaivos toteutuu, yhtiötä odottaa pakollinen kompensaatio joidenkin lajien osalta. Jos haitat Viiankiaavalle olisivat merkittävät, yhtiön pitäisi etsiä Natura-verkostoon uusi aapasuo. Kuva: Inarin yhteismetsä

Pohjois-Lapissa Inarissa tehtiin kymmenen miljoonan euron kaupat 2900 hehtaarista mäntymetsää, jolla ostaja ei tee yhtään mitään. Se onkin homman juju: ostamalla ja suojelemalla metsän kaivosyhtiö Sakatti Mining Oy hyvittää haittoja, joita suunniteltu kaivos aiheuttaisi metsälle naapurikunnassa Sodankylässä.

Suomen suurin ekologinen kompensaatio antaa vihiä siitä, minkä tutkijat olettavat olevan arkea tulevaisuudessa: kun luonnon monimuotoisuutta jatkossa heikennetään, haitat hyvitetään lisäämällä monimuotoisuutta toisaalla.

Pelisäännöt kompensoinnille kirjataan ensi kesänä voimaan astuvaan luonnonsuojelulakiin. Vaikka kompensointi on vapaaehtoista, paine siihen suuntaan kasvaa.

– Tulevaisuudessa luontoriski tullaan varmasti huomioimaan rahoittajien toimesta. Jo nyt investointipankit etsivät ja kehittävät indikaattoreita luontohaitan luotettavaan mittaamiseen, sanoo ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta.

Maailmanpankki on jo pitkään vaatinut luontohaittojen kompensointia rahoittamissaan rakennushankkeissa. Vaikka rahoittajat eivät suorastaan vaatisi haittojen hyvitystä, ne todennäköisesti huomioivat sen lainan hinnassa yhä useammin.

Investointipankit kehittävät indikaattoreita, joilla voidaan mitata luontohaitta mahdollisimman luotettavasti, kertoo ekologian professori Janne Kotiaho. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Kompensaatiorekisteri torjuu viherpesua

Luontohaittoja on paikattu aiemminkin; esimerkiksi Kittilässä kaivoksen uhkaama lapinleinikkiyhteisö kiikutettiin turvaan toisaalle. Ekologisessa kompensaatiossa rima on kuitenkin selvästi korkeammalla. Haitat on hyvitettävä täysimääräisesti, pysyvästi ja samanlaisiin luontoarvoihin kohdistuen.

Keinoja on kaksi eli suojelu ja ennallistaminen.

Jos suon yli kulkevan tien rakentaminen halutaan hyvittää ennallistamalla ojitettu suo muualla, mikä tahansa suo ei riitä.

– Ensiksi pitää varmistaa, että kohteet ovat suoluonnon kannalta riittävän samanlaisia, koska Suomessakin on monenlaisia soita, toteaa Helsingin yliopiston tutkija Heini Kujala.

Suon palautuminen luonnontilaan kestää vuosia ja viive kuitataan ennallistamalla heikennettyä aluetta suurempi alue. Ennallistettavaa tai suojeltavaa aluetta pitää kasvattaa myös silloin, kun ennallistamisen onnistuminen on epävarmaa.

– Soiden, kosteikoiden ja perinnebiotooppien ennallistamisesta on Suomessa hyvin kokemusta, mutta joidenkin luontotyyppien ennallistamisesta tai joidenkin ennallistamismenetelmien käytöstä ei. Epävarmuus pitää huomioida laskennassa, Kujala toteaa.

Varmuutta kompensoinnin toimivuuteen haetaan ympäristöministeriössä valmisteltavalla avoimella kompensaatiorekisterillä. Siihen ELY-keskukset kirjaavat luonnonsuojelulainkriteerit täyttävät kompensaatiotapaukset.

– On ollut kysymyksiä ja huoliakin siitä, onko kompensaatiossa kyse viherpesusta. Rekisteri toimii niin kansalaisyhteiskunnan kuin rahoittajien suuntaan, rekisterillä toimijat voivat osoittaa, että heidän toimintansa on luonnonarvojen kannalta haitatonta, tiivistää lainsäädäntöneuvos Leila Suvantola ympäristöministeriöstä.

Maanomistajille ekologinen kompensaatio luo uusia ansaintamahdollisuuksia. Lapissa yhteismetsiltä on ollut alustavaa kiinnostusta myydä alueita, joilla normaali puukauppa on estynyt. Kuva: Raimo Torikka / Yle

Lisätuloja metsänomistajille

Maanomistajille tämä kaikki tietää uusia ansaintamahdollisuuksia. Metsänomistajien etuja ajava Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK avasikin jo kesällä sivuston, jossa voi ostaa ja myydä luontoarvoja. Kaupan on esimerkiksi säästöpuita ja linnunpönttöjä metsäpalstalle, ja isompiakin alueita suojeluun.

MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola miettii, kuinka tiukalle kompensaation kriteerit mahdetaan laissa vetää. Hänen huolenaan on, että liian tiukat kriteerit estävät markkinoiden synnyn.

– Pääasia on, että luonto voi oikeasti paremmin kompensaation jälkeen kuin ennen sitä. En ole ihan vakuuttunut, onko viranomaisvalvonta tässä paras keino.

Kauppapaikkoja tarvitaan, jotta kompensaatiokohteita ylipäätään löytyy. Samalla on selvää, että vain pieni osa MTK:n sivuston luonnonarvokaupoista täyttäisi ekologisen kompensaation kriteerit.

MTK Lapin kenttäpäällikkö Annakaisa Heikkonen seisoo metsässä Rovaniemen Ounasvaaralla.
Luonnonarvokauppa kiinnostaa lappilaisia metsänomistajia, sanoo MTK:n kenttäpäällikkö Annakaisa Heikkonen. Kuva Juuso Stoor / Yle

Sivustolla on vielä ollut melko hiljaista, MTK:n mukaan siksi, koska sivustoa ei ole vielä suuremmin markkinoita. Luonnonarvokauppa kyllä kiinnostaa, sanoo kenttäpäällikkönä Lapissa työskentelevä Annakaisa Heikkonen.

– Esimerkiksi yhteismetsiltä on tullut kysymyksiä alueilta, joilla normaali puukauppa on estynyt, että voisiko tämä tarjota heille ratkaisun. Niitä alkaa varmaan pikkuhiljaa tipahdella palveluun.

Inarin kaupoissakin kyse oli Inarin yhteismetsän omistamasta alueesta, jossa ympäristöjärjestöjen ja poromiesten kritiikki oli pysäyttänyt puukaupan teollisuuden kanssa. Sallassa on meneillään samantyyppinen tilanne.

Kaikkia luontotyyppejä ei voi ennallistaa

Jos paine metsän käyttöön on jo valmiiksi vähäisempi, sen suojelulla ei voi täysimääräisesti kompensoida menetettyjä hehtaareita. Jälleen vaaditaan suojeltavaksi suurempaa pinta-alaa, kuten Sakatti Miningilta Inarissa.

Professori Kotiaho teki tutkimusjohtaja Atte Moilasen kanssa kaivosyhtiön kompensaatiolaskelman ja se oli kaikkea muuta kuin helppo laskutoimitus. Nyt he ovat Suomen Akatemian hankkeessa kehittämässä laskentatyökalua, jonka turvin muut pääsevät helpommalla.

– Näkisin, että työkalun avulla isotkin hankkeet pystyvät laskemaan haittojen ja hyötyjen tasapainon noin kuukaudessa sen jälkeen, kun laskennassa tarvittavat aineistot ovat kasassa.

Mutkikkaita laskutoimituksia edellyttävä ekologinen kompensaatio on keino hidastaa luontokatoa, mutta sillä on rajansa. Kaikkia luontotyyppejä ei esimerkiksi voi ennallistaa, vaikkapa kallioisia alueita.

– Luontokatoa ei pelkästään ekologisella kompensaatiolla pysäytetä. Sen lisäksi pitää ehdottomasti vähentää luonnon heikentämistä aika merkittävästikin, Heini Kujala sanoo.

Eli jättää rakentamatta.

Mitä mieltä olet ekologisesta kompensaatiosta? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 20.9. kello 23 saakka.

Lue myös:

Uusi laki tiukentaa uhanalaisen luonnon suojelua, luonnolle aiheutettuja haittoja voi vähentää ekologisella kompensaatiolla

Ympäristöystävällinen kuluttaminen kiinnostaa erityisesti nuoria ja vanhoja suomalaisia – "Tulokset herättävät toivoa", sanoo tutkija

Uusi luonnosuojelulaki suojelisi tiukemmin uhanalaista suomalaista luontoa, mutta lain vaikutuksia joutuu arvailemaan